Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 18.3.2020 (322/03/2020) Minna Antila

Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista

Lausuttavana olevalla asetuksella säädetään valmiuslain (1552/2011) 88 §:n 3 kohdan ja 109 §:n 2 momentin mukaisista velvollisuuksien rajoituksista.
Asetusehdotuksen 2 §:ssä esitetään, että kunta voi luopua varhaiskasvatuksesta annetun lain (540/2018) mukaisen varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muutoin.

Kuntaliitto pitää kunnan järjestämisvelvollisuuden rajoitusmahdollisuutta hyvänä, mutta kiinnittää huomiota siihen, että käytännössä se rajoittuu tilanteeseen, jossa vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muutoin. Kunnalla on siten näissä poikkeustilanteissakin tarpeen mukainen varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuus. Säännöksen soveltamistilanteisiin edellytetään viranomaisilta kuitenkin tarkempia linjauksia.

Asetusehdotuksen 3 §:ssä esitetään, että perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetulla opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta tai muuta toimintaa lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa. Opetuksen järjestäjä voi poiketa opetuksen laajuuden osalta perusopetusasetuksen (852/1998) 3 ja 4 §:ssä säädetystä opetuksen määrästä. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää perusopetuslain 16, 16 a, 17 ja 17 a §:ssä tarkoitettua oppimisen tukea sekä 31 §:ssä säädettyjä palveluja sekä 31 a §:ssä säädettyä oppilashuoltoa vain siinä laajuudessa kuin se on mahdollista to-teuttaa. Asetusehdotuksen mukaan mitä 1—3 momentissa säädetään, ei koske niitä esiopetuksen oppilaita, perusopetuksen 1—3 vuosiluokkien oppilaita eikä perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitettuja erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita, joiden huoltajat työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Mitä 1—3 momentissa säädetään, ei myöskään koske perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppilaita.

Kuntaliitto kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että opetuksen järjestäjän velvollisuudet ja vastuut eivät ole riittävän selkeät tilanteessa, jossa koulut on tartuntatautilain nojalla suljettu ja asetusehdotuksen mukaan lähiopetuksen järjestämisvelvollisuutta rajoitetaan. Tältä osin edellytetään viranomaisilta selkeitä linjauksia. Viranomaisten taholta tulee myös selkeyttää, minkälaisia toimenpiteitä lähiopetuksen järjestämisvelvollisuuden rajoittaminen kunnissa edellyttää. Esimerkiksi valtion viranomaisten ennen valmiuslain käyttöönottoa antamat perusopetuslain 18 §:n mukaisia opetuksen erityisjärjestelyitä koskevien säännösten soveltamisohjeet ovat olleet tilanteessa epäselvät. Lisäksi muutoksenhakukelpoisten yksilöpäätösten edellyttäminen tässä tilanteessa (esim. perusopetuslaki 18 §) olisi opetuksen järjestäjien kannalta hallinnollisesti raskasta ja jopa kohtuutonta. Päätöksenteko edellyttää mm. huoltajien ennakollista kuulemista, päätökseen on myös perusopetuslain mu-kainen muutoksenhakumahdollisuus. Tällä hetkellä tilanne on se, että osa opetuksen järjestäjistä on annettujen ohjeiden mukaisesti kyseisiä ratkaisuja jo tehneet.

Asetusehdotuksen 3 §:ssä esitetään, että opetuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää perusopetuslain 31 a §:ssä säädettyä oppilashuoltoa vain siinä laajudessa kuin se on mahdollista toteuttaa.

Kuntaliitto toteaa, että oppilas- ja opiskelijahuoltolakia toteutetaan ensisijaisesti yhteisöllisenä oppilas- ja opiskelijahuoltona, mutta oppilaalla on oikeus saada myös yksilökohtaisia opiskeluhuollon palveluja. Kuntaliitto pitää perusteltuna, että oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisvelvollisuus rajataan siihen laajuuteen ja sellai-siin toimintamuotoihin kuin se näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa on kohtuudella mahdollista toteuttaa. Kuntaliitto toteaa, että asetusehdotus sisältää rajoitusperusteita myös lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Kuntaliitto katsoo, että edellä mainittu oppilas- ja opiskeluhuollon palveluiden järjestämisvelvollisuutta koskeva rajoitus tulee ottaa käyttöön kaikkien oppilas- ja opiskelijahuoltolain soveltamisalaan kuuluvissa koulutusmuotojen kuten esim. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta.

Asetusehdotuksen 3 §:ssä esitetään, että opetuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää 31 §:ssä säädettyjä palveluita vain siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa. Kuntaliitto toteaa yleisesti, että käytännössä on haasteellista tulkita, mitä rajoitus käytännössä tarkoittaa ja millä perusteilla opetuksen järjestäjä voi päättää, että esimerkiksi ateriointia ei tarjota. Kuntaliitto esittää rajoitusta yleisesti täydennettäväksi siten, että palveluita on velvollisuus järjestää vain siinä laajuudessa ja sellaisessa muodossa kuin ne on kohtuudella mahdollista toteuttaa. Kuntaliitto katsoo, että asetusehdotuksessa esitetty opetuksen järjestäjän rajoitettukin ateriapalvelun järjestämisvelvollisuus tulee rajata koskemaan vain niitä oppilaita, joille opetuksen järjestäjällä on asetusehdotuksen 3 §:n mukaan velvollisuus järjestää lähiopetusta. Lisäksi Kuntaliitto katsoo, että myös lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta on tärkeää linjata lausuttavana olevalla asetuksella se, että koulutuksen järjestäjällä ei ole ruokailuedun järjestämisvelvollisuutta opiskelijan etäpäivinä ja silloin kun opiskelija opiskelee itsenäisesti.

Perusopetuslaissa säädetään myös perusopetuslain mukaisesta aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Vaikka kunnilla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta sen järjestämiseen, käytännössä kunnat sitä pääosin järjestävät. Kuntaliitto katsoo, että perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta tulee selkeästi linjata, että kunnat voivat näissä poikkeusoloissa luopua sen järjestämisestä.
Oppilaat ovat opetuksen järjestäjän vastuulla opetuksen järjestäjän toiminnassa, lisäksi perusopetuslaissa säädetään mm. opetukseen osallistuvan oikeudesta turvalliseen oppimisympäristöön (29 §) ja maksuttomaan tapaturman hoitoon (34 §) koulun ohella muussa opetuksen järjestämispaikassa. Kuntaliitto edellyttää, että tilanteessa, jossa koulut ovat tartuntatautilain nojalla suljettu ja valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa opetus joudutaan järjestämään muuten kuin lähiopetuksena, tulee myös opetuksen järjestäjän vastuuta edellä mainituilta osin selkeyttää ja rajoittaa.

Asetusehdotuksessa säädetään myös taiteen perusopetuksen järjestämisen rajoituksista. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että esitetty säännös mahdollistaa koulutuksen järjestäjän luopua opetuksen järjestämisestä mutta ei sitä opetuksen järjestäjän halutessa estäisi.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Minna Antila
lakimies

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

Tutustu ohjeistukseen.