HE 158/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta.

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausuntomme ja tulla kuulluksi valtionosuusrahoituksen väliaikaista muuttamista koskevassa asiassa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain säännöksiä siten, että määräaikaisesti varainhoitovuosien 2023 ja 2024 yksikköhintojen laskemisessa käytettäisiin poikkeuksellisesti vuoden 2019 kustannus- ja suoritetietoja. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi mainittuihin lakeihin teknisluonteisia korjauksia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin liittyvien lakiviittausten osalta.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetut lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä museoiden ja esittävän taiteen yksikköhinnat sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien ja opetustuntien yksikköhinnat lasketaan voimassa olevan lain mukaan yksikköhinnan määräämistä edeltävää vuotta edeltäneen vuoden toteutuneiden kustannusten ja suoritteiden perusteella.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Vuosien 2023 ja 2024 yksikköhintojen laskemista koskevat muutokset on tarkoitettu olemaan määräaikaisesti voimassa 31.12.2024 saakka.

Vuoden 2019 kustannus- ja suoritetiedot vuosien 2023 ja 2024 yksikköhintojen laskennan perusteena

Vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelman mukaan valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon tarkistusta ei tehdä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vuonna 2023. Vuosien 2021–2024 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä tehtyyn hallituksen linjaukseen perustuen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan siten, että koronaepidemiasta johtuvat toiminnan volyymin ja kustannusten pienentyminen eivät vaikuta alentavasti tulevien vuosien rahoitustasoon ja jakautumiseen.

Vuosien 2020 ja 2021 volyymien ja kustannusten taso ovat olleet poikkeuksellisia. Koronapandemian vaikutuksia korvattiin palveluiden järjestäjille valtionavustuksin vuosina 2020 ja 2021, mutta ne olivat kertaluonteisia, eivätkä vaikuta tulevien vuosien valtionosuusrahoitukseen.

Aiemmin tehtyä linjausta voidaan pitää perusteltuna, sillä koronapandemia on vaikuttanut poikkeuksellisesti opetus- ja kulttuuritoimen palveluiden järjestämismahdollisuuksiin vuosina 2020 ja 2021. Pandemiasta johtuvia vaikutuksia ei ole ollut mahdollista arvioida etukäteen, mutta linjauksella on pyritty ennakollisesti varmistamaan se, että koronapandemian vaikutukset eivät ulottuisi tulevien vuosien valtionosuusrahoitustasoon ja toimintaedellytyksiin heikentävästi.

Vuoden 2019 kustannuspohjan käyttäminen ilmenee siten, että vaikutukset opetus- ja kulttuuritoimen eri tehtäviin muodostuvat erilaiseksi, myös alentaen rahoitustasoa. Hallituksen linjauksen perusteella tavoitteena on kuitenkin turvata tulevien vuosien rahoitus koronapandemian vaikutuksista huolimatta, ei heikentää rahoituspohjaa.

Lukiokoulutusta koskevat huomiot

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta väliaikaisesti uusi 24 b §, jossa säädettäisiin lukiokoulutuksen yksikköhinnan laskemisesta varainhoitovuosina 2023 ja 2024. Ehdotetun säännöksen mukaan poiketen siitä, mitä 24 §:n 1 ja 10 momentissa säädetään, lukion yksikköhinnat opiskelijaa kohden varainhoitovuosille 2023 ja 2024 laskettaisiin vuonna 2019 aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella ja viimeksi mainitun vuoden opiskelijamäärien perusteella.

Ehdotetun säännöksen mukaan valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin lisättäisiin 13 892 000 euroa vuonna 2023 ja 2024. Tämä euromäärä muodostuisi voimassa olevaa 10 momenttia vastaavasti kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksista sekä lukiouudistuksen määrärahalisäyksistä ja korvaisi voimassa olevan lain 24 §:n 10 momentissa säädetyt euromäärät vuosien 2023 ja 2024 osalta.

Kuntaliitto pitää uuden 24 b §:n väliaikaista lisäystä perusteltuna ja kannattaa sitä. Se estää omalta osaltaan koronapandemiasta ja siihen liittyneistä rajoituksista johtuneiden tekijöiden vaikutusta lukiokoulutuksen tulevien vuosien valtionosuusrahoituksen tasoon sitä laskien.

Muut huomiot

Esitämme huolemme esityksestä siltä osin kuin se heikentää vuosien 2023 ja 2024 valtionosuusrahoitusta. Tämä koskee esityksen mukaan taiteen perusopetusta, museoita ja osin vapaata sivistystyötä, kansalaisopistoja ja liikunnan koulutuskeskuksia.

Tarkasteltaessa vuoden 2020 kustannusten pohjalta tehtävän yksikköhintojen tarkistuksen tekemättä jättämisen laskennallista vaikutusta voidaan todeta, että kansalaisopistoille vaikutus on suurin, kun vuoden 2023 valtionosuusrahoitus vähenee esityksen mukaan yli 10 miljoonalla eurolla (kuntataloudelle 8,6 miljoonalla eurolla). Kansalaisopistojen 57 prosentin valtionosuusrahoitus vuonna 2022 on 87,6 miljoonaa euroa, joten alenema on oleellinen. Esityksen kuntatalousvaikutukset yhteensä lisäävät valtionosuuksia laskennallisesti yli 3 miljoonaa euroa vuoden 2020 toteutumatietoihin verrattuna.

On tärkeää, että esitetty valtionosuusrahoituksen merkittävää ja ennakoimatonta heikennystä ei toteuteta, sillä perustoiminnan lisäksi koronapandemian aiheuttamaan osaamis- ja hyvinvointivajeeseen vastaaminen sekä Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuva palvelutarve edellyttävät riittävää rahoitusta ja toimintaedellytyksiä. Takana ovat lisäksi palveluiden järjestämiseen liittyen koronapandemiasta johtuvat heikommat vuodet.

Katsomme, että vuoden 2024 osalta rahoitukseen kohdistuvia vaikutuksia tulee vielä arvioida vuoden 2021 suorite- ja kustannustietojen perusteella.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                               
johtaja, hyvinvointi ja sivistys -yksikkö

Päivi Väisänen-Haapanen
erityisasiantuntija