Sitouttavan kouluyhteisötyön muutokset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014

Ovatko luvun 4 kappaleen 4.2 täsmennykset selkeät ja paikallista työtä tukevat?

Kuntaliiton mukaan yhtenäistä toimintakulttuuria koskeva luku on pääosin hyvin täydennetty. Kuntaliiton mukaan perusteissa ei kuitenkaan tulisi ohjata opetuksen järjestäjiä tuntijakoa laajemmin toteamalla, että ”tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen eivät riitä vain erilliset oppitunnit, vaan niiden harjoittelu arkisissa tilanteissa on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria”. Voimassa oleva tuntijako ei sisällä erillisiä oppitunteja tunne- ja vuorovaikutustaidoille. Kyseessä ei ole opetuksen järjestäjän lakisääteinen tehtävä, johon ohjautuisi tuntijaon perusteella rahoitusta. Kyseessä on paikallisesti päätettävä asia, johon esimerkiksi sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämishankkeessa oli mahdollista saada määräajaksi valtionavustusta. Mikäli opetuksen järjestäjille halutaan jatkossa tämänkaltaisen opetuksen kehittämiseksi antaa paikalliseen toimintaan pedagogista tukea, voidaan tämä tehdä erillisellä tukimateriaalilla. Kuntaliito esittää, että virke tunne- ja vuorovaikutusta koskevista oppitunneista poistetaan perusteluonnoksesta.   

Ovatko luvun 5 kappaleen 5.1 kuvaukset kokonaisuutena selkeät ja paikallista työtä tukevat?

Kuntaliiton mukaan 5. lukuun on tehty muutoksia. Kappale 5.1 sisältää kuvauksia, joita Kuntaliiton mukaan tulisi tarkastella uudelleen.

Poissaolojen ehkäisy ja kouluun kiinnittyminen

Kuntaliitto pitää tämän otsikon alla olevia ensimmäisen ja toisen kappaleen toteamuksia tarkoituksenmukaisina ja selkeinä. Sen sijaan kuvaukseen sisältyvä opiskeluhuoltoa koskeva kappale on tässä kohdin epäselvyyttä aiheuttava. Kuntaliiton mukaan opetuksen järjestäjää velvoittavan poissaolojen ehkäisytyön osalta ei ole estettä viitata myös koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaa koskeviin perusteisiin. Opetushallituksen tulee kiinnittää perusteluonnoksessa paremmin huomiota siihen, että perustemuutokset laaditaan opetuksen järjestäjän perusopetuslaissa määriteltyyn perusopetuksen oppilaan poissaoloihin liittyvään lakisääteisen tehtävään. Opetussuunnitelman perusteita muokataan ensisijaisesti tähän tarkoitukseen. Opetushallitus on aiemmin antanut muutosmääräyksen opiskeluhuollosta ja paikallinen työ on tältä osin käynnistynyt. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että opiskeluhuoltoa koskevat osiot olisivat opetussuunnitelman perusteissa koottu selkeästi yhden luvun alle. Nyt luvusta 5 saa vaikutelman, että siitä on muodostumassa tarpeettomasti opiskeluhuoltoon keskittyvä ja lisäkuvauksia sisältä opiskeluhuoltoa koskeva osio, joka edellyttää erillistä resurssia.

Kuntaliitto yhtyy siihen, että kodin ja koulun välinen yhteistyö on erityisen tärkeää, jotta jokainen oppilas olisi motivoitunut koulussa opiskeluun ja kokisi olevansa tärkeä kouluyhteisölleen. Opetussuunnitelman perusteiden kautta ei kuitenkaan voi ulottaa opetuksen järjestäjän ja opetushenkilöstön tehtäväksi tukea oppilaiden lisäksi huoltajien kasvatusvastuuta kouluun kiinnittymisessä. Perusopetuslain 26 §:n muutos ei Kuntaliiton mukaan sisällä opetuksen järjestäjälle tämänkaltaista lakisääteistä tehtävää. Kuntaliiton mukaan virke ”huoltajien kasvatusvastuuta tuetaan kouluun kiinnittymisessä” tulee poistaa.   

Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen

Kuntaliitto ei pidä tämän kappaleen kuvausta onnistuneena ja esittää sen poistamista muun muassa seuraavin perustein. Otsikon alla oleva kuvaus sisältää opetuksen järjestäjälle kuuluvaa opetushenkilöstön tehtävänkuvausta, johon Opetushallituksen ei tule puuttua tai pyrkiä vaikuttamaan. Kuntaliitto muistuttaa myös siitä, että perusopetuslain 26 § ei edellytä opetuksen järjestäjää ottamaan yhteyttä luvattomien poissaolojen osalta huoltajaan tai muuhun lailliseen edustajaan samana koulupäivänä. Tällaista vaadetta ei kunnille/opetuksen järjestäjille voida asettaa määräysasiakirjassa, vaan siitä tulee siinä tapauksessa säätää laissa.    

Poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen

Kuntaliitto pitää tärkeänä huomiona sitä, että poissaolojen taustasyyt voivat olla moninaisia eikä aina niin helposti selvitettävissä. Perusteluonnoksessa kuvatut asiat ovat tärkeitä, mutta varsin haastavia soveltaa käytännössä ja ne ovat osittain liian pitkälle johdettuja. Kuntaliitto muistuttaa, että perusopetuslain 26 §:n muutosesityksessä on selkeästi todettu, että lainsäädäntöön ei olla säätämässä kuntia sitovia menetelmiä poissaolojen ennaltaehkäisemiseksi vaan paikalliselle työlle on jätettävä liikkumavaraa.  

Kuvauksessa on esimerkiksi hyvin todettu, että poissaolojen taustasyyt voivat olla moninaisia kouluyhteisössä olevia tai sen vaikutuspiirin ulkopuolisia ns. vapaa-aikaan ja kotioloihin sidottuja. Käytännössä opetuksen järjestäjä voi pyrkiä selvittämään poissaolojen taustasyitä, jota toimiva yhteistyö mm. oppilaan ja huoltajan kanssa pääsääntöisesti edistää. Tiedonsaanti voi tosiasiallisesti olla rajallista myös perustellusta syystä. Kuntaliiton mukaan kuvauksen ensimmäinen kappale ja siinä todettu ”opetuksen järjestäjän ja koulun tulee puuttua oppimisympäristöön ja kouluyhteisöön liittyvien poissaolojen taustasyihin” on kohtuuton ja täysin rajaamaton vaade, joka tulisi poistaa.  

Perusteluonnoksessa todetaan, että ”opettaja voi tarvittaessa konsultoida yksittäisen oppilaan asiassa opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia tilanteen selvittämiseksi” sekä tämän jälkeen myös opiskeluhuoltoon liittyvästä monialaisesta työskentelystä. Kuntaliitto esittää pohdittavaksi minkä lisäarvon kuvaus tuo, sillä kyseessä on ennen kaikkea opiskeluhuoltoon kuuluvat toiminta- ja menettelytavat.

Kuntaliitto pitää ongelmallisena, että perusteluonnoksessa on seuraava asia kirjoitettu velvoittavaan tapaan: ”Mikäli oppilas ei sairauden tai vaikean elämäntilanteen vuoksi pysty kokonaan tai osittain osallistumaan lähiopetukseen, tulee tehdä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä ja yksilöllinen oppimissuunnitelma siitä, miten oppilaan opetus ja arviointi järjestetään poissaolojakson aikana”. Kuntaliitto painottaa, että Opetushallitus ei voi kategorisesti velvoittaa opetuksen järjestäjiä tekemään päätöksiä erityisistä opetusjärjestelyistä oppilaan sairaudesta tai vaikeasta elämäntilanteesta johtuen. Vaikeaan elämäntilanteeseen viittaaminen on muutoinkin varsin epämääräinen lähtökohta opetuksen järjestäjälle arvioida erityisten opetusjärjestelyiden välttämättömyyttä. Perusopetuslain 18 §:ssä on kyse poikkeussäännöksestä. Sitouttavan kouluyhteisötyön vakiinnuttaminen ei tulisi tarkoittaa sitä, että erityisille opetusjärjestelyille luodaan laajoja toimintamalleja, jossa oppilas ei osallistukaan koulussa annettavaan lähiopetukseen eikä todennäköisesti opiskele opetuksen järjestäjän ylläpitämässä oppimisympäristössä. Tämänkaltaisten mallien rakentaminen opetussuunnitelman puitteissa voi johtaa siihen, että tilanteen pitkittyessä oppilaalle annettu yksilöllinen jousto on lähikoulujen opetuksesta poispäin työntävää. Kuntaliitto on esittänyt muissa yhteyksissä, että perusopetuslain mukaisia erityisiä opetusjärjestelyitä koskevaa sääntelyä tulisi kehittää ja selkeyttää.   

Kuntaliitto esittää uudelleenharkittavaksi onko tarkoituksenmukaista mainita ilmoitusmenettelyt sosiaalihuoltoon tai lastensuojeluun. Opetussuunnitelman perusteissa ei kuitenkaan voida tarkoin kuvailla, milloin monille viranomaisille lastensuojelulaissa määritelty ilmoitusvelvollisuuden kynnys ylittyy. Ilmoitusmenettely käynnistää hyvinvointialueen lastensuojelutarpeen selvittämisen.  

Antavatko luvun 5 kappaleiden 5.1 ja 5.6 lisäykset ja täsmennykset riittävän tuen paikallisen toimintamallin laatimiseen?

Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että kuvaukseen 5.6. on selkeästi koottu ne asiat, jotka paikallisesti tulee päättää. Tätä on pidetty hyvänä ja selkeänä käytänteenä. Ilmeisesti Opetushallitus pitää tarpeellisena, että jatkossa sitouttava kouluyhteisötyö kuvaillaan vakiintuneenakin mallina joka lukuvuosi opetuksen järjestäjän ns. lukuvuosisuunnitelmassa. Kuntaliiton mukaan voitaisiin opetuksen järjestäjälle antaa mahdollisuus laajemminkin harkita, halutaanko vakiintuneet koulupoissaoloihin paikallisesti tehtävät rakenteet kuvata paikallisessa opetussuunnitelmassa ja/tai täsmennettynä lukuvuosisuunnitelmassa.

Kuntaliiton mukaan paikallisesti päätettävissä asioissa pitäisi poissaoloja koskevat kuvaukset sitoa ainoastaan opetuksen järjestäjän tasolle. Kuntaliiton mukaan paikallinen työ on nyt esitetty tehtäväksi laajemmin kuin tarpeellista. Paikallisesti päätettävänä asiana ei ole tarkoituksenmukaista kuvata asioita koulu- ja oppilaskohtaisesti. Ei ole myöskään tarpeellista edellyttää, että koulukohtaisen opiskeluhuollon koordinoinnin rakenteet esitetään vahvistettavan tässä yhteydessä. Halutessaan Opetushallitus voi antaa täydentävää tukimateriaalia paikallisen työn tueksi kuten myös opiskeluhuollon osalta on tarkoitus tehdä.  

Mitä muita havaintoja haluatte tuoda esille nyt esitetyistä muutoksista?

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto perusopetuslain 26 §:n perusteella tehtävistä muutoksista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Perusopetuslakiin tehty yksittäinen muutos ei laajentanut Opetushallituksen toimivaltaa opetussuunnitelman perusteiden osalta.

Perusopetuslain 26 §:n muutosesityksessä lainsäätäjä on selkeästi ilmaissut, että lainsäädäntöön ei olla säätämässä kuntia sitovia menetelmiä poissaolojen ennaltaehkäisemiseksi. Kustannuslaskelma myös nojautuu tälle lähtökohdalle. Näin ollen muutokset opetuksen järjestäjien tehtäviin on arvioitu maltilliseksi ja olemassa olevia tehtäviä selkeyttäväksi. Sivistysvaliokunta on mietinnössään (14/2022) pitänyt perusteltuna sitä, että ehdotetun uudistuksen toteuttamisen keinot ja toimintatavat päätetään paikallisesti. Näin toimien pystytään ottamaan huomioon paikalliset olosuhteet ja oppilaiden tarpeet mahdollisimman hyvin. Kuntaliiton antamasta palautteesta osa perustuukin toimivallan rajoihin. Kuntaliitto ei voi kaikilta osin yhtyä siihen, että Opetushallitus olisi pitäytynyt perusopetuslain 14 § 2 momentin mukaisesti toimivallassaan. Kuntaliitto toivoo, että jatkossa kiinnitettäisiin huomiota opetuksen järjestäjän paikallisen kehittämistyön merkitykseen ja hyväksyttäisiin liikkumavaran mahdollisuudet tarpeellisena järjestämistyötä tukevana lähtökohtana. Lisäksi Opetushallitus voisi perusteasiakirjan täydennyksen yhteydessä arvioida, mitkä sisällöt soveltuisivat määräyksen sijaan ajankohtaiseksi tukimateriaaliksi, joka olisi hallinnollisesti helpommin päivitettävää ja nopeammin opetuksen järjestäjien hyödynnettävissä.  

SUOMEN KUNTALIITTO

Mari Sjöström
erityisasiantuntija