
- yleiset kirjastot
- taiteen perusopetus
- taide- ja kulttuurilaitokset
- muu kulttuuritoiminta
Suomen Kuntaliitto kannattaa strategialuonnoksessa esitettyjä tavoite- ja toimenpidelinjauksia alla ehdotetuilla muutoksilla ja huomioilla.
Kulttuuriperintöstrategiassa on tunnistettu laaja-alaisesti kulttuuriperinnön mahdollisuudet yhteiskunnan muutosvoimana kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa. Kestävyyden eri osa-alueita on huomioitu hyvin, erityisesti sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus ja yhteiskunnan moninaisuus. Luonnoksessa voisi silti mainita laajemminkin vähemmistöjä, joille kulttuuriperinnöllä on erityinen merkitys.
Suomen Kuntaliitto edustaa kuntia ja kuntataustaisia toimijoita. Kulttuuriperintöstrategian tavoitteet ja toimenpiteet liittyvät kuntiin opetuksen, kulttuuritoiminnan kysymyksistä kaavoitukseen ja ilmastotoimiin sekä lähidemokratian ja väestön hyvinvoinnin edistämiseen.
Kuntien toimintaympäristössä tapahtuu iso muutos 1.1.2023 alkaen, jonka jälkeen sivistystoimialasta tulee kuntien suurin toimiala. Kulttuuriperintöstrategian kannalta on tärkeää tunnistaa alueiden ja paikallisyhteisöjen erilaisuus, väestön kulttuuritaustojen ja kulttuuristen kysymysten moninaisuus, toisaalta myös perinteisen kaksikielisyyden ja suomenruotsalaisen kulttuurin edistämisen tärkeys myös 2030.
Yhteiskunnan polarisoituminen sekä maailmanpolitiikan tilanne eivät nosta yksin positiivisella tavalla kulttuuriperintöön liittyvien kysymysten merkitystä. Tätäkin puolta on strategialuonnoksessa rakentavasti tuotu esille.
Kunnissa edistetään YK:n agenda 2030 mukaisia kestävään tulevaisuuteen liittyviä osa-alueita. Kestävyys on keskeinen arvo myös kulttuuriperinstrategiassa. Kulttuuriperinnön nähdään tarjoavan monia ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi ml. myös taloudellisen potentiaalin hyödyntäminen kestävällä tavalla esimerkiksi matkailussa.
Tärkeää on varmistaa erityisesti julkisten toimijoiden (valtio ja kunnat) toimesta, että oikeus kulttuuriperintöön Suomessa toteutuu maan eri osissa ja eri väestöryhmissä. Tämän onnistumisessa tarvitaan riittävät resurssit perustoimintaan ja osaamisen ylläpitämiseen.
Alueelliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen tarvitaan aktiivisia toimia kulttuuriperinnön saatavuuden, käytön ja säilyttämisen kysymyksissä. Digitaalisuuden mahdollisuuksiin on strategialuonnoksessa ansiokkaasti kiinnitetty huomiota sekä kulttuuriperinnön mahdollisuuksiin vahvistaa paikallisyhteisöjen yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kestävyyttä.
Strategialuonnoksessa on paljon toimenpide-ehdotuksia. Kannatamme ehdotusten kriittistä läpikäymistä ja yhdistämistä, jotta se tukee tulevan toimeenpanosuunnitelman valmistelua.
Kommenttinne lukuun 5.1
Suomen Kuntaliitto kannattaa ehdotuksia seuraavilla muutoksilla. Ehdotamme toimenpiteiden yhdistämistä ja seuraavia muotoiluja ao. toimenpiteisiin:
Kommenttinne lukuun 5.2
Suomen Kuntaliitto kannattaa ehdotuksia seuraavilla muutoksilla:
Kommenttinne lukuun 5.3
Kulttuuriperintö, oppiminen ja osaaminen ja tutkimus on kulttuuriperinnön saavutettavuuden ja osallisuuden näkökulmasta keskeinen luku koko strategiassa.
Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että kulttuuriperinnön vahvistaminen nähdään toteutuvan ennen kaikkea vahvistamalla opetussuunnitelman perusteasiakirjoja, jotka on juuri uudistettu. Strategiassa olisi hyvä tunnistaa ensisijaisesti muut hyvät tavat vahvistaa osaamista. Kulttuuriperintösisältöjä, yhteistyötä ja osaamista voidaan edistää tuottamalla laadukasta tukimateriaalia, jota varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää paikallisesti soveltuvalla tavalla. Tukimateriaalia olisi oltava saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi, sekä vähemmistökielillä.
