Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 18.5.2022 (290/03.01.01/2022) Maria Salenius, Minna Antila, Jarkko Lahtinen, Essi Ratia, Mari Sjöström, Kyösti Värri

K 1/2022 vp Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja antaa lausunto tasa-arvovaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle.

Tasa-arvovaltuutetun kertomus tuo monipuolisesti esiin tasa-arvoon liittyviä yhteiskunnallisia näkökulmia, jotka vaativat laaja-alaista ja pitkäjänteistä työtä eri toimijoilta. Viime vuosina toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten koronakriisi, ovat tuoneet esiin uusia haasteita sukupuolten tasa-arvoon liittyen ja osin kärjistäneet jo aiemmin tiedossa olleita haasteita. Tasa-arvovaltuutettu nostaa esiin myös kuntien toimintaan liittyviä haasteita ja esittää suosituksia, joilla sukupuolten tasa-arvoa voitaisiin jatkossa vahvistaa. Erityisessä tarkastelussa ovat mm. työelämään sekä kouluihin ja oppilaitoksiin liittyvät epäkohdat.

Kunnilla on aivan erityinen rooli tasa-arvon edistäjinä lähellä ihmisten arkea. On hyvä huomioida, että edellisen kertomuksen jälkeen on käyty kuntavaalit. Nämä vaalit olivat historialliset siksi, että ensimmäistä kertaa naisten määrä valittuina valtuutettuina kohosi yli 40 prosenttiin (Kuntaliiton analyysi kuntavallituloksista 2021).

Kokonaisuudessaan kertomuksessa kuntia ei kovin kattavasti tunnisteta tasa-arvo-toimijoina, vaikka kunnilla on vahvat lakisääteiset velvoitteet tasa-arvon osalta. Kunnat on kertomuksessa niputettu monin paikoin viranomaisiin ja paikoin muihin organisaatioihin.

Kuntaliitto suhtautuu osaan kertomuksen toisessa luvussa esitetyistä ehdotuksista varauksella. Tasa-arvolain mukaisen hyvityksen soveltamisalan laajentamista mm. viranomaisen toimintaan ja sen vaikutuksia, samoin kuin kertomuksessa esitetyt oikeussuojaan liittyvät kysymykset ja niiden vaikutukset tulisi erikseen selvittää ja arvioida laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti osana laajempaa nykyjärjestelmän arviointia.

Sukupuolen moninaisuus tunnistetaan yhä paremmin

Kuntaliitto pitää positiivisena kehitystä, jossa sukupuolten moninaisuus tunnistetaan entistä vahvemmin. Tiedon jakaminen ja yhteiskunnallinen keskustelu ovat edesauttaneet sukupuolivähemmistöjen näkökulman vahvistumista. On tärkeää, että jatkossakin asiallista tietoa on laajasti saatavilla kuntien käyttöön. Sukupuolten moninaisuuden kysymykset koskettavat kunnissa kaikkia toimialoja ja tiedon virtaaminen kunnan eri toimijoiden välillä varmistaa osaamisen vahvistumista myös sukupuolen moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Moninaisuuden huomioimista kuntien päätöksenteossa on vahvistettava ja erityisesti valtuustokauden vaihtuessa on varmistettava uusien luottamushenkilöiden osaaminen ja tiedonsaanti.  

Kuntien näkökulmasta tasa-arvoon liittyvä termistö ja sen vaikeaselkoisuus haastaa paikoin aiheen ympärillä käytävää keskustelua. On tärkeää ettei tasa-arvoon liittyvä kieli vaikeuta esimerkiksi näkökulmien esiin tuomista valtuustoissa. Sinänsä esimerkiksi intersektionaalisen näkökulman vahvistaminen tuo esiin vahvemmin rakenteellista syrjintää, jota voi olla vaikea tunnistaa kuntien arjessa. Termejä ja määrittelyjä tarvitaan, mutta niiden ymmärrettävyys on olennaista.

On pyrittävä siihen, ettei stereotypioita pääsisi syntymään jo varhaislapsuudessa, koska niiden vaikutus on pitkällinen ja ohjaava. Sukupuolinäkökulma kuitenkin edelleen puuttuu esimerkiksi useista valtion ohjausasiakirjoista, mikä ei edesauta tasa-arvonnäkökulman korostumista myöskään kunnissa. Kuntaliitto toivoo myös entistä vahvempaa yhteistyötä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista vastaavien ministeriöiden kesken: kunnissa nämä aihealueet suunnittelussa ja käytännössä toimivat yhtenäisenä kokonaisuutena.

Kunnissa on viime vuosina tehty runsaasti ratkaisuja, joilla on tarjottu esimerkiksi oppilaitoksissa sukupuolineutraaleja pesu- ja pukeutumistiloja. Tätä työtä tulee tukea. Kuntaliitto ei näe kuitenkaan tarpeellisena linjata lain tasolla, miten sukupuolen moninaisuus on otettava huomioon tilaratkaisuissa ja palveluissa. Ennemmin toteutusta tulee tukea riittävällä tiedon saannilla ja hyvien toimintamallien jakamisella. Tilaratkaisuista tulee kunnille kustannuksia, jotka tulisi korvata täysimääräisenä, mikäli asiasta linjattaisiin lain tasolla.

Kuntaliitto kannattaa lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksen poistamista sukupuolen vahvistamisen edellytyksistä. Olemme lausuneet 1.4.2022 sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sukupuolen vahvistamisesta sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Tasa-arvosuunnitelmista

Tasa-arvovaltuutettu kiinnittää huomiota siihen, ettei tasa-arvosuunnittelun laatimista koskevaa aikataulua aina noudateta, vaikka suurin osa suunnitelman laatimisen velvoitteen piiriin kuuluvista organisaatioista laatiikin suunnitelman. Kuntaliitto ei näe tarpeelliseksi muuttaa tasa-arvolainsäädäntöä siihen suuntaan kuin tasa-arvovaltuutettu ehdottaa. Jatkossakaan aikataulua ei ole tarpeen sitoa lainsäädännöllä, vaan mieluummin on lisättävä annettavaa informaatiota.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun yhdistäminen on kuntien arkipäivää. Tärkeä on kuitenkin huomioida molemmat näkökulmat tasapuolisesti. Kunnilla on laadittavanaan valtava määrä erilaisia suunnitelmia, jotka osin myös nivoutuvat yhteen. Resurssit suunnitelmatyölle ja sen jalkauttamiselle vaihtelevat kunnittain, mikä on huomioitava kuntien toimintaa arvioitaessa. Laadukas tutkimus ja hyvien käytäntöjen jakaminen tukevat kokonaisuudessaan myös kuntien tasa-arvotyötä.

Tasa-arvolain mukaisen hyvityksen soveltamisalan laajentamista mm. viranomaisen toimintaan ja sen vaikutuksia, samoin kuin kertomuksessa esitetyt oikeussuojaan liittyvät kysymykset ja niiden vaikutukset tulisi erikseen selvittää ja arvioida laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti osana laajempaa nykyjärjestelmän arviointia. Kuten kertomuksessa todetaan, sukupuoleen perustuva syrjintä on työelämässä hälyttävän yleistä. Toiminnan kehittäminen hyötyy siitä, että asioita tehdään näkyviksi.

Kunnat ovat omassa toiminnassaan paikoin kokeilleet anonyymia rekrytointia, mutta erilaisia keinoja levittää ja kehittää työhönottoon liittyvää syrjintää on vietävä yhä systemaattisesti eteenpäin. Anonyymilla rekrytoinnilla on mahdollista lisätä esimerkiksi romaninaisten työllistymistä. Kunnilla on työnantajana paljon mahdollisuuksia ja vastuuta työelämässä tapahtuvan syrjinnän osalta.

