Lausunto opetus ja kulttuuriministeriölle 3.11.2022 (704/03.01.00.2022) Päivi Väisänen-Haapanen

Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2023

Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2023. 

Ehdotuksen mukaan vuonna 2023 opiskelijakohtainen keskimääräinen yksikköhinta olisi lukiokoulutuksessa 7 630,82 euroa, taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta olisi 87,33 euroa opetustuntia kohden ja kansalaisopiston yksikköhintoja määrättäessä keskimääräinen yksikköhinta olisi 93,04 euroa opetustuntia kohden.  

Lukiokoulutuksen yksikköhintojen laskennan pohjana oleviin valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin lisätään 13,892 milj. euroa vuonna 2023, mikä sisältää 5,742 milj. euroa kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahojen väliaikaisen alentamisen päättymisen vastaavana vaikutuksena sekä 8,15 milj. euroa lukiolain (714/2018) uudistuksesta aiheutuvista kustannuksista (HE 41/2018 vp) sisältäen myös ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin (502/2019) liittyvät ylioppilastutkintoa koskevat muutokset. 

Lukiokoulutuksen toiminnan laadun ja laajuuden muutoksena otettaisiin huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen määrärahalisäys vuodelle 2023, yhteensä 47,322 milj. euroa. Oppivelvollisuuden laajentamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 173/2020 vp) oli todettu lukiokoulutuksen lisämäärärahatarpeen olevan yhteensä 52,2 miljoonaa euroa vuonna 2023. Valtion vuoden 2023 talousarvioesityksessä hallituksen esityksessä arvioidusta lisämäärärahasta on osoitettu 1 128 000 euroa momentille 29.40.50 (Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan) oppivelvollisuuden laajentamiseen harjoittelukouluissa. 

Lukiokoulutuksen yksikköhintojen laskennan pohjana olevista valtakunnallisista kokonaiskustannuksista vähennetään lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen prosenttiosuus, 1,57 prosenttia.  

Taiteen perusopetuksesta aiheutuneisiin valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin lisätään 0,748 milj. euroa ja kansalaisopistojen toiminnasta aiheutuneisiin käyttökustannuksiin lisätään 1,252 milj. euroa kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahojen väliaikaisen alentamisen päättymisen vastaavana vaikutuksena. Ennuste peruspalveluiden hintaindeksin muutoksesta vuodelle 2023 on 3,8 prosenttia. 

Rahoituslain 23 b § 1 momentin mukaan keskimääräistä yksikköhintaa laskettaessa keskimääräisestä yksikköhinnasta vähennetään vuosittain lukiokoulutuksen osalta 996,13 euroa sekä taiteen perusopetuksen osalta 3,92 euroa. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b § 1 momentin mukaan kansalaisopiston yksikköhinnasta vähennetään 4,32 euroa.  

Katsomme, että lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön rahoitukseen valtion säästötoimenpiteenä toteutettu pysyväisluonteinen valtionosuusrahoituksen vähentäminen ei ole millään tavoin perusteltua, vaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 23 b 1 mom. sekä vapaan sivistystyön lain 11 b 1 mom. tulee kumota. Koulutuksen rahoitus tulee saattaa vastaamaan sen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. 

Toteamme, että asetusluonnoksessa ehdotettu lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta sisältää useita rahoitustasoa alentavia tekijöitä lukiokoulutuksen rahoitukseen. Ensinnäkin Kuntaliitto pitää lukiolain uudistuksesta johtuvia määrärahalisäyksiä alimitoitettuina (Kuntaliiton lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 17.4.2018). Toiseksi Kuntaliitto pitää oppivelvollisuuden laajentamisesta johtuvia määrärahalisäyksiä alimitoitettuina (Kuntaliiton lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 5.11.2020). 

Kolmanneksi Kuntaliitto toteaa, että eduskunnan joulukuussa 2020 hyväksymän oppivelvollisuuslain perusteluissa todetaan, että lain lukiokoulutuksen järjestäjille aiheuttamien uusien velvoitteiden vuoksi lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen momentin 29.20.35 (Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin) lisämääräraha on 52,2 milj. euroa vuonna 2023. Hallitus muutti syksyllä 2020 antamassaan täydentävässä talousarvioesityksessä kustannusten jakoa siten, että vuoden 2023 rahoituksesta aikaistettiin 3,75 milj. euroa vuodelle 2021. Siten lisämäärärahan lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen momentille 29.20.35 (Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin) tulisi olla 48,45 milj. euroa vuonna 2023. Nyt lausunnolla oleva asetusluonnos sisältää kuitenkin 1,128 milj. euron lisäleikkauksen yksikköhintaan, sillä asetusluonnoksen mukaan osa rahoituksesta aiotaan siirtää harjoituskouluille. Kyse vaikuttaa olevan uudesta piilotetusta lisäleikkauksesta lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitukseen. 

Katsomme, että edellä mainituista uudistuksista aiheutuvat kustannukset on korvattava täysimääräisesti, eikä alimitoitettu rahoitus saa aiheuttaa piilotettuja rahoitusleikkauksia. Tämä on erityisen paheksuttavaa tilanteessa, jossa yksikköhintarahoitus on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 23b §:stä johtuvasta lukiokoulutuksen yksikköhinnan rahoitusleikkauksesta (996,13 €/opiskelija) johtuen etääntynyt lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuvista todellisista kustannuksista. Yhteiskunnan ja lainsäädännön lukiokoulutukselle asettamien velvoitteiden ja niiden rahoituksen välinen epäsuhta on ilmeinen ja kestämätön.       

Esitämme huolemme vuoden 2019 kustannuspohjan käyttämisestä yksikköhintalaskennan perusteena siltä osin, kuin se heikentää vuoden 2023 rahoitusta. Tämä koskee taiteen perusopetusta ja kansalaisopistoja.

Kansalaisopistoille heikennys vuoden 2019 kustannuspohjalla on suuri, vaikutus yksikköhintaan on -9,7 prosenttia, kun yksikköhintojen tarkistuksen tekemättä jättäminen vuoden 2020 kustannuksiin perustuen heikentää vuoden 2023 valtionosuutta yli 10 miljoonalla eurolla. Kansalaisopistojen 57 prosentin valtionosuusrahoitus vuonna 2022 on 87,6 miljoonaa euroa.

On tärkeää, että valtionosuusrahoituksen merkittävää ja ennakoimatonta heikennystä ei toteuteta, sillä perustoiminnan lisäksi koronapandemian aiheuttamaan osaamis- ja hyvinvointivajeeseen vastaaminen sekä Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuva palvelutarve edellyttävät riittävää rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.  

SUOMEN KUNTALIITTO 

Terhi Päivärinta                                     
johtaja

Päivi Väisänen-Haapanen
erityisasiantuntija 

tags
Siniset kikkareet

Tutustu Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteisiin

Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kokosimme kuntakentän 13 kärkitavoitetta kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin.

Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiin.