Tämä lausunto koskee kuntien Valtiokonttorille raportoimien taloustietojen tietosisältöjä ja teknisiä kuvauksia tilikaudelta 2023. Hyvinvointialueiden raportoinnista Kuntaliitto on lausunut erikseen.
Me Kuntaliitossa katsomme, että raportoitavien tietojen tulisi olla mahdollisimman pysyviä vuodesta toiseen muutoskustannusten minimoimiseksi. Kuntien tiedonantotaakkaa ei tule lisätä ilman erittäin vahvoja perusteita.
Kaikki muutokset aiheuttavat kunnille muutoskustannuksia joko työ- tai tietojärjestelmäkustannusten muodossa. Muutostyökustannuksia aiheutuu sekä tiedot tuottaville organisaatioille että tietoja vastaanottavalle taholle, joka vastaa tietojen käsittelystä ja tarkastussäännöistä.
Me Kuntaliitossa pidämme tärkeänä, että kuntien palveluluokituksessa säilyy oma luokkansa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijapalvelulle ja tuelle (1120). Jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä hoitama kokonaisuus, joten ehdotamme palvelukuvaukseen lisättäväksi, että myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvä yhteistyö tulee kirjata ao. luokalle.
Palveluluokan työterveyshuolto palvelukuvauksen ehdotamme muutettavaksi muotoon: ”Työterveyshuollon palvelut, jotka järjestetään kunnan työnantajan roolissa omalle henkilökunnalle (työterveyshuoltolaki 1383/2001, §4)”.
Pyydämme ottamaan huomioon, että ympäristöterveydenhuollon palvelut tuotetaan usein Kuntalain mukaisissa yhteistyörakenteissa, jolloin sekä palvelun tuottaja että ostaja joutuvat erittelemään taloustiedot vastaavalla luokituksella. Raportoidun tiedon taso nykyisen luokituksen mukaan on mielestämme riittävä ja erittelemättömän palveluluokan poistaminen palveluita ostavan kunnan luokituksesta lisäisi työmäärää kohtuuttomasti suhteessa saataviin hyötyihin.
Investointien raportoinnin osalta katsomme, että eläinlääkäripalvelut (2702) tulee saada muista ympäristöterveydenhuollon palveluluokista erillisenä tietona, sillä sen investoinnit voivat olla muuhun ympäristöterveydenhuoltoon suhteutettuna merkittäviä. Tieto palvelee myös uudistuvaa lainsäädäntöä.
Kuntaliitto esittää lisättäväksi palveluluokan 3901 yleisen kulttuuritoiminnan palvelut palvelukuvaukseen: Yleisten kulttuuritoiminnan palveluiden järjestäminen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019) mukaisesti. Kunnan järjestämät kulttuuripalvelut, joiden tarkoituksena on edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä, kuten kulttuuripalvelujen ja -harrastusten tukeminen. Yleiseen kulttuuritoimintaan luettavan henkilöstön palkkauksesta ym. aiheutuvat menot ja tulot sekä kulttuurikeskusten toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot. Kaikki kulttuuritoimen ja muiden hallintokuntien kulttuuritapahtumille sekä kulttuuritoiminnalle myönnetyt avustukset lukuun ottamatta taiteen perusopetuksen, museopalvelujen, musiikkipalvelujen, teatteri-, tanssi- ja sirkuspalvelujen ja visuaalisen taiteen avustuksia, jotka ilmoitetaan asianomaisissa palveluluokissa Taiteen perusopetus, Museopalvelut, Musiikkipalvelut, Teatteri-, tanssi- ja sirkuspalvelut. Visuaalisen taiteen palvelut.
Palveluluokan 3901 huomautus-kohtaan Kuntaliitto esittää tarkennusta: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukainen toiminta -luokkaan eivät kuulu koulujen kuoro- ja orkesteritoiminta, koulujen kerhotoiminta eikä harrastamisen Suomen mallin toiminta. Yleisen kulttuuritoiminnan palveluihin sisältyy valtakunnallinen ja alueellinen kehittämistehtävä, josta säädetään kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 6 §:ssä (166/2019). Yleiseen kulttuuritoimintaan ei tule kohdentaa taiteen perusopetusta. (Visuaalinen taide on määritelty palveluluokalla 3702.)
Kuntaliitto puoltaa kulttuurifestivaaleista ja tapahtumista kerättävän tiedonkeruun toteuttamista erillisenä tilinpäätöstä täydentävänä tiedonkeruuna (KKYTT) siten, että kunnille ja kuntayhtymille ei muodosteta uutta erillistä palveluluokkaa 3950 Kulttuurifestivaalit ja tapahtumat. Erillinen uusi palveluluokka voisi vaikeuttaa erilaisten kulttuuripalvelujen kohdentamista palveluluokille. Liitteessä 6 olisi hyvä selkeyden vuoksi todeta, että on kyse tilinpäätöstä täydentävästä tiedonkeruusta (KKYTT).
Me Kuntaliitossa vastustamme Harrastamisen Suomen mallin tiedonkeruun toteuttamista omana palveluluokkanaan, sillä kyseessä on valtionavustusrahoitteinen toiminta, joka tulee raportoiduksi hankeraportoinnin myötä. Toiminnan vakiintuessa pysyväksi, taloustiedot voidaan tarvittaessa raportoida kokonaisuudella KKYTT menot yhteensä -tasolla. Palveluluokituksessa harrastamisen Suomen malli tulisi mielestämme kohdentaa joko Muu opetus- ja kasvatustoiminta tai Nuorisopalvelut-palveluluokalle. Oleellista on, että tämä esitetään selkeästi raportoijalle.
Investointien raportoinnin osalta kysymme, onko palveluluokassa ”oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologipalvelut” ajatus, että kunnalla olisi siihen liittyviä esimerkiksi tiloihin liittyviä investointeja? Itse toimintahan siirtyy hyvinvointialueille. Mielestämme palveluluokan voi investointien raportoinneista kuntien osalta poistaa.
Kuntaliitto pitää ehdotusta työllisyyspalvelut-luokan jakamisesta ei-lakisääteisiin ja lakisääteisiin luokkiin kannatettavana. Jako on perusteltu, sillä taloustiedot työllisyyspalveluiden lakisääteisistä tehtävistä tarvitaan valtionosuuksien kustannuspohjaan kustannustenjaon tarkistusta varten.
Palveluluokan (5565) kuvauksesta puuttuu velvoitetyöllistäminen, joka on kuntien lakisääteinen tehtävä ja joka lisääntyy koko ajan. Tehtävä vaatii kunnilta paljon järjestelyjä, ohjausta, sopivien työtehtävien etsimistä ja hallinnollista työtä. Velvoitetyöllistämisen kustannukset tulevat työttömyysputken poiston ja palkkatuki-uudistuksen myötä kasvamaan.
Me Kuntaliitossa vastustamme maaomaisuuden hallinta -palveluluokan jakamista maaomaisuuden hallintaan ja maankäyttösopimuksiin. Ympäristöministeriön valmistelema esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi ei ole etenemässä alueiden käytön eikä kaavojen toteuttamisen osalta. Näin ollen katsomme, että tämä esityksen pykälien toteuttamiseen liittyvä talousraportoinnin esitys ei ole perusteltu. Kustannuksia, erityisesti kunnallistekniikan kustannuksia, ei ole mahdollista kohdistaa maankäyttösopimuksiin.
Me Kuntaliitossa katsomme, että rakennusvalvonnan palveluluokan kytkeminen asumisen palveluluokkiin ei ole perusteltua investointien raportoinnissa. Rakennusvalvonta ja asumisen palvelut ovat selkeästi toisistaan erillisiä viranomaistehtäviä ja/tai palvelukokonaisuuksia. Rakennusvalvonnan ohjelmistoinvestoinnit voivat olla merkittäviä erityisesti, jos yksi kunta hoitaa useamman kunnan rakennusvalvonnan tehtävät.
Me Kuntaliitossa ehdotamme, että kaavoituksen palveluluokkien investoinnit raportoidaan yhtenä kokonaisuutenaan, mutta sen sijaan paikkatieto ja kiinteistön muodostaminen raportoidaan omina kokonaisuuksinaan.
Paikkatietoteknologiaa hyödynnetään kaikessa kunnan rakennetun ympäristön toiminnassa. Paikkatietoinvestointeja, joita hyödynnetään laaja-alaisesti eri tehtävissä, on perusteltua seurata omana kokonaisuutenaan paikkatietopalvelut-luokalla. Mikäli paikkatietoinvestointi kohdistuu selkeästi tiettyyn tehtävään esimerkiksi kaavoitukseen, kiinteistönmuodostukseen tai rakennusvalvontaan, kyseinen investointi kohdistetaan ko. tehtävään.
Me Kuntaliitossa ehdotamme, että Ympäristönsuojelun kehittämis- ja edistämistehtävien (4401) palvelukuvaukseen täsmennetään: ”toiminnanharjoittajien ja kansalaisten yleiset neuvonta- ja ohjaustehtävät”, sillä esimerkiksi lupiin liittyvät neuvonta- ja ohjaustehtävät kohdistetaan luvituksen kustannuksiin.
Ympäristönsuojelun kehittämis- ja edistämistehtävien (4401) huomautuksessa mainitut asiat eivät kuvasta ympäristönsuojelun tehtäviä kattavasti, vaan ovat esimerkkejä ja täsmennyksiä. Siksi ehdotamme, että alkuun lisätään lause: ”Muun edistämis- ja kehittämistyön lisäksi palveluluokalla raportoidaan esimerkiksi nämä tehtävät.”
Ensimmäiseen lausunnolla olevaan huomautustekstissä mainittuun virkkeeseen ehdotamme täsmennettäväksi: ”Tällä palveluluokalla raportoidaan ilmastotyön, luonnonsuojelun ja kiertotalouden koordinointi. Jos ko. koordinointityö on luonteeltaan strategista, se voidaan raportoida myös yleishallinnon (1101) palveluluokalla.”
Useissa ympäristönsuojelun tehtävissä koordinointityö voidaan tehdä ympäristönsuojelussa, mutta varsinainen operatiivinen työ jollain toisella toimialalla ja palveluluokalla. Me Kuntaliitossa ehdotamme, että huomautukseen lisätään: ”Useissa ympäristönsuojelun tehtävissä koordinointityö raportoidaan tällä palveluluokalla, mutta varsinainen operatiivinen toteutus muilla palveluluokilla. Tästä esimerkkinä vieraslajien torjunnan suunnittelu, kampanjat ja koordinointi raportoidaan tällä palveluluokalla, mutta itse torjunta raportoidaan palveluluokalla Puistot ja viheralueet (4701).”
Kalateitä ei ole mielestämme tarpeellista mainita erikseen tässä listauksessa, sillä kyse on pääosin teknisellä toimialalla toteutettavasta tehtävästä.
Ehdotamme, että luokan 4401 huomautukseen täsmennetään: ”Kunnan antamat ympäristönsuojeluavustukset, kuten esimerkiksi vesistökunnostusavustukset.”
Ympäristönsuojelu on kunnissa euromääräisesti pieni toiminto. Ympäristönsuojelun henkilöstömäärät vaihtelevat kunnittain. Pääsääntöisesti kukin henkilö tekee sekä lupa- että valvontatehtäviä ja sekä edistämis- ja kehittämistehtäviä, mitkä ehdotuksen mukaan jakautuisivat kolmeen palveluluokkaan. Kustannusten jako kolmeen palveluluokkaan olisi hyvin työllistävää, jos se pyrittäisiin tekemään tarkasti. Käytännössä jako olisi laskennallinen, eikä antaisi luotettavaa kuvaa. Lupa- ja valvontatehtävien kokonaisuutta ei ole perusteltua jakaa kahteen erilliseen palveluluokkaan.
Ympäristönsuojelun luvituksen ja valvonnan eriyttäminen toisistaan ei ole sujuvan hallinnon kannalta tarkoituksenmukaista. Eriyttämisen haitat on todettu valtiohallinnossa.
Sen sijaan ympäristönsuojelun jako kahteen palveluluokkaan: kehittämis- ja edistämistehtäviin sekä lupa- ja valvontatehtäviin on perusteltua. Ehdotetut uudet lisäykset palvelukuvaukseen ja huomautukseen ovat perusteltuja, mutta ne tulisi yhdistää yhteen lupa- ja valvontatehtävien palveluluokkaan.
Lisäksi mielestämme tulee ottaa huomioon, että moni näistä palveluista tuotetaan Kuntalain mukaisissa yhteistyörakenteissa, jolloin sekä palvelun tuottaja että ostaja joutuvat erittelemään taloustiedot vastaavalla luokituksella.
Lausunnoilla oleva ehdotus ympäristönsuojelun investointien raportoinnista yhdellä summatasolla on mielestämme kannatettava.
Ehdotamme, että maaseutupalveluiden palveluluokan kuvaukseen täsmennetään. Rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen toteaminen ja arviointi, sillä se kuuluu kuntien tehtäviin.
Lausuntopyynnössä ehdotetaan muutosta palveluluokan 6104 hulevesijärjestelmän hallinta huomautus-tekstiin. Näkemyksemme mukaan muutosehdotus on tarpeeton, koska koko palveluluokan osalta kyse on nimenomaan MRL:n tehtävästä pois lukien se, mitä VHL:n 17 a §:ssä on todettu ikään kuin poikkeamana. MRL:n 13 a-luvussa on todettu määritelmissä (103 b §), että tässä laissa tarkoitetaan 2) kunnan hulevesijärjestelmällä hulevesien hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuutta lukuun ottamatta vesihuoltolain (119/2001) 17 a §:ssä tarkoitettuja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoja. Ehdotettu viittaustapa koko 13 a -lukuun voi saada luokituksen käyttäjät kunnissa hämilleen siitä, mistä on kyse. Tämä kahdessa laissa säädetty hulevesien hallinta on jo tähän mennessä johtanut Kuntaliitolle kohdennettuihin useisiin tulkintakyselyihin. Emme poistaisi viittausta vesihuoltolakiin, koska vesihuoltolain mainitseminen tässä kohden auttaa hahmottamaan luokittelun kahtiajakoa.
Ehdotamme, että kohtaa ei tuolta osin muutettaisi. Sen sijaan ehdotamme, että huomautus-kohdassa sana huletulvariski muutettaisiin hulevesitulvariskiksi, koska oikea termi on hulevesitulva.
Lisäksi ehdotamme, että tarkennetaan itse palvelukuvausta ja lisätään siihen mainintana tuo MRL:n 13 a -luku seuraavasti: Kunnan toteuttamat maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun mukaiseen hulevesijärjestelmään kuuluvien alueiden ja rakenteiden hallinta ja ylläpito (peruskunnan tehtävä).
Investointien raportoinnin osalta lausumme seuraavaa. Vesihuolto ja hulevesien hallinta, sisältävät eri tahojen tehtäviä, kunnan ja vesihuoltolaitoksen. Vesihuolto ja hulevesihuolto ovat kaksi eri asiaa, eivätkä ne ole yhdistettävissä. Tehtävistä säädetään erikseen vesihuoltolaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa. Vesihuollon järjestäminen ja kehittäminen (6101) sekä hulevesijärjestelmän hallinta (6104) ovat laissa säädetty kunnan tehtäväksi toisin kuin vesihuoltopalvelun tuottaminen, talousvesi (6102) ja vesihuoltopalvelun tuottaminen, jätevesi (6103) sekä vesihuollon järjestäminen, hulevesiviemäröinti (6105), jotka ovat vesihuoltolaitoksen tehtäviä. Kunnan ja vesihuoltolaitoksen kustannukset tulee erottaa kunnan kirjanpidossa. Vesihuoltolain mukaan vesihuollon (talous- ja jätevesi) kustannukset tulee pystyä erottamaan vesihuoltolaitoksen huolehtimasta hulevesien viemäröinnistä kirjanpidossa. Lisäksi vesihuoltolain mukaan talousvesi- ja jätevesihuollon kustannukset pitää kattaa asiakkailta saatavilla maksuilla, joiden tulee perustua ko. palvelun kustannuksiin. Myöskään luokat 6101 ja 6104 eivät ole yhdistettävissä.
Vastustamme jätehuollon viranomaistehtävien ja jätehuollon palvelutehtävien investointien yhdistämistä. Näitä tehtäviä kuntakonserneissa hoitavat pääosin eri organisaatiot. Harvemmin tehtävät on annettu samalle yksikölle; vain kuntayhtymissä ja taseyksiköissä toimitaan niin. Suurin osa kunnista on jäsenenä kuntien yhteisesti omistamassa jätehuoltoyhtiössä, joka huolehtii kunnan puolesta jätehuollon palvelutehtävästä. Tällöin viranomaistehtävä on organisoitu erillisesti kuntien yhteisenä toimielimenä jonkun omistajana toimivan vastuukunnan alaisuuteen. Palvelutehtävien investointitarpeet ovat täysin erilaiset kuin viranomaistehtävien ja kulut kohdentuvat pääosin eri organisaatioille (eri y-tunnukset). Myös tehtävien luonteet ovat erilaisia.
Pidämme Kuntaliitossa tärkeänä ehdotusta investointien sektorierittelyn poistamisesta. Käsityksemme mukaan kyseistä tietoa ei tarvita lakisääteisesti. Kyseinen sektorikohtainen automatisoitu raportointi on kunnille ja kuntayhtymille erityisen vaikeaa, ja niihin liittyvä tietojärjestelmäohjelmaosio on erittäin kallis.
Kuntaliitto pitää edelleen kohtuuttomana vaatimusta, jonka mukaan kuntien ja kuntayhtymien tulisi raportoida Kilpailulain 30 d nojalla eriytetty markkinoilla tapahtuva taloudellinen toimintansa automatisoidusti Valtiokonttorille.
Koska eriyttämisvelvollisuus on vieläkin suhteellisen uusi asia, olisi siitä pitänyt saada nykyistä tarkempia ohjeita kunnille ja kuntayhtymille. Ohjeiden puutteellisuus on vaikeuttanut ylipäänsäkin eriytettyjen laskelmien laatimista. Niitä on laadittu esimerkiksi Excel-taulukoihin. Usein voi tulla eriytettäväksi pieniäkin toimintoja, joiden liikevaihto saattaa olla vain muutamia tuhansia euroja. Tällaisten eriytettyjen tuloslaskelmien yhdistäminen automatisoitua raportointia varten vaatii suhteettoman paljon käsityötä ja kustannukset ovat merkittäviä. Tavoitteen kannalta ne ovat myös epäolennaisia.
Lisäksi kaikki raportoitavat yksiköt tulisi ilmoittaa TOLT-taulukossa. Koska kyseessä saattaa olla lukuisia pieniä yksiköitä, niiden perustietojen tuottaminen lisää vastaavasti työmäärää ja kustannuksia.
Automatisoitu raportointi ei siis ole yksiselitteistä, vaikka eriytetyt tuloslaskelmat saadaankin kunnan omaan tilinpäätökseen.
Ehdotamme, että ”Josta:”-tilien selkokielisiin nimiin lisätään kyseisen tilin numero ja mahdollisesti myös nimi. Taksonomian hyödyntäminen tietokantaratkaisuissa on hankalaa, kun taksonomiassa on useita samoja eriä, jotka eivät erotu toisistaan selkokielisessä muodossa (eri tilien josta-erät summautuvat yhteen varomattomassa käytössä). Ei ole järkevää, että kaikki tiedon hyödyntäjät kehittävät erillisen ratkaisun ongelman korjaamiseksi. Alla ehdottamamme kolme vaihtoehtoa asian korjaamiseksi:
Lyhytaikaisen vieraan pääoman numeroinnissa on virhe. Vieras pääoma on numeroitu 2400–2600, mutta Lyhytaikainen vieras pääoma on numeroitu 2500–2999 ja Lyhytaikainen (koroton vieras pääoma) on numeroitu 2540–2999.
Taksonomiassa ja siihen liittyvissä tililuetteloissa pitää siirtyä kuutiomallin mukaiseen rakenteeseen, jossa sektoritietoa ei sisällytetä tilin nimeen. Taksonomiasta löytyvistä seuraavista tileistä tulee poistaa sektoritieto tilin nimestä ja kerätä tieto sektoritunnisteen avulla:
Myös muut mahdollisesti vielä taksonomiasta löytyvät tilit, joihin on sisällytetty sektoritieto pitää korjata edellä mainitulla tavalla.
Esitetyt muutokset edellyttävät muutoksia myös kuntien tililuettelon tileihin.
Kuntaliiton lausunto annetaan Lausuntopalveluun määräajassa eli viimeistään keskiviikkona 27.4.2022.
SUOMEN KUNTALIITTO
Minnamaria Korhonen
erityisasiantuntija, Elinvoima ja kuntatalous
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.