Perhevapaauudistuksen tavoite vahvistaa ajatusta tasa-arvoisesta vanhemmuudesta on kannatettava myös Kuntaliiton näkökulmasta. Äideille on myös turvattava riittävä toipumisaika synnytyksen jälkeen. Kertomuksesta ei tule ilmi paljonko raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen tulee yhteydenottoja koskien kuntien toimintaa. Kunnissa on runsaasti myös määräaikaisia työtehtäviä, mutta tarkempaa kantaa varten tarvittaisiin kuntien osalta lisätietoja.

Palkka-avoimuuden lisäämisestä ei saisi aiheutua kunnille ylimääräistä hallinnollista taakkaa tai kuluja. Palkkasyrjintää ja palkkatasa-arvoa koskevan säätelyn tulee koskea myös yksityistä sektoria. Kuntaliitto ottaa palkka-avoimuuteen tarkemmin kantaa sosiaali- ja terveysministeriö pyytämässä lausunnossa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (määräpäivä 3.6.2022).

Tasa-arvoa edistetään oppilaitoksissa

Tasa-arvovaltuutettu on kertomuksessaan todennut, että ajanjaksona jonka kertomus kattaa, kasvatusta ja koulutusta koskevaa lainsäädäntöä on monen koulutusmuodon osalta uudistettu. Kuntaliitto pitää perusteltuna havaintona sitä, että opetuksen ja koulutuksen merkitys sukupuolten tasa-arvolle on ymmärretty lähtökohtaisesti varsin hyvin. Edelleen on kuitenkin tehtävä työtä osaamiseen ja koulutuspolkujen segregaatioon vaikuttamiseksi. Oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen toimijoiden tekemä tasa-arvotyö on merkittävää sukupuolen moninaisuuden ymmärryksen lisäämiseksi sekä haitallisten stereotypioiden poistamiseksi.

Tasa-arvovaltuutettu on kertomuksessaan korostanut oppilaitoskohtaista ja suunnitelmallista sukupuolten tasa-arvoa edistävän työn merkitystä. Säännöksen soveltamisalaa on laajennettu tasa-arvolain muutoksen yhteydessä siten, että toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman velvoite ulotettiin myös perusopetukseen. Peruskouluilla on tullut olla velvoitteiden mukainen tasa-arvosuunnitelma laadittuna vuoden 2017 alusta lähtien. Jo ennen uutta velvoitetta opetussuunnitelman perusteet sitoivat opetuksen järjestäjää sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

Kuntaliitto toteaa, että koulutuksen järjestäjiltä edellytetään yhä enemmän suunnitelmallista toimintaa sekä lainsäädännön että eri viranomaisten toimesta. Koulutuksen järjestäjien näkökulmasta erilliset ja eri aikoihin annettavat ohjeet hidastavat ja vaikeuttavat asiakirjojen laadintaa, toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja seurantaa. Kuntaliitto pitää kannatettavana tavoitetta tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmien paremmasta yhteensovittamisesta.

Henkilöstön osaamisen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa avainasemassa

Kertomuksessa esitetään, että säädösvalmistelussa tulisi huolehtia siitä, että tulevat varhaiskasvatusta koskevat yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämissäännökset ovat mahdollisimman yhdenmukaiset. Olisi tarkoituksenmukaisinta, että varhaiskasvatusta koskevat edistämisvelvoitteet lisättäisiin varhaiskasvatuslakiin. Kuntaliitto pitää hyvänä, että tarvittavat asiakokonaisuudet lisättäisiin varhaiskasvatuslakiin eikä erillisiä suunnitelmia nykyisten velvoitteiden lisäksi enää lisättäisi.

Kuntaliitto muistuttaa, että parhaillaan on lausuttavana lakiluonnos hallituksen esitykseksi laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta, jossa nimenomaisesti määritellään erillisen tasa-arvosuunnitelman laatimisesta varhaiskasvatuksen osalta. Kuntaliitto nostaa esiin, että nyt lausuttavana olevan kertomuksen perusteella tasa-arvovaltuutettu ei näe tällaista erillistä suunnitelman laadintaa tarkoituksenmukaisena. Samaan lopputulokseen olisi mahdollista päästä nykyiselläkin lainsäädännöllä ja olemassa olevia toimintatapoja kehittämällä.

Kuntaliitto on samaa mieltä siitä, että henkilöstön osaaminen on avainasemassa tasa-arvon edistämisessä varhaiskasvatuksessa. Kuntaliitto kannattaa sitä, että lapsen sukupuoli- ja tasa-arvotietoinen kohtaaminen olisi entistä paremmin otettava huomioon varhaiskasvatuksen henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Esi- ja perusopetuksen tasa-arvosuunnittelussa myönteistä kehitystä

Tasa-arvovaltuutettu on selvittänyt perusopetuksen järjestäjiltä vuonna 2019, miten opetuksen järjestäjät ovat huolehtineet siitä, että peruskoulujen tasa-arvosuunnittelua koskevat muodolliset ja sisällölliset vaatimukset täyttyvät. Kuntaliitto kummeksuu tasa-arvovaltuutetun yksittäisistä huomioista tehtyjä yleistäviä johtopäätöksiä tasa-arvotyön puutteista oppilaitoksissa.

Monipuolisesti tarkasteltuna tasa-arvosuunnitelman laadinnassa on säädösten voimaantulon jälkeen edistytty myönteisesti, vaikkakin oppilaitokset ovat mainittujen selvitysten perusteella erilaisissa vaiheissa tasa-arvosuunnittelun käytänteissä. Kuntaliiton mukaan aiheellinen huomio sen sijaan on, että opetuksen järjestäjien tasa-arvo-osaamiseen kehittämismahdollisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota. Opetuksen järjestäjillä on oltava riittävä osaaminen ja riittävät resurssit sukupuolten tasa-arvon edistämisvelvoitteidensa hoitamiseksi.

Huomioita toisen asteen koulutuksesta

Toisen asteen koulutuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen, käsittely kertomuksessa jää ohueksi esimerkiksi perusopetuksen ja korkeakoulutuksen osioihin verrattuna. Kyseessä saattaa olla tietoinen valinta keskittyä kertomuksessa tiettyihin koulutusasteisiin, mutta kokonaisuuden tasapainon kannalta toisen asteen koulutus olisi voitu ottaa huomioon kertomuksessa nykyistä näkyvämmin. Valinta voi johtua myös tasa-arvokysymysten pidemmästä perinteestä toisen asteen koulutuksessa.

Toisen asteen oppilaitoksilla on jo nykyisellään velvollisuus laatia toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelman tarkoitus on edistää oppilaitoksissa tehtävää tasa-arvotyötä.

Kertomuksessa todetaan, että opiskelijoiden koulutusvalinnat ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneita. Kuntaliitto yhtyy tasa-arvovaltuutetun näkemykseen ja huoleen. On kuitenkin syytä huomata, että nuorten oppiainevalinnoissa on osittain nähtävissä muutosta tasa-arvoisempaan suuntaan. Muutos näkyy esimerkiksi ilmoittautumisissa ylioppilastutkinnon kokeisiin, sillä enemmistö pitkän matematiikan ylioppilastutkintokokeeseen ilmoittautuneista on viime vuosina ollut naisia. Sama muutos on tapahtunut kemiassa ja myös fysiikassa sukupuolten väliset erot ilmoittautumisissa ovat kaventuneet selvästi.

Sukupuolen mukainen eriytyminen koskee etenkin vaihetta, jolloin nuori siirtyy perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen, kuten kertomuksessa nostetaan esiin. Sukupuolen mukainen eriytyminen koskee etenkin vaihetta, jolloin oppivelvollinen siirtyy vapaan hakeutumisoikeuden nojalla perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Nuoren pohtiessa toisen asteen koulutusvalintojaan on perusopetuksen ohjauksella iso merkitys. Opinto-ohjauksella voidaan kannustaa ja tukea nuorta tekemään omiin vahvuuksiinsa ja kiinnostukseensa perustuvia valintoja samalla huolehtien sukupuolitietoisesta ohjauksesta. Yleisen asenneilmapiirin ja odotusten suhteen on myös työtä tehtävänä. Koulutusjärjestelmä tarvitsee asiassa muun yhteiskunnan tukea.

Korkea-asteen koulutus

Kuntaliitto yhtyy tasa-arvovaltuutetun kertomuksessaan esittämään näkemykseen opettajankoulutuksen merkityksestä oppilaitosten ja koko yhteiskunnan tasa-arvotyön kannalta. Koulutuksellinen tasa-arvo nähdään myös toukokuussa 2022 julkistetussa Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa 2022-2026 suurena opettajankoulutukseen liittyvänä haasteena.

Tasa-arvovaltuutettu pitää lausunnossaan tärkeänä, että korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia on syytä seurata, sillä korkeakoulujen opiskelijavalinnalla on vääjäämättä myös muita vaikutuksia. Ensimmäisten, kevään 2020 opiskelijavalintaa koskevien tietojen pohjalta on olemassa myönteinen havainto, että miesten osuus uusista korkeakouluopiskelijoista kasvoi hieman. Kuntaliitto korostaa tutkitun tiedon merkitystä opiskelijavalintoja edelleen kehitettäessä. Jo kesäkuussa 2022 asiasta saadaankin uutta tutkimustietoa ja seuraavan vuoden aikana tietopohja kasvaa.

Nuorten hyvinvoinnin edistäminen tarvitsee tuekseen laajaa tietopohjaa

Kuntaliitto jakaa tasa-arvovaltuutetun kanssa huolen erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten kokeman seksuaalisen häirinnän merkittävästä lisääntymisestä. Nuorten kohdalla myös digitaalinen väkivalta ja häirintä on valitettavan yleistä ja on mietittävä, miten tätä väkivallan muotoa voitaisiin vähentää.

Jotta kunnat voivat tehdä vaikuttavaa hyvinvoinnin edistämisen työtä nuorten osalta, on kouluterveyskyselyn ja muiden vastaavien kansallisten tiedonkeruiden tietojen oltava laajasti kuntien saatavilla maksutta. Kuntakohtaisen tiedon merkitys on hyvinvoinnin ja tasa-arvon tavoitteita asetettaessa suuri. Tietoa tarvitaan myös sukupuolivähemmistöistä. Suunnitelmatyötä haastaa monin paikoin tietopohjan kapeus. Esimerkiksi pienten kuntien on haasteellista luoda kattavaa kuvausta tasa-arvon toteutumisen nykytilasta saatavilla olevien tietojen valossa.

Sukupuolistunut väkivalta, vihapuhe ja häirintä kuntien näkökulmasta

Vihapuheen ja häirinnän lisääntyminen näkyy myös kuntien arjessa. Sekä kuntien työntekijät että päättäjät joutuvat enenevässä määrin kohtaamaan molempia entistä rajumpana. Lainsäädännön kehittäminen on tältä osin erityisen kannatettavaa. Kunnissa on ollut paikoin vaikea saada ehdokkaita kuntavaaleihin, koska ei häirinnän ja vihapuheen kohteeksi joutuminen pelottaa. Tämä kapeutta ehdokasasettelua, jos esimerkiksi naisehdokkaita, sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ehdokkaita tai maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita ei saada riittävästi mukaan. Myös varsinainen valtuustotyöskentely vaikeutuu epäasiallisen vihapuheen vallatessa tilaa.

Kuntaliitto pitää merkityksellisenä työtä, jota tehdään kansallisesti naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Sukupuolittunut väkivalta, mutta myös väkivallan sidoksissa oleminen muihin sosiaalisiin kategorioihin, kuten etnisyyteen tai ikään ovat ihmisoikeusongelma, jonka ratkaiseminen tukee sosiaalisesti kestävää kehitystä. Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan uusi tehtävä on keskeinen, jotta pystymme kaikilla hallinnon tasoilla tunnistamaan ilmiön ja sen haasteet aiempaa vahvemmin ja löytämään tarvittavat ratkaisut mahdollisimman nopeasti. Väkivalta on yhä hälyttävän yleistä ja erityisen tuomittavaa.

Kuntaliitto on vahvasti mukana sukupuolittunutta väkivaltaa ehkäisevässä työssä mm. NAPE-toimikunnan kautta. On tärkeä tunnistaa kuntien rooli väkivallan ehkäisyssä ja samalla hyvinvointialueiden välille syntyvä yhdyspinta lähisuhdeväkivallan kysymyksissä ja varmistettava saumattomat palvelupolut muutoksen jälkeenkin. Rakenteita on kehitettävä yhteistyönä ja niiden poikkihallinnollisuus on onnistumisen kannalta keskeistä. Tähän tarvitaan myös vahvaa ministeriöiden välistä koordinaatiota. Häirinnän ennaltaehkäisy tukee lopputuloksen tasa-arvoa ja ennaltaehkäisyyn liittyvien hyvien toimintamallien ja velvoitteiden tulee olla entistä paremmin kuntien tiedossa. Viestinnän merkitys nousee tältä osin keskiöön. Mikäli työnantajalle tulisi velvoite ennaltaehkäistä seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää, vaatisi tämä kunnissa monin paikoin uudenlaista osaamista ja resursseja. Ensisijaisesti on mietittävä päästäänkö samaan lopputulokseen kevyemmillä keinoilla.  

Lopuksi

On tunnistettavaa, että ”tasa-arvon mallimaana” meillä tulee olla mittavia tavoitteita. Näiden tavoitteiden on hyvä olla selkeitä ja pysyviä, jotta myös kunnat voivat hyödyntää niitä omia tavoitteitansa asettaessaan. Kuntaliitto pitää kokonaisuudessaan tasa-arvonäkökulmaa erityisen keskeisenä myös kestävän kehityksen näkökulmasta: sosiaalisesti kestävä yhteiskunta ja samalla myös kunta edistää tasa-arvoa suunnitelmallisesti. Syrjinnän uhrien pääsyä oikeuksiinsa helpottava kehitys on yhteiskunnallisesti tärkeää.

Sukupuolivaikutusten (ml. sukupuolivähemmistöt) arvioinnin vahvistaminen osana päätösten vaikutusten ennakkoarviointia sekä valtion että kuntien tasolla tukee tasa-arvon edistymistä. Valtion on tältä osin hyvä toimia esimerkkinä kunnille. Kattava tietopohja tukee myös vaikutusten arviointia.

Kuntaliitto on huolissaan kehityksestä, jossa Euroopan unionin jäsenmaat näyttävät jakautuvan yhä vahvemmin suhteessa naisten ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin sekä tasa-arvoon. Euroopan komission tasa-arvostrategian jalkautuksesta tulisi huolehtia. Ei ole itsestään selvää, että tasa-arvo kehittyy myönteiseen suuntaan unionin alueella. Maiden paikallisviranomaisten rooli tässä edistämistyössä on tärkeä tunnistaa. On erityisen tuomittavaa, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemuksia vähätellään.

Kunnan monet toiminnot ja palvelut ovat jo itsessään sukupuolten tasa-arvoa edistäviä ja kunnat tekevät arvokasta työtä. Tasa-arvolaki kunnille hyvin velvoittava ja koskee laajasti kunnan toimintaa. Kehitettävää edelleen on niin, että tasa-arvoajattelu ja toimintatavat tulevat vieläkin luontevammaksi osaksi kuntien toimintaa. Kaikki toimet rakenteellisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ovat perusteltuja. On tärkeää, että kunnat saavat jatkossakin tukea, neuvoja, tietoa ja ohjausta tasa-arvotyöhön myös tasa-arvovaltuutetulta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                               
johtaja, hyvinvointi ja sivistys

Maria Salenius
erityisasiantuntija

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Tule mukaan norminmurtajien joukkoon!

Mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Murrettavien normien keräämisen hetki on nyt! Kuntaliitto kutsuu norminkeruuseen jokaista kaupunkia ja kuntaa, sen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.​ 

Tutustu norminmurtajat-kokonaisuuteen.

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

Tutustu ohjeistukseen.