Sivulla 38 esitelty kulttuuriperintökasvatus jää irralliseksi muusta kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Kuvataanko kulttuuriperintökasvatuksen käsitteellä kulttuuriperinnön opetusta ylipäätään osana eri-ikäisten formaalia ja informaalia opetusta, vai jotakin muuta? Aiemmin on sivulla 37 hyvin kuvattu, miten kulttuuriperintöä tarkastellaan opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Lisäksi on tuotu hyvin esille kulttuuriperinnön omaehtoisen harrastamisen ja informaalin oppimisen tärkeys.
Kuntaliitto kannattaa luvun ehdotuksia alla olevilla muutoksilla. Ehdotamme toimenpiteiden yhdistämistä ja lyhentämistä seuraavalla tavalla:
Kommenttinne lukuun 5.4
Kulttuuriperinnön taloudellisten resurssien turvaaminen tulee olla ehdotettua suuremmassa roolissa strategiassa. Julkisen talouden säästöpaineet lisääntyvät ja se tulee vaikeuttamaan kulttuuriperintöstrategian toteuttamista tulevina vuosina. Valtioneuvoston tulevassa periaatepäätöksessä, on kyettävä jo huomioimaan nykyisten voimavarojen turvaamisen tärkeys ja tunnistettava uusien resurssien tarve strategiaan sisältyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Suomen Kuntaliitto kannattaa ehdotuksia seuraavilla täsmennyksillä: Tavoitteissa vuodelle 2030 on tärkeää todeta suoremmin, että
Strategialuonnoksessa on tunnistettu kulttuuriperinnön yhteiskunnallisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia monipuolisesti. Kiitettävää on, että asiakirjassa on huomioitu muita, samoja tavoitteita edistäviä opetus- ja kulttuuriministeriön (okm) hallinnonalan strategioita.
Taloudellisten vaikutusten osalta luonnosta on tarpeen jämäköittää. Strategialuonnos sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä, joista eri tahoille aiheutuvia taloudellisia kustannuksia tulee huomioida jo valtioneuvoston periaatepäätöksessä, eikä vasta toimeenpanosuunnitelman laadintavaiheessa. Jotta riittäviin resursseihin saadaan poliittinen sitoutuminen ja lisäkustannuksiin voidaan varautua tulevissa hallitusohjelmissa ja valtiontalouden määrärahoissa.
Sivulla 49 ole listaus lisäresurssia vaativista toimenpiteistä ei ole riittävä. Strategiaan olisi syytä lisätä liite kulttuuriperinnön nykyisistä, keskeisistä määrärahoista valtion talousarviossa. Tavoitteita ja toimenpiteitä on helpompi arvioida, jos on jonkintasoinen kuva siitä, millaisista taloudellisista voimavaroista kulttuuriperintöalalla on valtion talousarviossa kyse.
Kuntien rooliin ja tehtäviin viitataan strategiassa monessa kohdin, mutta taloudellisten resurssien huomioiminen on tältä osin jäänyt vähäiseksi. Okm:n hallinnonalan suora tuki kuntien kulttuuritoiminnan eri osa-alueisiin ml. kulttuuriperinnön ylläpitämiseen ja paikallista identiteettiä tukevaan toimintaan ei ole vuosiin juuri kasvanut. Kunnille annettuja lakisääteisiä tehtäviä kuten kulttuuritoiminnan järjestäminen ei voida jättää kuntien oman rahoituksen varaan.
Ei ole.
Kyllä. Suomen Kuntaliitto kannattaa realistisen toimeenpanosuunnitelman laatimista kahta seuraavaa hallituskautta varten. Toimeenpanosuunnitelmassa on huomioitava toimenpiteiden tarkemman kuvauksen ohella myös niiden vaatimat taloudelliset ja muut resurssit.
Esimerkiksi teemakohtaisia työpajoja ja keskustelutilaisuuksia.
Suomen Kuntaliitto haluaa olla mukana toimeenpanosuunnitelman laadinnassa.
Kunnat on tärkeää ottaa mukaan kulttuuriperintöstrategian toimeenpanon suunnitteluun, mikäli kuntien halutaan sitoutuvan sen tavoitteiden toteuttamiseen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Johanna Selkee
erityisasiantuntija
Webinaarisarjassa käsitellään vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyviä koskevia teemoja, kuten liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, ja kirjastopalveluita sekä hyvinvointiasioita.
Jokainen meistä käyttää joka päivä kuntapalveluja, vaikka ei ehkä sitä tule edes ajatelleeksi.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää