Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle 18.3.2022 (35/03.01.00/2022), Kaisa-Maria Kimmel, Marjo Orava, Kauko Hartikainen, Tuula Kock, Sami Uotinen

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä

Suomen Kuntaliitto ry, jäljempänä Kuntaliitto, kiittää mahdollisuudesta kommentoida hallituksen esitystä uudeksi asiakastietolaiksi. Esitys on osa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistusta. Uudistuksessa esitetään säädettäväksi uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon käsittelystä ja kumottavaksi nykyinen laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä sekä laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista.

Kuntaliitto pitää esitettyä lakia asiakastiedon käsittelyn yhdenmukaistamisen ja selkeyttämisen kannalta tärkeänä, mutta kiinnittää huomiota lakiesityksen vaikeaselkoisuuteen, esityksen puutteelliseen kustannusvaikutusten arviointiin sekä esityksen puutteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon asiakaslähtöisen ja turvallisen käsittelyn varmistamisessa.

Asiakastietolailla pyritään myös säätämään henkilötietojen käsittelystä sosiaali- ja terveydenhuollossa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran puitteissa. Asiakastiedon käsittelyä koskeva kansallinen sääntely on tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintaedellytysten, asiakaslähtöisyyden ja palvelujen laadun varmistamiseksi. Tämän tavoitteen tulisi näkyä vahvemmin osana 1 §:ssä nimettyä lain tarkoitusta sekä laajemmin asiakastietolakiin sisältyvissä sääntelyratkaisuissa ja niiden perusteluissa.

Kustannusvaikutukset

Julkisen sote-palvelujärjestäjän taloudellisten vaikutusten arviointi pääosin puuttuu hallituksen esityksestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuullisille (hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä) taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu. Kaikissa asiakastiedon käsittelyyn liittyvissä muutostöissä merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kohdistuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuullisten tietojärjestelmiin, joista tiedot siirretään Kanta-palveluihin.  

Asiakas saa Kanta-asiakirjat hyvinvointialueen kautta, jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä järjestelmiä. Varmenneratkaisut eivät tavoita vielä koko väestöä ja asiakkaiden kyvykkyys hakea tietoa eri rekisterinpitäjiltä vaihtelee merkittävästi. Hallituksen esityksessä asiakasasiakirjojen toimittamista asiakkaille ei ole kuluina laskettu. 

HE:n perusteella sähköisten aineistojen käsittelyn edellyttämistä tietojärjestelmämuutoksista aiheutuu kehittämis- ja ylläpitokustannuksia. Myös rekisterinpitäjän vastuiden, esimerkiksi tietopyyntöjen ja asiakkaan informoinnin, toteuttamiseksi välttämättömästä tietojärjestelmien kehittämisestä aiheutuu kustannuksia. Näiden osaltakaan ei ole arvioitu julkiselle järjestäjälle aiheutuvia kustannuksia. Sen sijaan ollaan esittämässä, että hyvinvointialueiden rekisterinpidon edellyttämään tietojärjestelmätoteutukseen varattaisiin 0,5 milj. euroa, mikä tarkoittaisi sitä, että jokaiselle hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle varattaisiin alle 22 tuhatta euroa rekisteripidon edellyttämään tietojärjestelmätoteutukseen. Ehdotettu rahoitus on riittämätön.

Lisäksi hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille esitetään rekisterinpitäjän vastuita toimintansa päättäneiden yksityisten palvelunantajien asiakirjoista. Taloudellisten vaikutusten arviointi myös tuolta osin puuttuu.

Ehdotettujen ICT-muutosten täytäntöönpano edellyttää riittävää siirtymäaikaa, koska alueille on jo sote-uudistuksen perusteella kohdistumassa tietojärjestelmien alueellista harmonisointia sekä kehittämisprojektien ja ylläpidon kilpailutuksia. Siirtymäajat vaihtelevat kuitenkin merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittymisen sekä asiakas- ja potilastietojen kieltojen osalta. (HE s. 127–136). 

Asiakastiedon käsittelyä koskevan sääntelyn selkeyttäminen

Asiakastiedon käsittelyä koskevan sääntelyn selkeyttämiseksi ja käsittelyn yhdenmukaistamiseksi asiakastietolain soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi asiakastiedon sähköisen käsittelyn lisäksi kaikkeen asiakastiedon käsittelyyn. Tavoitteet sääntelyn selkeyttämisestä ja hajanaisten säädösten yhdistämisestä yhteen asiakastietolakiin ovat kannatettavia.

Luonnosta asiakastietolaiksi tulee selkeyttää merkittävästi ennen hallituksen esityksen lähettämistä eduskuntaan. Luovutusluvan merkitys ja sitä koskeva menettely on kuvailtu lakiluonnoksessa vaikeaselkoisesti. Luovutuslupa, suostumus ja kielto tulisi sisällyttää 3 §:n määritelmiin, jotta asiakastiedon luovuttamisen perusratkaisu olisi selkeämmin ymmärrettävissä.

Jaottelusta asiakkaan oikeutta määrätä asiakastietojensa luovutuksesta koskeviin pykäliin (53–55 §) ja toisaalta asiakastietojen luovuttamista muille palvelunantajille ja viranomaisille koskeviin pykäliin (56–63 §) seuraa, että luovutusluvan, kieltojen ja suostumuksen oikeusvaikutukset on hajautettu useampaan pykälään. Säädöstekstiä tulisi yksinkertaistaa asiakkaan tahdonilmaisujen osalta ja kunkin tahdonilmaisun oikeusvaikutukset tulisi ilmetä selkeästi omasta luovutuslupaa, kieltoa tai suostumusta koskevasta pykälästään. Muut lakiin perustuvat asiakastietojen luovutusperusteet tulee esittää tahdonilmaisuun perustuvasta tietojen luovuttamisesta erillään.

Rekisterinpitoon tehtävät selvennykset

Rekisterinpitoon esitettävät selvennykset ovat tarpeen etenkin työterveydenhuollon tuottajan vaihtumisen ja palveluntuottajan toiminnan päättymisen osalta.

Palvelunantajan rekisterin siirtyminen hyvinvointialueen tai Helsingin kaupungin rekisterinpitoon palveluntuottajan kotipaikan mukaan on toteutukseltaan ongelmallinen ehdotus. Mahdollisuus rekisterin antamiseksi Kelan säilytettäväksi hyvinvointialueen lukuun ei poista ehdotukseen liittyviä haasteita. Rekisterinpitäjän velvollisuuksien hoitaminen voi tilanteesta riippuen edellyttää toimintansa lopettavan palvelunantajan koko asiakastietojärjestelmän siirtoa lisenssikuluineen. Rekisteröidyn mahdollisuus valvoa oikeuksiensa toteutumista asiakastiedon käsittelyssä vaikeutuu, jos toimintansa päättävä yksityinen palveluntuottaja on toiminut lukuisilla paikkakunnilla. Rekisteröidyn voi olla vaikeaa löytää tieto siitä, minkä hyvinvointialueen rekisterinpitoon hänen asiakastietonsa on siirtynyt.

Sosiaalihuollossa syntyneiden potilastietojen kirjaaminen potilasrekisteriin sosiaalihuollon rekisterin sijaan on kannatettava ratkaisu. Sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterinpidon eriyttäminen hyvinvointialueiden sisällä asettaa yhä haasteita asiakaslähtöisten palvelujen järjestämiselle ja asiakkaan tiedollisen itsemääräämisoikeuden toteuttamiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäännösten uudistamisessa tulisi jatkossa etsiä ratkaisuja, joilla asiakas voisi sallia häntä koskevien tietojen liikkumisen julkisen palvelunjärjestäjän eri toimialojen välillä ehdotettua suostumusmenettelyä sujuvammin ja laajemmin ja joilla kertakirjaaminen mahdollistettaisiin toimialojen välisessä yhteistyössä ja yhteisissä palveluissa. 

Asiakkaan tahdonilmaisupalvelu

Tahdonilmaisupalvelu on toteutukseltaan monimutkainen ja vaikeasti hallittavissa niin asiakkaan kuin palvelunantajankin näkökulmasta. Luovutusluvan merkitys ja sitä koskeva menettely on kuvailtu lakiluonnoksessa vaikeaselkoisesti. Luovutuslupa, suostumus ja kielto tulisi sisällyttää 3 §:n määritelmiin, jotta asiakastiedon luovuttamisen perusratkaisu olisi selkeämmin ymmärrettävissä.

Luvun 8 säännökset ovat kaikkiaan vaikeaselkoisia ja tulkinnanvaraisia. Esimerkiksi useamman pykälän rakenteesta ja sanamuodosta ei yksiselitteisesti voi päätellä, onko lainsäätäjän tarkoituksena säätää 1. momentissa pääsäännöstä ja 2. momentissa pääsääntöön tietyissä tilanteissa sovellettavasta poikkeuksesta vai tuleeko 2. momentin säännöstä pitää kaikkiin 1. momentin tilanteisiin sovellettavana täsmennyksenä. Myöskään pykäläkohtaiset perustelut eivät riittävällä tavalla selvennä momenttien keskinäistä suhdetta. Säännösten tulkinnanvaraisuus asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt kestämättömään tilanteeseen asiakkaan informointia koskevien velvoitteiden toteuttamisessa.  

Muiden kuin Kanta-palvelujen kautta jaettavien asiakastietojen luovutusta asiakkaan antaman luovutusluvan nojalla on selkeytettävä. Lain 56.1 §:n sanamuoto viittaa asiakastiedon luovuttamiseen laajassa merkityksessä, jolloin luovutusluvan nojalla voitaisiin luovuttaa kaikkia asiakastietoja. Pykälän 2. momentin mukaan kuitenkin luovutus toteutetaan valtakunnallisen tietojärjestelmän kautta, jolloin vain Kanta-palveluihin kirjatut tiedot olisivat luovutettavissa palvelunantajien välillä. Siten 56 § sisältää sisäisen ristiriidan muualla asiakastietojärjestelmässä sijaitsevan, Kanta-palveluihin tallentamattoman tiedon luovuttamisen osalta. Olisi kestämätöntä edellyttää asiakkaan suostumusta jokaista Kanta-palvelujen ulkopuolisen asiakastiedon luovutusta varten samassa käyttötarkoituksessa silloin, kun asiakas on jo antanut luovutusluvan. 

Kanta-palveluiden hyödyntämisen mahdollisuuksia ja rajoitteita asiakastiedon oikea-aikaisen välittämisen toteuttamisessa on käsitelty Kuntaliiton ja sote-organisaatioiden aiemmissa kannanotoissa esimerkiksi Uudenmaan erillisratkaisua koskien. Luovutusluvan oikeusvaikutuksia koskevassa sääntelyssä on otettava huomioon palvelunantajan asiakastietojärjestelmään kirjattujen ja muutoin palvelunantajan hallussa olevien tietojen luonne. Potilasrekisteriin voidaan esimerkiksi tallentaa hoitojakson aikana tiettyjä tietoja, jotka tulee tarvittaessa olla luovutettavissa luovutusluvan nojalla toisen palvelunantajan pyynnöstä, mutta joiden tallentaminen Kanta-palveluihin ei olisi tarkoituksenmukaista. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos hoitojakson aikaiset runsaat tiedot edellyttäisivät potilaan seuraavilta palvelunantajilta työlästä tietojen seulontaa ja siten käytännössä piilottaisivat oleelliset tiedot Kanta-palvelujen näkymästä. Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi näiden muiden tietojen luovuttaminen asiakkaan antaman luovutusluvan perusteella muulla tavalla kuin Kanta-palvelujen välityksellä tulee sallia ilman Valviran antamaa lupaa. 

Momentin perusteluissa tulisi selventää yksiselitteisesti, että Valviran luvalla toteutettava tietojen luovutus muulla tavalla kuin Kanta-palvelujen kautta on asiakkaan antamaan luovutuslupaan perustuvan asiakastietojen luovuttamisen erityistilanne. Asiakkaan informoinnista Kanta-palvelujen ulkopuolisten tietojen luovuttamisen osalta ei ole tarpeen säätää 56.2 §:ssä, koska palvelunantajan tulee muutenkin informoida asiakasta henkilötietojen käsittelystä tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla. 56.2 §:n toimivuutta asiakastiedon luovuttamiseksi yhteisen asiakastietojärjestelmän välityksellä Uudenmaan erillisratkaisussa on arvioitu jäljempänä.

