Lausunto opetus ja kulttuuriministeriölle 25.11.2022 (689/03.01.00.2022) Mari Sjöström, Minna Lindberg

Luonnos perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen sekä perusopetusasetuksen muuttamisesta

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ns. tuntijakoasetukseen sekä perusopetusasetukseen esitettävistä muutoksista. Pääministeri Sanna Marin linjasi budjettiriihessä 1.9.2022, että B1-kielen opetusta perusopetuksessa lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla (vvt), joka osoitetaan vuosiluokille 7-9. Esitetty muutos koskee kaikkia 7. vuosiluokan 1.8.2024 aloittavia oppilaita.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kielten opetuksen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Muutoksen toimeenpanolle ja voimaantulolle on annettu riittävästi aikaa. Kuntaliitto pitää menetelmällisesti valitettavana, että tämän hallituskauden päätösvaiheessa on päädytty esittämään lisäys perusopetuksen tuntijakoon keskipitkään B1-kielen oppimäärään. On selvää, että esitys lisää perusopetuksen järjestämisen kustannuksia 7.–9. vuosiluokilla annettavan opetuksen osalta. Näkemyksemme mukaan olisi voitu pohtia kuntien ja opetuksen järjestäjien kanssa laajemminkin keinoja edistää kansalliskielistrategian mukaisia tavoitteita saada laadukasta koulutusta ja muita julkisia palveluita molemmilla kansalliskielillä sekä parantaa kieli-ilmapiiriä ja kielten opiskelumotivaatiota peruskouluissa ja toisella asteella. Pidämme tärkeänä myös sitä, että toisen kotimaisen kielen osaamiseen panostetaan yhdenvertaisesti suomen- ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa sekä toisella asteella.     

Kuntaliiton huomiot tuntijakoasetuksen sekä perusopetusasetuksen muutoksista

Kuntaliitto pitää kannatettavana, että tuntijakoon esitetty lisäys osoitetaan nimenomaisesti vuosiluokille 7–9. Kuntaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena ehdotusta siitä, että vuosiviikkotunnin lisäys toteutetaan huomattavasti tiukemmin kuin budjettiriihessä on ilmeisesti linjattu. Esityksen mukaan yhden vuosiviikkotunnin lisäys kohdentuu vuosiluokalle 7. Näin ollen B1-kielen opetus vuosiluokkaistetaan 6. vuosiluokan lisäksi myös 7. vuosiluokan osalta tuntijakoasetuksessa. Paikallinen liikkumavara vähimmäistuntimäärien sijoittelussa voi jatkossa toteutua ainoastaan vuosiluokilla 8 ja 9. kolmen vuosiviikkotunnin osalta.

Kuntaliitto muistuttaa, että kielten opetuksen järjestäminen muodostaa perusopetuksessa laajan ja monipuolisen kokonaisuuden lukujärjestyksineen ja henkilöstöresursseineen sekä koulukuljetuksineen. Tarve kohdentaa opetusmäärään lisäys yläkouluihin on perusteltu, mutta ei sen vuosiluokkaistaminen opetuksen järjestäjien puolesta. Tiedostamme tavoitteen ja tarpeen varmistaa B1-kielen saumattoman jatkumisen 6. vuosiluokan jälkeen erityisesti 7. vuosiluokalla. Ehdotettu tapa kuitenkin rikkoo nykyisen tuntijakoasetuksen rakenteen liiaksi ja on keinotekoinen. Esityksessä oleva arviointi ei sisällä sen kaltaista tietoa, joka perustelisi asiaa riittävästi. Kuntaliitto esittää, että asia ratkaistaisiin vastaavanlaisella rakenteella kuin varhennetussa A1-kielen opetuksessa tehtiin eli niin, että 6. vuosiluokan jälkeen B1-kielen opetusta edellytetään jatkettavan ja annettavan vähintään yhden vuosiviikkotunnin verran 7. vuosiluokalla. Tällä ratkaisulla tuntijakoasetukseen ei olisi välttämätöntä tehdä esityksen mukaista palkitusta 7. vuosiluokan ja 8. vuosiluokan väliin. Tuntijakoasetukseen kirjattaisiin B1-kielen opetuksen 2 vvt vuosiluokalle 6 (ei muutosta) ja 5 vvt vuosiluokalle 7-9, mutta jälkimmäinen ehdollisesti kielenopetuksen jatkumon varmistamiseksi.   

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että perusopetusasetukseen esitetty muutos opetuksen vuosittaisesta ja viikoittaisesta työmäärästä tarkoittaa jatkossa sitä, että 7. ja 9. vuosiluokalla olevien oppilaiden keskimääräiset viikoittaiset työmäärät ovat jatkossa keskimäärin vähintään 30, mutta 8. vuosiluokalla keskimäärin vähintään 29. Viidennellä ja kuudennella vuosiluokalla keskimääräinen vähimmäistuntimäärä on alhaisempi eli 25. Lapsivaikutusten arvioinnissa on kerrottu kielten opetuksen jatkumon vahvistuvan tuntimäärää kasvattamalla sekä siitä, että perusopetuksen vuosittaista määrää voidaan edelleen pitää kohtuullisena kansainvälisesti. Kuntaliiton mukaan vaikutustenarvioinnissa olisi voitu käsitellä laajemminkin viikoittaisen työmäärän muutoksia oppilasnäkökulmasta, sillä ajanjaksoon sisältyy merkittävä siirtymä perusopetuksessa, mutta myös keskeisiä lapsen kasvun ja kehityksen vaiheita.  

Taloudelliset vaikutukset

Ehdotuksessa todetaan selkeästi, että kyseessä on opetuksen järjestäjille uusi laajeneva tehtävä, joka kohdentuu perusopetuksen aineopetukseen. Kuntaliitto pitää taloudellista vaikutusten arviointia osittain puutteellisena. Esityksessä ei käy selkeästi ilmi, onko B1-kielen vuosiviikkotuntilaskelmassa käytetty aineenopettajan palkkakustannustietoja. Lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, että kustannuslaskelmassa on todettu B1-kieltä opiskelevien 52 000 oppilaan ikäluokan perustuvan olettamaan. Vuonna 2024 7. vuosiluokan aloittava ikäluokka on noin 63 000 oppilasta (Vipunen). Kustannuslaskelmassa tätä ikäluokkaa on selkeästi supistettu eikä asiaa mitenkään perustella. Kuntaliitto ei voi yhtyä siihen, että täysimääräinen rahoitus toteutuu, mikäli ko. oppilasmääräolettamaa ei selkeästi perustella. B1-kielen järjestäminen ei ole kunnille vapaaehtoista, mutta A2- ja B2-kielen opetuksen järjestäminen on. Kuntaliitto saa vaikutelman, että kuntien tarjotessa laajempaa kielten opetusta tai kuntien järjestäessä korvaavaa opetusta käytetään mahdollisesti perusteluna sille, että ikäluokkaa voitaisiin kustannuslaskelmassa pienentää.  

Pidämme tärkeänä, että oppimateriaalin tarve on tunnistettu ja, että opetussuunnitelman valmistelutyöhön sekä uudistuksen toimeenpanoon ja seurantaan esitetään erillistä 1 miljoonan euron määrärahaa.

Muita huomioita

Esityksen “tuntijaon poikkeamisesta oppilaan tarvittaessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea” koskevassa kohdassa on viittaus tuntijakoastuksen 9 §:n 2 momentissa olevaan viittaukseen perusopetuslain 25 §:n 2 momentista. Kuntaliiton mukaan ko. pykälä on kumottu perusopetuslaista (1216/2020)  oppivelvollisuuden laajentumisen myötä. Tuntijakoasetusmuutoksessa 310/2021 on muutettu eritysiopetuksen säännöstä.

Tiivistelmä lausunnosta

Kuntaliitto pitää kannatettavana, että tuntijakoon esitetty lisäys osoitetaan nimenomaisesti vuosiluokille 7-9 ja, että asetusmuutos tulee voimaan 1.8.2024. Kuntaliitto esittää vaihtoehtoista tapaa tehdä tarvittava 1 vvt lisäys B1-kielen opetukseen vl. 7-9, joka ei rikkoisi liiaksi nykyistä tuntijakoasetuksen rakennetta. Kuntaliitto pitää kustannusvaikutusten arviointia ja siinä olevia perusteluja puutteellisena, eikä voi esityksen perusteella yhtyä siihen, että uusien laajenevien tehtävien osalta täysimääräinen rahoitus toteutuisi.   

SUOMEN KUNTALIITTO

Mari Sjöström
erityisasiantuntija 

 

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme