Luonnos sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi vähimmäistietosisällöksi

Asia:  VN/26437/2022

Asetus

Onko asetusluonnos selkeä?

Kyllä

Perustelut miksi.

Asetusluonnos on selkeä ja siihen liittyvät tiedot ovat monipuolisia ja ne on saatavissa avoimista tietolähteistä.

Arvionne tietäjärjestelmävaikutuksista.

Vähimmäistietosisältöasetus edellyttää muutoksia toimijoiden tietojärjestelmiin ja toimintoihin, eikä muutoksista ole tehty kustannusvaikutusarviota. Aiheutuvat kustannukset tulisi korvata täysimääräisesti kunnille.

Indikaattoreiden vertailtavuus alueiden kesken edellyttäisi tietojärjestelmämuutosten lisäksi yhtenäisiä kirjaamistapoja ja yhtenäistä alustaa, jossa vertailun tekeminen olisi mahdollista.

Näkemyksenne, saako asetuksella kerättyä riittävät tiedot.

Kuntaliiton osalta lausunnossa keskitytään kuntien toimintaan liittyviin vähimmäistietoasetuksen sisältöihin. Hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksen ja johtamiseen liittyvää vähimmäistietoa on tarkasteltu suhteessa yhdyspintatyön onnistumiseen kunnan ja hyvinvointialueen välillä. 

Asetuksessa tulisi esitettyä selkeämmin näkyä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimissa tai/ja rakenteissa tulisi huomioida yhteistyön edistäminen muiden viranomaisten ja eri sektorien toimijoiden kanssa sekä eri toimialojen välillä.

Yhdyspintatyön näkökulmasta alueellisen kertomuksen vähimmäistieto antaa koko alueen väestön tilaa koskevaa tietoa, mutta ei kuntakohtaista tietoa alueellisista eroista. Kaikilla hyvinvointialueilla on hyvin erityyppisiä kuntia, joiden eroavaisuuksia koko aluetta koskeva väestötieto ei erityisesti tunnista eikä tue kunnan ja alueellisen kertomuksen keskinäisen vuoropuhelun ajatusta. Toisaalta esimerkiksi kouluterveyskyselyn osalta kunnilla on pääsääntöisesti käytössään myös oman kunnan tiedot, joita voidaan vertailla alueelliseen tietoon. Hyvinvointikertomusten molemminpuolisen hyväksikäytön/hyödyntämisen  edistämiseksi olisi hyvä, että mahdollisimman monella indikaattorilla mitattaisiin samoja asioita sekä kunnassa että hyvinvointialueella.

Johtamisen vähimmäistiedon osalta Kuntaliitto toteaa yhdyspintatyön näkökulmasta, että kuntalaisten palvelutarpeen tunnistamiseksi kerättävän tiedon tulisi olla kuntakohtaista ja tietoa tulee hyödyntää kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä ja eri laeissa mainitussa neuvottelu- ja yhteistyövelvoitteiden toteuttamisessa. Lisäksi huomioidaan, että palveluiden osalta kerättävässä tiedossa ei ole millään tavoin huomioitu pelastustoimen johtamistietoa ja sen tarvetta.

Asetuksella käytännössä näytetään säädettävän vähimmäistietosisällöistä myös muiden toimialojen osalta. Esimerkiksi liitteessä 1.2 ”Maakuntajärjestäjien käsitteet” on määritelty esim. tietojohtamisen, ohjauksen, seurannan ja arvioinnin käsitteitä. Yhteisen ymmärryksen muodostamiseksi tulisi jatkovalmistelussa tähänastista selvemmin tavoitella laaja-alaista yhteistyötä paitsi Kuntaliiton myös sisäministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa.

Hyvinvointialueen johtamisen vähimmäistieto: ensimmäiset tiedot (2-4 §)

Ovatko nämä asetuksen ensiversioon tulevat hyvinvointialueiden kanssa työstetyt, järjestämistehtävässä hyödynnettävät johtamisen vähimmäistiedot osaltaan riittäviä muodostamaan tarvittavan tietokokonaisuuden? Huomioitavaa on, että tietoja tulee tarkastella itsenäisinä tietoina ja suhteessa toisiinsa sekä suhteessa asetukseen seuraavissa vaiheissa tuleviin vähimmäistietoihin.

Yhdyspinta näkökulmasta esimerkiksi pelastustoimen johtamistiedon puuttuminen on heikkous.

Tunnistaen mm. hyvinvointialueenne järjestelmäkehityksen tilanne ja lähtötiedon laatu, millä aikataululla asetuksen vaatimuksen mukaiset johtamisen vähimmäistiedot ovat tuotettavissa?

 -

Ovatko valitut mittarit toteutettavissa 1.1.2024 lähtien?

 -

Hyvinvointialueen ja kunnan hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vähimmäistieto (5-13 §)

Ovatko ensimmäiset valitut mittarit hyvinvointikertomustyön kannalta tarkoituksenmukaiset?

Kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä omassa toiminnassaan. Kunnan on strategisessa suunnittelussa asetettava tavoitteet ja määriteltävä siihen liittyvät toimenpiteet. Kunnan tulee myös seurata asukkaiden elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittaan ja väestöryhmittäin. Kunnan on raportoitava valtuustolleen vuosittain ja valmisteltava valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Lisäksi kunnilla on velvoite vuosittain raportoida valtuustolle kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydessä, jossa voidaan hyödyntää vähimmäistietosisällön mukaisia indikaattoreita.

Kuntaliitto ei kannata vähimmäistietosisällön tulemista pakolliseksi kuntien osalta. On kuntien itsehallinnon näkökulmasta tärkeää, että kunnat voivat jatkossakin itse määritellä hyvinvointikertomusten sisällön paikallisista tarpeista käsin. Suositus-tasoisena listauksena vähimmäistieto on toimiva lisä hyvinvointikertomustyön tueksi.

Kunnille suunnattu vähimmäistieto sisältää ehdotuksessa 61 indikaattoria. Kuntaliitto pitää valittua indikaattorimäärää suurena. Kunnat ovat laatineet lakisääteisiä hyvinvointikertomuksia jo pitkään ja niihin on muodostunut monin paikoin jatkumo sen osalta, mitä indikaattoreita kunnat seuraavat ja mitä käyttävät vertailun pohjana. Myönteistä on, että laajahko osa vähimmäistietosisältöön valituista indikaattoreista on kuntien hyvinvointikertomuksissa jo käyttämiä indikaattoreita. 

Kuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että indikaattorit eivät riittävissä määrin huomioi kuntien erilaisuutta. Indikaattorit on laadittu osittain suurten kaupunkien lähtökohdista käsin. Esitetyssä kuntien vähimmäistietosisällössä painottuvat kouluikäisiin lapsiin liittyvät indikaattorit, eikä kokonaisuus ole eri väestöryhmien osalta täysin tasapainoinen esimerkiksi iäkkäiden jäädessä suhteessa vähemmälle huomiolle tarkastelun osalta.  Toisaalta vähimmäistietosisältö ei tässä muodossaan kuvaa kovin laajasti kaikkia hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä ja osa-alueita kuten syrjäytymistä, rasismia,  yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. 

Kuntaliitto kiinnittää erityistä huomiota teknisen toimen tehtäviin (maankäyttö, kaavoitus, asuin-, ja asiointi- ja liikenneympäristö) liittyvien hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden indikaattoreiden puuttumiseen vähimmäistietoasetuksen luonnoksesta. Tämä on merkittävä puute kuntien laajan hyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta

Tiettyjen osa-alueiden, kuten kulttuurin osalta on jouduttu valitsemaan paras mahdollinen saatavissa oleva indikaattori, joka ei kuitenkaan kuvaa kokonaisuutta tai ilmiötä kuin yhdestä näkökulmasta. Vaikka ajatus ns. “koukku-indikaattorista” on sinänsä kannatettava toimialojen yhteistyön vahvistamisen näkökulmasta, tulisi joidenkin indikaattoreiden osalta selvittää, löytyisikö niihin paremmin soveltuvia indikaattoreita esim. Kulttuurin TEA-viisarin hyödyntäminen). 

Nuorisotyö kuuluu kunnan peruspalveluihin. Nuorisotyöstä ei toistaiseksi ole yhtään indikaattoria, ja indikaattoreiden käyttöönottoa haastaa nuorisotyötä koskevan kansallisen tietovarannon ohuus. Nuorisotyön indikaattorityön käynnistämiseksi voisi olla perusteltua lisätä indikaattoriksi kysymys, jolla kunta itse arvioisi nuorisotyötään ja -toimintaansa.

On huomioitava, että kunnat käyttävät hyvinvointikertomustyössään laajasti Kuntaliiton omistamaa Sähköinen hyvinvointikertomus-työvälinettä (www.hyvinvointikertomus.fi). Lähes 90 prosentilla kunnista on työvälineeseen oikeuttava pieni kuntakokoluokittain porrastettu lisenssi. Lisäksi työväline on käytössä vajaalla puolella alueista. Alueellisen osuuden kehittämiseksi on parhaillaan menossa sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton rahoittama kehittämistyö. Työväline sisältää jo nyt laajan valikoiman indikaattoreita, joita on koottu esitettyyn vähimmäistietosisältöön. Työvälineessä ovat esimerkiksi kaikki Sotka.netin indikaattorit sekä lukuisia muita kuntien laajan hyvinvoinnin edistämistyön johtamiseen tarkoitettuja indikaattoreita eri toimialoilta. Mikäli vähimmäistiedon osalta tulee esiin sellaisia indikaattoreita, joita ei vielä työvälineessä ole, vaatii niiden vieminen ohjelmointityötä eivätkä indikaattorit ole sen vuoksi käytettävissä välttämättä heti asetuksen tulessa voimaan.

Lisäksi on huomioitava, että kaikilta osin saatavissa oleva tieto ei ole ajantasaista ja/tai tiedon päivittymisen osalta on epävarmuuksia (esim. Sairastavuusindeksi ja elinvoima-indikaattori, johon viitataan itsearvioinnissa kunnan elinvoiman edistämisen osalta).  Toisaalta tämän osalta tulevaisuudessa ajantasaisuuteen liittyvä haaste pienenee sitä myöten, kun vähimmäistiedoista syntyy aikasarja. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että vähimmäistietojen sisältö pysyisi jatkossakin pääsääntöisesti sellaisena kuin se nyt määritellään.

Osa valituista indikaattoreista on joko kokonaan tai osin muiden toimijoiden toiminnasta riippuvaa. Indikaattorit kertovat kunnan alueella olevasta tilanteesta, mutta kuntien mahdollisuudet vaikuttaa niihin ovat rajalliset. Tehtävät ovat joko yhdyspintatehtäviä, joita ei voida ainoastaan kuntien omalla toiminnalla toteuttaa tai ne ovat täysin muiden toimijoiden varassa.  Pelkkien indikaattorien tulkinnan lisäksi kunnissa tulee tunnistaa vähimmäistietoihin liittyen myös vaikutusmahdollisuudet ja yhteistyön onnistumisen arvioinnin tarpeellisuus. 

Hyvinvointialueen johtamisen vähimmäistieto: ensimmäiset tiedot (2-4 §)

Onko luonnos tekniseksi soveltamisohjeeksi selkeä?

-

Perustelut miksi.

  -

Onko asetuksen liitteenä oleva tekninen soveltamisohje ja sen liitteet (raportoinnin ja analytiikan käyttötapauskuvaukset, käsitemallit, palveluluokitus) riittäviä tukemaan asetuksen vaatimuksen mukaisia tietosisältöjen muodostamista?

 -

Hyvinvointialueen ja kunnan hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman vähimmäistieto (5-13 §)

Onko luonnos tekniseksi soveltamisohjeeksi selkeä?

Kyllä

Perustelut miksi

Selkeä ja tuo samalla esiin poikkeussäännöt sekä esimerkkejä siitä, miten vähimmäistietosisältöä voi käyttää kunnan kertomus ja hyvinvointisuunnitelma työssä.

Onko asetuksen liitteenä oleva tekninen soveltamisohje ja sen liitteet (indikaattorilistat) riittäviä tukemaan asetuksen vaatimuksen mukaisia tietosisältöjen muodostamista?

Pääsääntöisesti teknisesti soveltamisohje on riittävä tukemaan asetuksen vaatimuksia. Kuntaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota seuraaviin yksittäisiin indikaattoreihin tai niiden puuttumiseen: 

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 4. ja 5 luokan oppilaista,  8. ja 9. luokan oppilaista, AOL 1. ja 2. vuoden opiskelijoista, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 

THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu 

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista, AOL 1. ja 2. vuoden opiskelijoista, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Vahvasti yhdyspinnalla olevia tehtäviä, joissa kunnilla ei merkittävää roolia jatkossa. Tuo tietoa kunnan yleisestä terveydentilasta, mutta työkalut pitkälti hyvinvointialueelle. Kuntien oma osaaminen tiedon tulkinnassa keskiössä, samoin näiden huomiointi yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Sairastavuusindeksiä ei enää päivitetä, se tulisi jättää vähimmäistietosisällön ulkopuolelle.

Päätoimisesti hoidettujen museoiden ja teattereiden saavutettavuus 3/10/20 kilometrin päässä kotoa, % väestöstä

Tämän tilaston taustalla kulttuurilaitosten vos-rahoitus, joka kertoo valtionosuutta saavien museoiden ja teattereiden (pääsääntöisesti keskuskaupungit) saavutettavuudessa tiettyjen kaupunkiseudulle rajoittuvien asiointimatkojen perusteella. Ei kerro juurikaan kuntien laaja-alaisesta ja monipuolisesta kulttuuritarjonnasta. Olisiko syytä muuttaa esim. Kulttuurin TEA-viisarin indikaattoreihin tai siirtää itsearviointikohtaan, jolloin laaja-alaisuus tulisi esiin? Ei myöskään tuo esim. taiteen perusopetusta tai millään tavoin esiin, joka keskeisesti kuntien toimintaa. Suurinta osaa kunnista ko. Indikaattori ei koske.

Kirjastokäynnit / asukas

Kirjojen kokonaisalainaus / asukas

Kirjaston tapahtumiin osallistuneiden määrä / 1000 asukasta

Vähimmäistietosisällössä on mukana kohtuullisen monta kirjastoon liittyvää indikaattoria. Voisi rajata kahteen alimmaiseen, jotka kuvaavat toimintaa. Käyntilaskureihin kirjautuvat kaikki kävijät, olivatpa he kirjastoasioilla tai ei 

Ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa ja laitoksissa olevat yksinäiset asunnottomat / 1 000 asukasta

Koskee vain varsin pientä osaa kunnista. 

Ennakkoarvioinnin käyttö kunnan toiminnassa

Kertoo ainoastaan päätöksestä ennakkoarvioinnin käyttöä koskien, ei varsinaisesti ennakkoarvioinnin käyttämisestä. Ennakkoarviointi on myös hallinnollinen kysymys, jota voidaan toteuttaa muistakin kuin hyvinvointiin ja terveyteen kohdistuvista vaikutuksista.

Turvallisuussuunnitelman perusteella on päätetty toimenpiteistä luottamushenkilöjohdossa:

Mittari vaatisi ainakin täsmentämistä, koska se rajautuu valtuuston ja hallituksen rooliin ja niiden määrittelemiin toimenpiteisiin. Mittari ei myöskään huomioi esim. hallintosäännön mukaisia toimivaltasuhteita ja päätöksentekorakenteita kunnassa. Kuntaliiton selvityksen mukaan vain noin joka neljännellä kunnalla on päätetty turvallisuussuunnitelma ja osa niistäkin on jossain määrin vanhentuneita. Kuntaliitto esittää, että tilalle voitaisiin ottaa sähköisen hyvinvointikertomuksen turvallisuusmoduulissa oleva mittari ” Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18 - 24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä (id. 5387)”   

Muut kommentit

Tietojärjestelmä huomiota:

Kaikkia vähimmäistietosisällön indikaattoreita ei löydy alueiden tietojärjestelmistä. Asetuksen liitteissä on kuitenkin mainittu, että tietolähteenä tulee toimimaan alueiden tietojärjestelmät. Jotta indikaattorit löytyisivät jatkossa alueiden tietojärjestelmistä, joudutaan tietojärjestelmiin tekemään mittavia ja kalliita muutostöitä. Tämä ei yksin riitä vaan seuraava askel on henkilökunnan kouluttaminen kirjaamaan indikaattoritietoa yhtenäisellä tavalla. Indikaattorien määrä on suuri, joten kirjaamiseen on varattava tarpeeksi henkilöresursseja (mikä on aina pois asiakastyöstä).

Näkemyksemme mukaan vähimmäistietosisältöjen tulisi ensimmäisessä vaiheessa olla sellaisia, jotka jo nyt löytyvät alueiden tietojärjestelmistä ja ovat vertailukelpoisia keskenään. 

Osa indikaattoreista on päällekkäisiä jo olemassa olevien asetusten ja määräysten kanssa. Onko tarpeellista tuottaa ja toimittaa tietoja useamman asetuksen ja määräysten näkökulmasta. Hyvinvointialueilla ja kunnilla on jo nyt velvollisuus tuottaa tietoja mm. AURA-järjestelmään, DVV:lle, THL:lle, Kanta-palveluihin jne. Voisiko näitä jo toimitettavia tietoja hyödyntää paremmin myös vähimmäistietosisältöjen osalta?

Asetus annetaan ajankohtana, jolloin organisaatiot ovat rekrytoimassa tiedolla johtamisen resurssejaan ja kiirehtimässä uudistuksen kriittisimpiä muutoksia.

Asetuksen liittyminen muuhun lainsäädäntöön ja vähimmäistietosisällön käyttötarkoitus valtionhallinnon tasolla on epäselvä.

Asetukseen oleellisesti liittyvä hallintamalli ei ole lausunnossa arvioitavana. Tulevat muutokset ja lisäykset asetuksen sisältöön kuormittavat alueita ja aiheuttavat edelleen lisää kustannuksia tietojärjestelmämuutoksien osalta ja mahdollisesti henkilöstön kirjaamiskoulutustarvetta.

SUOMEN KUNTALIITTO
Tarja Tenkula