Lakiluonnoksen 53–57 pykälät tulee kirjoittaa uudelleen niin, että kunkin tahdonilmaisun oikeusvaikutukset on määritelty selkeästi omassa pykälässään. Esimerkiksi asiakkaan oikeudesta määrätä tietojen luovuttamisesta luovutusluvalla tulisi säätää samassa tai järjestykseltään perättäisissä pykälissä tietojen luovuttamista luovutusluvan nojalla koskevien säännösten kanssa. Lisäksi seuraavat asiat tulisi erottaa erillisiin pykäliin: tahdonilmaisujen antaminen ja peruuttaminen (vrt. lakiluonnoksen 53.2 § ja 55 §), asiakkaan tiedonsaantioikeus omista tahdonilmaisuistaan (55.2 §), kieltojen kohdentaminen terveydenhuollossa (54 §), kieltojen kohdentaminen sosiaalihuollossa (54 §), luovutuslupa-asiakirjaa koskevat säännökset (55.3 §).

Jotta sääntely tukisi asiakkaan tiedollista itsemääräämisoikeutta ja mahdollistaisi rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisen palvelunantajien toiminnassa, asiakkaan tahdonilmaisujen tulee myös käytännön toteutukseltaan olla asiakaslähtöisiä, selkeitä ja helposti hallinnoitavissa. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös mahdollisuus hakeutua asiakkaan omia tarpeita vastaaviin palveluihin ja hyödyntää niissä muualla kerättyjä henkilötietoja.  Toimiva ja asiakkaan odotuksia vastaava tiedonkulku tukee tiedollista itsemääräämisoikeutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Asiakastietolain jatkovalmistelussa riittämättömän tiedonkulun riskejä tulee arvioida yhdessä asiakkaan yksityisyyden suojaan ja tietosuojaan liittyvien riskien kanssa.

Asiakastietojen luovuttaminen Uudenmaan hyvinvointialueiden sekä Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä

Helsingin kaupungin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden asukkaille tulee varmistaa muiden hyvinvointialueiden asukkaisiin nähden yhdenvertainen asiakas- ja potilasturvallisuus ja laatu julkisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä yhdenvertainen mahdollisuus määrätä asiakastietojensa luovutuksista yksityisten ja julkisten palvelujen välillä luovutuslupien avulla.

Kuntaliitto on todennut potilastietojen luovuttamisesta Uudenmaan erillisratkaisun puitteissa annettua hallituksen esitystä (HE 18/2022 vp) lausunnossaan, että HUS-yhtymän vastuulla olevan erikoissairaanhoidon ja hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin vastuulla oleva perusterveydenhuollon välinen tietojen yhteiskäytön tarve on vastaava kuin Uudenmaan ulkopuolisten hyvinvointialueiden vastaava organisaation sisäinen käyttötarve erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.

Lakiluonnoksen 56 §:n 2. momentti ei tarjoa riittävää ratkaisua asiakastiedon sujuvaksi kulkemiseksi HUS-yhtymän sekä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin välillä. Asiakkaan antama luovutuslupa ei sovellu perus- ja erikoistason palveluiden väliseen tiedonvaihtoon Uudenmaan erillisratkaisussa, koska asiakastietolain systematiikassa luovutusluvan ensisijainen tarkoitus on antaa asiakkaalle mahdollisuus määrätä laajasta tiedonvälityksestä etenkin yksityisten ja julkisten palvelunantajien välillä.

Asiakastiedon luovutus HUS-yhtymän sekä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin välillä tulisi rinnastaa hyvinvointialueen sisäiseen asiakastietojen käsittelyyn perus- ja erikoistason palveluissa. Uudenmaan erillisratkaisussa on mahdollistettava perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä vastaava toiminnallisuus kuin kumotun terveydenhuoltolain 9 §:n terveydenhuollon yhteisessä potilastietorekisterissä. 

Tarve tietojen välittämiselle yhteisten asiakastietojärjestelmien avulla Uudenmaan erillisratkaisussa on pysyvä ja palvelujen turvallisuuden ja laadun kannalta välttämätön. Palvelunantajien yhteisen asiakastietojärjestelmän välityksellä toteutettavan tiedon luovuttamisen kytkeminen Valviran lupaan on toimimaton ratkaisu, kun tarve tietojen välittämiselle on pysyvä.

Uudenmaan erillisratkaisun osalta asiakastiedon käsittelyyn liittyvässä riskiarvioinnissa asiakkaan tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyviä riskejä tulee arvioida potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä palvelujen laadun suhteen säädettyjen suojatoimenpiteiden ja yhteisen käyttötarkoituksen valossa. Muiden hyvinvointialueiden sisäisen asiakastietojen käsittelyn tapaan asiakkaan tietosuoja voidaan varmistaa riittävällä tavalla asiakastietolain käyttöoikeussääntelyn avulla myös Uudenmaan erillisratkaisussa. 

Lisäksi tulee ottaa huomioon, että luovutuslupa on oikeusvaikutuksiltaan erilainen Uudenmaan asukkaille, koska heidän on annettava luovutuslupa tiedonkulun sallimiseksi julkisten palvelujen perus- ja erikoistason välillä silloinkin, kun he eivät toivo tiedon liikkumista yksityisten palvelujen ja julkisten palvelujen välillä. Kun asiakas ei voi jättää luovutuslupaa antamatta, hän joutuu laatimaan laajoja kieltoja eri palvelunantajien välillä, jolloin kokonaisuuden hallinta ja hahmottaminen on vaikeaa. Vaihtoehtoisesti asiakkaalla olisi mahdollisuus jättää luovutuslupa antamatta ja antaa tilannekohtaisia suostumuksia tiedon luovuttamiseksi perus- ja erikoistason välillä, mikä puolestaan vaarantaisi potilasturvallisuuden terveydenhuollon palveluissa. Siten luovutusluvan soveltaminen tietojen vaihtoon HUS-yhtymän sekä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin välillä asettaa Uudenmaan asukkaat tiedollisen itsemääräämisoikeutensa osalta erilaiseen asemaan muiden hyvinvointialueiden asukkaiden kanssa.

Kuntaliitto toistaa näkemyksensä asian laajemman tarkastelun tarpeesta osana tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistusta. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelu toteutetaan realistisella tavoiteaikataululla, riittävästi resursoituna ja tiiviissä vuorovaikutuksessa kentän toimijoiden kanssa. 

Tietosuoja-asetuksen mukainen suostumus käsittelyperusteena ja suostumus salassa pidettävien tietojen luovuttamiseksi

Asiakastietolain järjestelmässä asiakastietoa voi olla tarvetta luovuttaa suostumuksen perusteella tietosuoja-asetuksen näkökulmasta kahdessa tilanteessa: käsittelyperusteena on joko asiakkaan suostumus tai lakiin perustuva tehtävä. Asiakastietolaista tulisi poistaa viittaus tietosuoja-asetuksen 7 artiklassa tarkoitettuun suostumukseen, koska suostumus käsittelyperusteena edellyttää tietosuoja-asetuksen mukaista suostumusta jo suoraan asetuksen nojalla.

Suostumuksen edellytykset on määritelty tietosuoja-asetuksessa käsittelyperusteen varmistamista varten silloin, kun henkilötietojen käsittelyyn ei voida soveltaa muita asetuksessa säädettyjä käsittelyperusteita. Asetuksessa määriteltyjä suostumuksen edellytyksiä ei tule lailla laajentaa sovellettavaksi tilanteisiin, joissa viranomaisen käsittelyperusteena on henkilötietojen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen nähden yhdenmukainen ja laissa määritelty tehtävä. Jos tietoja luovutetaan taholle, jonka palveluissa asiakastietoa käsitellään asiakastiedon keräämiseen nähden samassa käyttötarkoituksessa, asiakkaan suostumus tarvitaan ainoastaan salassa pidettävän tiedon luovuttamiseksi. Näissä tilanteissa asiakkaan suostumus ei vastaa oikeudelliselta merkitykseltään tietosuoja-asetuksen 7 artiklassa tarkoitettua suostumusta, eikä suostumuksen edellytysten arviointia tule tehdä 7 artiklaa koskevan tulkintakäytännön perusteella, vaan tulkinta tulee tehdä suomalaisen oikeusjärjestelmän salassapitokäsitteen perusteella. Näissä tilanteissa asiakkaan tiedollisen itsemääräämisoikeuden tueksi tulisi olla käytössä tietosuoja-asetukseen nähden kevyempi suostumusmenettely.

Asiakastiedon luovuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterien välillä tulee tehdä ehdotettuun luovutusluparatkaisuun nähden yksinkertaisempaa ja helpompaa. Sosiaalihuollon asiakastietoja sosiaalihuollossa koskevan ja potilastietoja terveydenhuollossa koskevan luovutusluvan lisäksi asiakastietolaissa tulisi säätää asiakastiedon luovuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien sujuvammin niissä tilanteissa, joissa palvelua toteutetaan asiakastiedon rekisterinpitoon nähden toisella toimialalla mutta samassa käyttötarkoituksessa. Laajemman tiedonsaantioikeuden mahdollistaminen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välille mahdollistaisi asiakaslähtöisten integroitujen palvelujen järjestämisen ja vähentäisi raskaiden ja päällekkäisten suostumusmenettelyjen tarvetta.

Asiakastiedon käsittely monialaisessa yhteistyössä ja integroiduissa palveluissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisessä palvelussa ja yhteistyössä sekä monialaisessa yhteistyössä tulee pyrkiä sääntelyyn, jonka perusteella asiakastiedon luovuttaminen ja käsittely monialaisen yhteistyön toteuttamiseksi mahdollistetaan asiakaslähtöisesti ja sujuvasti. Olemassa olevat tiedonsaantioikeudet kentällä eivät tällä hetkellä riitä monialaisen yhteistyön käytännön tarpeisiin. Asiakastietojen eheyden ja luotettavuuden varmistamiseksi tulee välttää kaksoiskirjaamista. Asiakastietolain tulisi mahdollisuuksien mukaan edistää kertakirjauksen periaatteen toteutumista asiakastietojen kirjaamisessa.

Yhteistyön ja palveluntuotannon eri muotojen osalta tulee selventää, milloin yhteistyöhön osallistuvilla toimijoilla tulee olla pääsy tietoihin jo käyttöoikeussääntelyn mukaisesti henkilön työtehtävien ja olemassa olevan käyttötarkoituksen perusteella. Pykälän 45 § perusteluissa tulee todeta, että yhteisessä palvelussa työskentelevillä henkilöillä on pääsy asiakkaan tietoihin ilman asiakkaan erillistä suostumusta, koska palvelun sisällä potilastiedoilla ja sosiaalihuollon asiakastiedoilla on pitkälti sama käyttötarkoitus (katso esim. StVM 11/2021 vp, s. 7). 

46 §:ssä tulisi säätä ehdotettua laajemmasta oikeudesta kirjata yhteistyössä laadittuja muita tarpeellisia yhteisiä asiakasasiakirjoja. 46 ja 47 §:ien osalta tulisi selventää, missä tilanteissa laissa säädetyn käyttötarkoituksen perusteella käsiteltävän asiakastiedon luovuttamiseksi ja kirjaamiseksi salassapitosäännösten estämättä riittäisi asiakkaan suostumus.

Asiakastietolaissa tulisi säätää asiakasta koskevasta koostenäkymästä, joka olisi käyttöoikeuksia koskevien rajoitusten puitteissa nähtävissä toimialarajojen yli sosiaalihuollon asiakasrekisteristä terveydenhuollon palvelunantajalle ja toisaalta potilasrekisteristä sosiaalihuollon palvelunantajalle. Sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden varmistamiseksi koostenäkymän luovutus salassapitosäännösten estämättä voitaisiin rajata vain julkisen palvelunjärjestäjän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuotantoon, mukaan lukien palvelunjärjestäjän lukuun toimivat palveluntuottajat. Toinen mahdollisuus olisi, että asiakkaalla on mahdollisuus joko kieltää koostenäkymän luovutus tai että koostenäkymään sovellettaisiin luovutusluvan kaltaista asiakkaan tahdonilmaisua.

Asiakastiedon käsittelyä koskevan sääntelyn kehittäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistuksessa tulee tavoitella yhteistä tahtotilaa yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa tiedonkulun sujuvoittamiseksi ja asiakaslähtöisten palvelujen mahdollistamiseksi. 

Uudistuksen seuraavassa vaiheessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti toimialojen välisen tietojen luovuttamisen mahdollistamiseen sekä asiakastiedon laissa säädettyjen käsittelyperusteiden kirkastamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon välisessä yhteistyössä, yhteisissä palveluissa ja monialaisessa yhteistyössä. 

Jatkovalmisteluun tulee asettaa realistinen aikataulu ja osoittaa riittävät resurssit, jotta vuorovaikutuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa nousevat näkemykset ja ratkaisuehdotukset sekä yhteinen tahtotila voidaan hyödyntää valmistelussa.

Suomen Kuntaliitto ry

Sari Raassina                                     Kaisa-Maria Kimmel
johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö        lakimies

tags
Marjo Orava

Marjo Orava

Erityisasiantuntija
Sote-yksikkö
+358 9 771 2259, +358 50 347 3019
Vastuualueet
  • alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi AKUSTI:n toimintaa tukevan Kuntaliiton sihteeristön tehtävät