Perusopetus

Sininen maaliroiske oikea ylänurkka

Perusopetus on yleissivistävää koulutusta, jonka suorittaminen antaa valmiudet hakeutua perusopetuksen jälkeiseen oppivelvollisuuslain mukaiseen koulutukseen.

Perusopetus on oppilaalle maksutonta. Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet määrittävät opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joiden pohjalta opetuksen järjestäjä laatii täsmennetyn paikallisen opetussuunnitelman. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten.

Manner-Suomessa on noin 2 000 kuntaperusteista peruskoulua. Kuntien ylläpitämä esi- ja perusopetuksen palveluverkko on kattava, sillä kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kaikille sen alueella asuville lapsille esiopetusta sekä oppivelvollisuusikäisille perusopetusta.

Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään opetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Koulun opetuskieli ja muualla kuin koulussa järjestettävässä opetuksessa käytettävä kieli on joko suomi tai ruotsi. Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä. Jos kunnassa tarjotaan opetusta useammalla kuin yhdellä opetuskielellä, jolla oppilas kykenee opiskelemaan, oppilaan huoltaja saa valita opetuskielen. Opetushenkilöstön kielitaitovaatimukset on kuvattu opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). 

Esi- ja perusopetuksen järjestämiseen sovelletaan perusopetuslakia (628/1998) ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Kunta voi järjestää laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään lain mukaisesti. Jos perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitetussa päiväkodissa tai perhepäiväkodissa, esiopetukseen sovelletaan lisäksi varhaiskasvatuslakia tai sen nojalla annettuja säädöksiä.

Oppivelvollisuus alkaa perusopetuksessa

Oppivelvollisuudesta säädetään oppivelvollisuuslaissa (1214/2020). Oppivelvollisia ovat Suomessa vakinaisesti asuvat lapset. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi.

Oppivelvollisuus alkaa pääsääntöisesti sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisen on osallistuttava perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot (ns. kotiopetus). Kunnan perusopetuksen järjestämisvelvollisuus oppilaalle päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai viimeistään sen lukuvuoden koulutyön päättyessä sinä kalenterivuonna, jona oppilas täyttää 17 vuotta.

Jos perusopetuslaissa tarkoitetulle perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin (ns. pidennetty oppivelvollisuus). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan on osallistuttava oppivelvollisuuden alkamisvuonna perusopetuslaissa tarkoitettuun esiopetukseen.
 

Kunta osoittaa oppilaalle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan

Kunta osoittaa alueella asuville oppivelvollisuusikäisille lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa opetus annetaan sellaisella kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Kunta päättää siitä, millä tavoin ja mitä menettelyjä noudattaen opetuksen järjestämispaikat määrätään. Oleellista on, että määräytymisperusteet ovat yhdenvertaiset ja ns. lähikouluperiaatteen mukaiset. Kunnan tulee huomioida, että perusopetuksessa oppilaalla on oikeus käydä hänelle tarkoitettua lähikoulua tai opetuspaikkaa.

Lähikoululla ja muulla opetuksen järjestämispaikalla tarkoitetaan paikkaa, johon oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Lähikoulu ei välttämättä tarkoita maantieteellisesti lähintä koulua tai opetuksen järjestämispaikkaa. Oppilaalla on oikeus perusopetuslain mukaiseen koulumatkaetuun kunnan osoittamaan lähikouluun tai muuhun opetuksen järjestämispaikkaan.

Kunnassa esi- ja perusopetuksen saavutettavuuteen vaikuttaa perusopetuslain asettamat oppilaan päivittäistä koulumatkan kestoa koskevat aikarajat. Esiopetuksen järjestämisen osalta on huomioitava, että esiopetukseen osallistuvalla tulee olla mahdollisuus käyttää varhaiskasvatuslain mukaisia varhaiskasvatuspalveluita.

Kunnan tulee tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös oppilaan ottamisesta hänelle osoitetun lähikoulun tai opetuspaikan oppilaaksi. Päätös tulee antaa tiedoksi muutoksenhakuohjeineen.

Vapaa hakeutumisoikeus muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun

Asuinkunnan osoittaman lähikoulun lisäksi perusopetuslaissa säädetään oppivelvollisen mahdollisuudesta hakeutua muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan. Kunnille opetuksen järjestäjänä kyseessä on toisenlaisesta oppilaaksioton prosessista (ns. toissijainen oppilaaksiotto), jolle perusopetuslaki asettaa rajat. Esiopetuksen osalta vastaavasta vapaasta hakeutumisoikeudesta säädetään perusopetusasetuksessa.

Huoltajat voivat halutessaan päättää, että lapsi pyrkii muuhun kuin asuinkunnan osoittamaan kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan. Kunnalla ei näissä tilanteissa ole kuitenkaan velvollisuutta ottaa oppilasta haettuun kouluun tai opetuspaikkaan. Ensisijainen oikeus päästä näihin kouluihin on aina niillä oppilailla, joiden lähikouluksi kyseessä oleva koulu on asuinkunnan toimesta osoitettu.

Jos koulussa on ns. lähikouluoppilaiden jälkeen vielä tilaa, voidaan kouluun ottaa oppilaaksi myös sinne hakeutuneita oppilaita. Jos hakijoita on enemmän kuin paikkoja, on oppilaaksiotossa sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi yhdenvertaisten valintaperusteiden estämättä päättää, että sen järjestämään perusopetukseen otetaan ensisijaisesti omassa kunnassa asuvia oppilaita.

Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintakokeesta tulee ilmoittaa etukäteen.

Vapaan hakeutumisoikeuden nojalla muuhun kuin asuinkunnan osoittamaan kouluun hakeutuneella ei ole oikeutta perusopetuslain mukaiseen maksuttomaan kuljetukseen. Jos oppilas otetaan muuhun kuin asuinkunnan osoittamaan lähikouluun kunta voi perusopetuslain 32 §:n nojalla asettaa oppilaaksi ottamisen edellytykseksi, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Huoltajien kuljetusvastuuta koskeva ehto on syytä sisällyttää oppilaaksiottamista koskevaan päätökseen.

Kunnan on tehtävä myös toissijaista koulupaikkaa hakeneelle oppilaalle oppilaaksiottamista koskeva päätös. Päätös muutoksenhakuohjeineen tulee antaa tiedoksi.

Esi- ja perusopetuksen oppilaan koulumatkaetuus

Jokaisena koulupäivänä koulukuljetuksissa on noin 106 000 esi- ja perusopetuksen oppilasta, joka on noin viidennes kaikista oppilaista. Monessa kunnassa on koottu kuljetuskäytänteet, joissa todetaan koulukuljetusten järjestämisestä perusopetuslakia tarkemmin. Kunta voi esimerkiksi päättää perusopetuslakia laajempien etuuksien antamisesta. Koulukuljetusperiaatteiden avulla kunta varmistaa oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun koulukuljetuksia koskevissa asioissa.

Perusopetuslain mukaiseen koulumatkaetuun on oikeutettu esi- ja perusopetuksen oppilaat, joiden koulumatka on pidempi kuin viisi kilometriä. Koulumatkaetuun on oikeutettu myös jos koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.

Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun opetuksen järjestämispaikan oppilaan asuinpaikan perustella. Tämän asuinpaikan perusteella määräytyy myös kunnan velvollisuus koulumatkaetuuden järjestämiseen.

Kunta voi toteuttaa oppilaalle myönnetyn matkaetuuden monen eri tavoin kuten järjestämällä kuljetukset linja-autolla ja/tai taksilla, antamalla oppilaalle maksutta matkalipun tai myöntämällä kuljettamista tai saattamista varten huoltajalle avustusta. Matkaan voi kuulua myös kohtuullinen itse kuljettava osuus. Kunnan tulee huomioida, ettei koulumatkan päivittäiselle kestolle säädettyjä rajoja ylitetä.

Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää koulumatkaa, jos oppilas on pyrkinyt muuhun kuin asuinkunnan hänelle osoittamaan kouluun tai opetuspaikkaan. Näissä tilanteissa kunta voi asettaa oppilaaksi ottamisen yhteydessä ehdoksi, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Kunnan tulee tehdä muutoksenhakukelpoinen koulumatkaetuutta koskeva päätös. Päätös muutoksenhakuohjeineen tulee antaa tiedoksi.

Muu opetus ja toiminta

Perusopetukseen valmistava opetus

Kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Lukuvuonna 2022-2023 perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oli noin 14 000 oppilasta. Perusopetuksen valmistavaa opetusta annetaan 6-10 vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1 000 tuntia. Opiskeluhuollon palvelut on tarkoitettu myös valmistavan opetuksen oppilaille. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilailla ei ole oikeutta perusopetuslakiin perustuvaan matkaetuuteen.  

Keskeistä opetuksessa on kielitaidon sekä oppimis- ja koulunkäyntivalmiuksien kehittäminen esi- ja perusopetusta varten. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä perusopetukseen valmistavaa opetusta varten opetussuunnitelma Opetushallituksen laatiman perusteen pohjalta (2015).

Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesti. Perusopetukseen valmistavan koulutuksen rahoitus perustuu läsnäolokuukausien määrään ja läsnäolokuukautta kohden määrättyyn yksikköhintaan. Rahoituksen perusteeksi voidaan hyväksyä yhden oppilaan osalta enintään yhdeksän läsnäolokuukautta.

Joustava perusopetus (JOPO-toiminta)

Kunta voi järjestää kunnan päättämässä laajuudessa perusopetuksen 7.–9. vuosiluokan yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Vuonna 2022 toimintaan osallistui noin 2 200 oppilasta 127 kunnassa.

Opetusta järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. 

Oppilas valitaan joustavan perusopetuksen toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Valintaperusteiden tulee olla yhdenvertaiset otettaessa oppilaita joustavan perusopetuksen toimintaan.

Opetuksen järjestäjälle voidaan myöntää joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin lisärahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesti.

Lue lisää:

Oppivelvollisuuslaki (1214/2020)

Perusopetuslaki (628/1998)

Perusopetusasetus (852/1998)

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
 

Ajankohtaista

Koulunuorisotyön potentiaali esiin - blogikirjoitus 3.2.

Tietopaketti koulunuorisotyöstä kunnille (pdf)

Esi- ja perusopetuksen koulukuljetukset (2020)

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Tule mukaan norminmurtajien joukkoon!

Mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Murrettavien normien keräämisen hetki on nyt! Kuntaliitto kutsuu norminkeruuseen jokaista kaupunkia ja kuntaa, sen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.​ 

Tutustu norminmurtajat-kokonaisuuteen.