Luonnos kansalliseksi jakeluinfraohjelmaksi vuoteen 2035

Tieliikenteen jakeluinfraohjelmaluonnoksessa tarkastellaan liikennesähkön, -metaanin ja -vedyn jakeluinfran sekä näitä käyttövoimia hyödyntävän ajoneuvokannan nykytilaa sekä esitetään tavoitteet ja toimet jakeluinfran parantamiseksi. Ohjelma ulottuisi vuoteen 2035. Koko maan kattava ja sujuvasti käytettävissä oleva jakeluverkko tarvitaan, jotta kotitaloudet ja yritykset ympäri Suomen voivat siirtyä uusiin käyttövoimiin.

Euroopan komissio antoi 14.7.2021 nk. AFIR-asetusehdotuksen. Jakeluinfraohjelman on tarkoitus toimia asetusehdotuksen toimeenpanon edistäjänä ja seurannan pohjana. AFIR-asetusehdotuksen neuvottelut ovat vielä kesken.

Kuntaliitto on antanut lausuntonsa jakeluinfraohjelmaluonnoksesta (lausuntopalvelu.fi) seuraavasti:

Pidämme luonnosta kansalliseksi jakeluinfraohjelmaksi hyvin valmisteltuna. Ohjelma toimii hyvänä pohjana asian edistämiselle ja myös tavoitteiden ja toimien tarkistuksille, kun AFIR-asetusehdotuksen tuleva sisältö tiedetään ja kun nähdään, miten jakeluinfra ja sitä käyttävien ajoneuvojen määrät kehittyvät.

Ohjelmaluonnokseen on koottu hyvää tietoa latausasemien tarjonnan nykytilasta alueellisesti. Tavoitteena tulee olla, että liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfra kehittyy Suomessa pääosin markkinalähtöisesti. Yhdymme ohjelmaluonnoksen näkemykseen, että kun markkinaehtoisen kehityksen edellytyksiä ei vielä ole (raskas liikenne, harvaan liikennöidyt alueet), tarvitaan julkista tukea ja muita infran edistämiskeinoja. EU:n rahoitusmahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti.

AFIR-asetusehdotuksen käsittely on EU:ssa kesken. Suomen kannalta on tärkeää saada joustoa komission TEN-T-verkolle esittämiin, mm. etäisyysperusteisiin, vaatimuksiin. Jakeluinfran kehittämisen resurssit ja käytettävissä oleva julkinen tuki tulisi pystyä kohdentamaan mahdollisimman tarveperusteisesti ja kustannustehokkaasti potentiaalisiin sijainteihin TEN-T-verkolla ja myös sen ulkopuolelle.

Ohjelmassa on käsitelty jakeluinfran nykytilaa ja kehittymisen edellytyksiä monipuolisesti. Toteamme, että riittävän säävarma fossiilittoman kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyys on kriittinen menestystekijä myös sähköistä liikennettä ajatellen. Toimenpiteet sähköisen liikenteen ja sähköverkon tasapainoisen rinnakkaisen kehittymisen edistämiseksi ovat tärkeitä. Kannatamme myös mm. esitettyjä toimia jakeluinfran käyttäjäystävällisyyden edistämisestä, hinnoittelun läpinäkyvyydestä ja maksumenetelmien yhteentoimivuudesta.

Ohjelmassa esitetään monia toimenpiteitä, joissa kunnat ovat vastuutahona mukana. Pidämme hyvä ehdotuksena sitä, että raskaan liikenteen latausinfran sijainnin suunnittelu otetaan kiinteäksi osaksi seudullista ja maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua ja maankäytön suunnittelun yhteistyötä. Maankäytön suunnittelussa tulee mahdollisuuksien mukaan varata alueita raskaiden ajoneuvojen latauskentille tai jakeluasemille. Katsomme, että kuntien rooli jakeluinfran edistämisessä liittyy ensisijassa maankäytön suunnitteluun ja jakeluinfran sijaintien mahdollistamiseen. Tämä luo edellytyksiä markkinaehtoisesti toteutuvalle infralle ja esimerkiksi nykyisten liikenneasemien ja palveluiden yhteyteen syntyvälle jakeluinfralle.

Kiinnitämme huomiota siihen, että maankäytön suunnittelussa alueiden varaaminen tilaa vieville latauskentille ei ole aina helppoa, kun huomioidaan erilaisten toimintojen tilatarpeet ja edellytykset. Etenkin tiiviillä kaupunkialueella voi olla erittäin vaikeaa löytää sopivaa tilaa noin 4000 m2 laajuiselle raskaan liikenteen latauspoolille. Raskaan liikenteen latauspoolien potentiaalisimpia logistisia sijainteja ja kehittämisen edellytyksiä tulisi tarkastella seutukohtaisesti huomioiden mm. logistiikka-alueet ja terminaalit sekä raskaan liikenteen taukopaikat palveluineen.

Ohjelmaluonnoksessa kunnilta ja muilta toimijoilta toivotaan aktiivisuutta käyttäjätarpeiden selvittämisessä ja kokemusten vaihtamisessa sekä tilan osoittamisessa hitaamman latauksen pisteille. Ehdotus on hyvä. Hitaamman latauksen paikkoja ovat esim. kadunvarsipaikat, asemien liityntäpysäköintipaikat, erilaiset kaupalliset palvelut, liikunta- ja ulkoilukohteet ja kansallispuistot. Kadunvarsien latauspaikoille on kasvavaa tarvetta yksityishenkilöiden lisäksi taksiliikenteessä, kaupunkilogistiikassa ja myös yhteiskäyttöautojen osalta.

Osa kunnista on tehnyt yleissuunnitelmia tai linjauksia latauspaikkojen potentiaalisimmista sijainneista kadunvarsilla ja kunnan toimintamallista latausinfran mahdollistajana ja/tai edistäjänä. Tässä yhteydessä huomioidaan latausinfran mahdollistaminen tavalla, joka vastaa lataustarpeisiin, mutta mahdollistaa myös katutilan ja pysäköinnin tehokkaan ja kestävän liikkumisen tavoitteita tukevan käytön. Yksi kiinnostava ratkaisu on ns. latauskatujen kehittäminen. Kunnat voivat huomioida taksien, jakeluliikenteen ja muiden toimijoiden lataustarpeet latausinfran sijaintien suunnittelussa ja mahdollistamalla latausinfran toteuttamisen katuverkolla tai pysäköintialueilla paikoissa, jotka sijaitsevat toimijoiden hyvin saavutettavissa

Ohjelmaluonnoksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö perustaa jakeluinfran kehittymisen seurantaa varten keskeisistä viranomaisista ja muista toimijoista koostuvan seurantaryhmän. Yhteistyöverkoston avulla 1) päivitetään jakeluinfraohjelma AFIR:in kansallisen toimintakehyksen kriteerejä vastaavaksi ja 2) seurataan kansallisen jakeluinfran kehittymistä vuositasolla ja valmistellaan AFIR:in mukaiset infran kehittymistä koskevat edistymisraportit. Kuntaliitto kannattaa tätä ja ehdottaa, että ministeriö kutsuu seurantaryhmään myös kuntien ja kaupunkien edustajia. Kuntaliitto osallistuu mielellään tähän yhteistyöhön.

SUOMEN KUNTALIITTO

Miira Riipinen                             
johtaja, Yhdyskunnat ja ympäristö               

Johanna Vilkuna
kehittämispäällikkö