Tarja Myllärinen on Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja.

Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt kuntien näkemyksiä sote-palvelujen tuottajana tulevissa rakenteissa. Kunnille osoitetussa kyselyssä esitettiin neljä erilaista vaihtoehtoa: oikeus tuottaa palveluja ilman, että maakunnalla olisi harkintavaltaa silloin, kun laissa olisi määritelty

Kuntaliitto julkaisi äskettäin koosteen sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenoista vuonna 2018 . Kooste kattaa 52 suurinta kuntaa sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät. Tietoja on koottu jo 15 vuoden ajan. Vuoden 2018 tiedot

Viime päivien kuumin puheenaihe on ollut vanhustenhuolto ja siinä havaitut puutteet. Keskustelun tuoksinassa on usein unohtunut se, mitä on tapahtunut: yritysten räikeitä, tietoisesti tehtyjä lupaehtojen ja sopimusten rikkomisia. Valvonta on pettänyt, vaikka sitä tehdään kolmella eri tasolla:

Mikä yhdistää neurokirurgisia leikkauksia, tehostettua kotiutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa? Ensimmäinen ajatus on, että ei mikään. Yhteistä on ainakin se, että näiden palvelujen järjestämiseen käytetään kunnissa ja kuntayhtymissä palveluseteliä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu

Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet on helppo hyväksyä: peruspalvelujen vahvistaminen, asiakkaiden yhdenvertaisuuden ja palvelujen saatavuuden paraneminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, kustannusnousun hillitseminen. Tavoitteiden toteutumiseen ei kuitenkaan ole erityisen vahvasti

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi loppiaisaattona 5.1.2018 lausuntoyhteenvedon sote-uudistukseen liittyvästä valinnanvapauslain lakiluonnoksesta . Kuntaliitto perehtyi lausuntoihin heti lausuntoajan päätyttyä joulukuussa ja julkaisi tulokset niin, että kuntien vastauksia on mahdollisuus