Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021—2024

Kuntaliitto kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto Valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021 - 2024.

Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonala

Poikkeuksellisen koronavirustilanteen vuoksi kunnille on aiheutunut opetus- ja kulttuuritoimen osalta asiakasmaksumenetyksiä erityisesti varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, kulttuuritoiminnan, liikunnan, nuorisotyön, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön toimintaan kohdistuvien toimenpiteiden vuoksi. Kuntaliitto pitää tärkeänä, maksutuottomenetykset kompensoidaan kunnille vuoden 2020 osalta. Kuntatalouden tila oli vaikea jo ennen poikkeustilasta aiheutuvia taloudellisia rasituksia.

Maksutuottomenetysten, toiminnan järjestämisen vähenemisen ja mahdollisten säästöjen arviointi on vaikeaa ja edellyttää selvittämistä jälkikäteen. Lapsille ja nuorille on järjestetty palveluja ja etuuksia, kuten ruokailu, monin eri tavoin. Kustannuksia voidaan arvioida säästyvän osin koulukuljetuskustannusten sekä mahdollisten henkilöstön lomautusten muodossa. Myös kuntien välillä on suuria eroja.

Poikkeusolojen opetus- ja kulttuuripalvelujen järjestämisessä toteutetut muutokset, kuten toiminnan järjestämisen rajoittaminen, alentavat valtionosuusrahoituksen perusteena olevien suoritteiden määrää ja osin myös kustannuksia vuonna 2020. Kuntaliitto edellyttää, että epidemiasta aiheutuva vuoden 2020 väliaikainen suoritteiden ja kustannusten alenema ei vaikuta tulevien vuosien valtionosuusrahoitusta alentavasti.

Varhaiskasvatus

Jo päätettyjä kuntien tehtävien laajennuksia, ja näin ollen peruspalvelujen valtionosuutta kehyskaudella kasvattavia asioita, ovat varhaiskasvatuksen hoito-oikeuden laajennuksen palauttaminen sekä varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajaamisen poistaminen sekä henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun muuttaminen 1/8 -> 1/7. Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman toteuttamista jatketaan kehyskaudella aiempien päätösten mukaisesti.

Mahdolliset koronaepidemian vaikutukset riippuvat siitä, mitä toimenpiteitä kunnissa tehdään varhaiskasvatuksen osalta esimerkiksi asiakasmaksutuottojen hyvittämisen osalta. Suurin osa kunnista hyvittävät asiakasmaksuja lasten poissaolojen osalta. Karkeasti arvioiden maksutuottomenetykset voivat nousta yli 30 miljoonaan euroa.  Osa maksutuottomenetyksistä katettaneen mahdollisilla lomautustoimilla.

Esi- ja perusopetus

Väestömäärän muutosten myötä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen liittyy haasteita tulevina vuosina. Muutokset kohdistuvat eri tavalla kuntien ylläpitämiin kouluverkkoihin riippuen oppilasmäärien kehityksestä. Julkisen talouden näkökulmasta perusopetuksen järjestämiskustannukset eivät välttämättä laske tulevina vuosina merkittävästi syntyvyyden laskusta huolimatta. Kuntaliitto esittää, että nykyistä monipuolisempien järjestämistapojen, kuten etäopetuksen mahdollistamista myös perusopetuksessa tulisi edistää.

Aiempien päätösten mukaisesti on 1.1.2020 voimaan tullut ensimmäisen vieraan kielen A1-kielen varhaistaminen. Tämä lisää kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia 7,5 milj. euroa vuonna 2020 ja 12 milj. euroa vuodesta 2021 alkaen. Hallitus on myös käynnistänyt perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman, johon kohdennetaan vuosien 2020–2022 aikana 60 milj. euroa vuosittain.

Kevätlukukaudella olevan poikkeustilan aikana opetusta on järjestetty pääosin etäopetuksena. On arvioitu, että osa kotona opiskelevista lapsista tulee tarvitsemaan enemmän tukea ja ohjausta kouluun palattuaan. Tämä koskee myös perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevia oppilaita. Myös oppilaiden hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin on syytä kiinnittää huomiota. Lisätalousarviossa tukitarpeisiin tulisi kohdentaa lisärahoitusta.

Harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä kohdennetaan 5 milj. euroa vuodelle 2020. Vuodesta 2021 lukien valtion harrastustoimintaan osoittama määräraha on 14,5 milj. euroa vuosittain. Määrärahan tarkempi kohdentaminen selviää myöhemmin valmistelun edetessä.

Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen perusopetuksessa ja toisella asteella

Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja perusopetuksessa ja toisella asteella vahvistetaan. Toimenpiteeseen kohdennetaan 10 milj. euroa vuodelle 2021, 20 milj. euroa vuodelle 2022 ja 29 milj. euroa vuodelle 2023. Toimenpiteen sisältö ja kuntatalousvaikutukset täsmentyvät valmistelun edetessä. Kuntaliitto tukee oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamista.
 

Oppivelvollisuusiän laajentaminen

Hallitusohjelman mukaisesti oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Lisäksi toisen asteen valmistavia koulutuksia ja nivelvaiheen ohjausta kehitetään. Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen maksuttomuutta. Oppivelvollisuuden pidentämistä koskeva valmistelutyö tehdään laajassa yhteistyössä hallinnonalan ja sidosryhmien kansa. Hallituksen esitys laiksi oppivelvollisuudesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on tarkoitus antaa syksyllä 2020, ja se tulisi voimaan vuonna 2021. Hankkeeseen kohdennetaan 22 milj. euroa vuodelle 2021, 65 milj. euroa vuodelle 2022, 107 milj. euroa vuodelle 2023 ja 129 milj. euroa vuodelle 2024. Toimenpiteiden sisältö ja kuntatalousvaikutukset täsmentyvät valmistelun edetessä.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että mikäli oppivelvollisuuden laajentaminen päätetään toteuttaa, toteuttamisen aikataulua siirretään.

Lukiokoulutus

Kuntaliitto pitää valitettavana, että Julkisen talouden suunnitelmassa ei ole esitetty korjausta lukiokoulutuksen rahoitustasoon. Valtion rahoitusleikkaukset lukiokoulutukseen jatkuvat ja julkisen talouden suunnitelman mukaan rahoitusleikkaus pysyy sadan miljoonan euron tasolla jokaisena suunnitelmakauden vuotena. Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus ei vastaa todellisia kustannuksia eikä lukiokoulutukselle asetettuja tavoitteita. Kuntaliitto katsoo, että valtion tulee luopua välittömästi rahoitusleikkauksista.

Lukiokoulutusta on toteutettu etäopetuksena poikkeustilan aikana. Opiskelijoiden lukiokoulutuksen pitkittyminen voi aiheuttaa yhteiskunnallista kustannusten nousua. 

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaaminen on varattu vuodelle 2020 valtion talousarvioon 80 miljoonan euron lisämääräraha, jota myönnetään hakemusten perusteella harkinnanvaraisena perusrahoituksen korotuksena koulutuksen järjestäjille. Julkisten talouden suunnitelmassa ei vastaava määrärahavarausta tuleville vuosille ole tehty. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen määrärahaa korotetaan pysyvästi.

Kuntaliitto katsoo, että ammatillisen koulutuksen rahoituksen taso erityisesti perusopetuksen päättäneiden, maahanmuuttajien ja heikot perustaidot omaavien osalta tulee korjata toimintalainsäädännön edellyttämälle tasolle. Rahoitus tulee jatkossa kohdentaa koulutuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuritoimen säädöksissä olevien ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteiden avulla, ei hankerahoituksen kaltaisena, erillisellä perusrahoituksen harkinnanvaraisella korotuksella.

Keväällä poikkeustilan aikana työpaikalla tapahtuvaan oppimista toteutetaan soveltuvin osin. Poikkeustilan vaikutukset ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kautta koulutuksen järjestäjille tulevaan rahoitukseen tulee arvioida.

Vapaa sivistystyö

Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä perhevapailla olevien luku‐ ja kirjoitustaidon ja perustaitojen parantamiseen kohdennetaan erityisesti maahanmuuttajavanhemmille 2 milj. euroa vuosittain vuosina 2021–2022 ja 12 milj. euroa vuosina 2023–2024. Näistä kuntatalouteen arvioidaan kohdistuvan 1,4 milj. euroa vuosina 2021–2022 ja 5,6 milj. euroa vuosina 2023–2024.  

Jatkuvan oppimisen rahoitus on kohdennettu vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuodoille. Perustaitojen, mukaan lukien tietotekninen ja talouden osaaminen ovat tärkeitä työelämässä ja arjessa toimimisen edellytyksiä, joiden hallintaa tulee edelleen vahvistaa.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten lähiopetusta ei ole toteutettu 13.4.2020 alkaen oppilaitosten ollessa suljettuna. Oppilaitokset ovat toteuttaneet etäopetusta, mutta osa opetuksesta on jouduttu peruuttamaan. Tästä on seurauksena maksutulojen menetyksiä. On tärkeää, että lisätalousarviossa kompensoidaan vapaan sivistystyön ylläpitäjille aiheutuvaa rahoitusvajetta.
 

Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetuksessa on toteutettu mahdollisuuksien mukaan etäopetusta poikkeustilan aikana. Maksutuottomenetyksiä koronavirusepidemian lähiopetuksen sulkemisesta aiheutuu koulutuksen järjestäjille.
 

Maahanmuuttajien koulutus

Maahanmuuttajien osaamiskeskustoimintaan lisätään 2,5 milj. euroa vuosille 2020–2022 maahanmuuttajien osaamisen kehittämiseksi vahvistamaan työllistymisen edellytyksiä. Määräraha suunnataan asiakkaan osaamisen tehostettuun kartoittamiseen, työelämään ja tarvittavaan koulutukseen ohjaamiseen ja tarvittaessa tukeen koulutuksen tai työssäkäynnin aikana. Toteutus tapahtuu TE-hallinnon, kuntien ja oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Kuntaliitto pitää osaamiskeskustoiminnan rahoitusta tarkoituksenmukaisena.
 

Kirjastot ja kulttuuripalvelu                                                 

Kirjastojen ja kulttuuripalvelujen osalta henkilöstökustannusten sekä kulttuuritapahtumien ostopalvelukustannusten säästöt ovat mahdollisia poikkeustilan aikana. Kustannuksia lisäävät toimintojen siirtäminen verkkoon ml. striimaus-, e-aineistojen hankinnat sekä tekijänoikeuskorvausten lisääntyminen. Kulttuuritoiminnan asiakasmaksutulojen voidaan arvioida alenevan, vaikka osa tilaisuuksista voidaan siirtää syksyyn. Kaikkiaan kulttuuritoimen maksutuottomenetyksiä voidaan arvioida olevan yhteensä noin 40 M€.

Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen kohdennetaan 3 milj. euron lisärahoitus vuodelle 2022 ja yhteensä 10 milj. euroa vuodesta 2022 alkaen. Lisärahoitus on erittäin tärkeä ja tarpeellinen uudistamisen toteuttamiseksi.

Veikkaus oy:n yhteisöille ja säätiöille maksettavien avustusten määrärahataso laskee kehyskaudella 360 milj. eurosta 340 milj. euroon. Kuntaliitto pitää kehityssuuntaa erittäin huolestuttavana. Varsinkin valtionosuusrahoitteiseen toimintaan liittyvät määrärahat (kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö) tulisi ennakoivasti siirtää varsinaiseen valtion talousarviorahoitukseen.
 

Liikuntapalvelut

Poikkeustilan aikana uimahallit ja muut sisäliikuntapaikat ovat suljettuina, mikä alentaa asiakasmaksutuottokertymää. Ulkoilualueet ja ulkoliikuntapaikat ovat edelleen kuntalaisten käytettävissä. Useat kunnat ovat ilmoittaneet, että eivät peri takaisin järjestöiltä avustuksia ja järjestöiltä tai muilta toimijoilta vuokria tilojen ollessa suljettuna. Lomautukset voivat vähentää henkilöstökuluja, mutta myös maksutulovähennyksiä muodostuu.
 

Nuorisopalvelut

Nuorisotyö on todettu valtioneuvostossa yhdeksi yhteiskunnan kannalta kriittiseksi toiminnaksi. Poikkeustilan aikana nuorisotyöntekijät ovat siirtyneet työskentelemään digitaalisille alustoille ja jalkautuvaan työhön. Myös mm. työpajat, ohjaamot ja etsivä nuorisotyö ovat siirtyneet pääasiassa digitaalisesti toteutettavaksi. Tapahtumien, leirien yms. toiminnan asiakasmaksutulot poistuvat.  Lisäkustannuksia aiheutuu mm.  digitaalisuudesta aiheutuvista kustannuksista. Pääosin kunnat eivät peri takaisin järjestöjen avustuksia eikä toimintaa järjestäviltä ryhmiltä vuokria poikkeustilan vuoksi.

Valtionavustukset

Valtionavustusrahoitus sekä määräaikainen tulevaisuusinvestointirahoitus on määrällisesti merkittävä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla. Rahoituksen myöntämiseen ja perusteisiin tulee hallituskaudella kiinnittää erityistä huomiota.

Lähtökohtaisesti Kuntaliitto katsoo, että lakisääteiset ja pysyväisluonteiset kuntien palvelujärjestelmään liittyvät tehtävät ja velvoitteet tulee rahoittaa ensisijaisesti valtionosuusjärjestelmän kautta, kun taas väliaikaisiin kehittämistarpeisiin liittyviä hankkeita ja tehtäviä voidaan harkinnanvaraisesti tukea valtionavustusrahoituksella.

Koronasta aiheutunut poikkeustilanne on haastanut kunnat järjestämään palveluihin kohdistuvia muutoksia nopealla aikataululla. Tämä on edellyttänyt myös asioiden selvittämistä, uusia päätöksiä ja asioista tiedottamista eri suuntiin. Lisäksi monissa kunnissa on ryhdytty yhteistoimintamenettelyihin. Kuntaliitto katsoo, että on tarpeellista ja myönteistä, että ajankohtaisiin valtionavustusten aikatauluihin ja hallinnointiin on tuotu väljyyttä. Tilanne on siitä huolimatta haasteellinen kunnissa. Uudet kehittämistoimenpiteet ja hankkeiden hallinnointiin liittyvät tehtävät jäävät kriisin hoitamisen yhteydessä toissijaiseksi. Onkin huomioitava kuntien vähäiset edellytykset hanketoiminnan organisointiin.

Kannustinjärjestelmärahoitus

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään osoitetaan 10 milj. euroa vuodessa v. 2021— 2023. Kannustinjärjestelmän rahoitus on siirtoa kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta. On myönteistä, että määrärahaa alennetaan ja vuonna 2024 siirtoa ei toteuteta, sillä peruspalveluiden järjestämiseen kohdennettavaa rahoitusta heikennetään kannustinrahoituksella.

SUOMEN KUNTALIITTO
 

Terhi Päivärinta                               Päivi Väisänen-Haapanen
johtaja, opetus ja kulttuuri               erityisasiantuntija