Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 14.3.2023 (70/03.01.00/2023) Essi Ratia, Minna Antila.

Valtioneuvoston asetus perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtakunnallisesta hakumenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Voimassa olevassa yhteishakuasetuksessa ei säädetä aloituspaikkojen määrästä. Ehdotuksella asetukseen lisättäisiin uusi 5 a §, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä päättää aloituspaikkojen määrästä eikä voi muuttaa ilmoittamiensa aloituspaikkojen määrää enää hakuajan päättymisen jälkeen.

Kuntaliitto toteaa, että ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin, lukiolakiin, tutkintokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta annettuun lakiin sekä vapaasta sivistystä annettuun lakiin sisältyvät asetuksenantovaltuutta koskevat säännökset. Niiden nojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää valtakunnallisesta hakumenettelystä. Kuntaliitto pohtii, onko koulutuksen järjestäjälle ehdotuksessa esitetty velvoite päättää aloituspaikkojen määrästä sellainen hakumenettelyä koskeva asia, josta voidaan asetuksenantovaltuuden puitteissa säätää asetustasolla.

Valtakunnallisesta hakumenettelystä annetun asetuksen 1 §:ssä säädetään perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun soveltamisalasta. Ehdotetulla aloituspaikkojen määrästä päättämistä koskevalla muutoksella on vaikutuksia kaikkiin yhteishaun soveltamisalaan kuuluviin koulutusmuotoihin (ammatillisen koulutuksen työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen lisäksi myös ammatillisen koulutuksen perustutkintokoulutus, lukiokoulutus, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus sekä vapaan sivistystyön oppivelvollisille suunnattu koulutus). Kuntaliitto katsoo, että esityksessä on arvioitu muutoksen vaikutuksia asetuksen soveltamisalan mukaisiin koulutusmuotoihin puutteellisesti ja edellyttää, että niitä arvioidaan nykyistä tarkemmin.

Ehdotuksessa asetukseen lisättäisiin uusi 5 a §, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä päättää aloituspaikkojen määrästä eikä voi muuttaa ilmoittamiensa aloituspaikkojen määrää enää hakuajan päättymisen jälkeen. Lisäksi säädettäisiin mahdollisuudesta poiketa tästä pääsäännöstä siten, että koulutuksen järjestäjä voisi tarvittaessa lisätä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun koulutuksen aloituspaikkojen määrää hakuajan päättymisen jälkeen varasijojen voimassaoloaikana. Poikkeus koskisi ns. TELMA-koulutuksen aloituspaikkoja ja sen tarkoituksena on turvata oppivelvollisten pääsy ko. koulutukseen.

Kuntaliitto pitää sinänsä hyvänä, että TELMA-koulutuksen aloituspaikkojen määrää voisi lisätä myös hakuajan päättymisen jälkeen. Laajennetun oppivelvollisuuden voimaantulon myötä on havaittu, että TELMA-koulutuksen aloituspaikat eivät ole riittäneet vastaamaan tarvetta ja hakijamääriä.

Asetuksen muutosehdotus ei nykyisellään huomioi, että myös tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa voi ilmetä tarpeita aloituspaikkojen lisäykselle yhteishaun hakuajan päättymisen jälkeen. Oppivelvollisuuden laajentuminen on entisestään korostanut tätä tarvetta.

Muutosehdotuksen vaikutuksia on asetuksen muistioluonnoksessa arvioitu lähinnä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 7 §:n työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA-koulutus) kannalta. Muihin koulutusmuotoihin kohdistuvien vaikutusten arviointia on tehty ohuesti ja Kuntaliitto pitää tätä puutteena.

SUOMEN KUNTALIITTO

Essi Ratia
Asiantuntija

 

 

 

 

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme