Kunnat mukaan sote-uudistuksen parlamentaariseen valmisteluun

(Kuntaliitto tiedottaa 28.3.2014) Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma pitää myönteisenä, että sote-ratkaisun valmistelu jatkuu parlamentaarisesti. Kuntakenttää ei saa jättää valmistelun ulkopuolelle, vaan kunnat on otettava mukaan parlamentaariseen valmisteluun.

– Aiemmin kaikissa kuntahallintoa koskevissa uudistuksissa, jotka on toteutettu parlamentaarisen valmistelun kautta, on huolehdittu siitä, että kuntasektori on mukana valmistelussa. Kuntien ja valtion välillä on vallinnut luottamus siitä, että pystymme yhdessä valmistelemaan vaikeatkin hallinnolliset uudistukset, Mäki-Lohiluoma sanoi puheenvuorossaan Kymenlaakson Liiton ja Kuntaliiton maakuntatilaisuudessa Kouvolassa perjantaina.

– Sote-alueiden jatkovalmisteluihin tarvitaan kuntakentän näkemystä ja kokemusta, jotta saamme varmistettua, että uusi organisaatiomalli pystyy aidosti huomioimaan tasapuolisesti niin perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon kuin erikoissairaanhoidon tarpeet.

Kuntaperusteisen järjestelmän vahvuutena on aina ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kunnan muiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen yhteys.

– Hallitus- ja oppositiopuolueiden yhdessä esittämä viiden sote-alueen ratkaisu on nyt määrittänyt tavoitellun suunnan, mutta olemme vielä kaukana valmiista, sillä pääosa keskeisistä kysymyksistä ratkeaa vasta jatkovalmisteluissa.

Rakennemuutospaikkakuntien taloudesta pidettävä huolta

– Kuntaliitto pitää kehysriihen ratkaisuja oikeansuuntaisina. Olemme kuitenkin huolissamme alimitoitetuista kustannusarvioista, rahoitussuhteiden muuttamisesta ja lisätehtävistä. Näistä merkittävimpiä ovat oppivelvollisuuden pidentäminen ja kotihoidon tuen perusteiden muutokset, joiden yhteen lasketut lisäkustannukset voivat olla jopa yli 200 miljoonaa euroa, totesi Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Mäki-Lohiluoma painotti, että Kuntaliitto vastustaa harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen poistamista, sillä se kohdistuu erityisesti rakennemuutospaikkakuntien palvelujen rahoitukseen.

– Erityisen voimakkaasti rakennemuutos on koetellut Kymenlaaksoa. Jatkossa olisi harkittava valtion tukien nykyistä parempaa yhteensovittamista niin, että ministeriöiden tuet yhdistettäisiin nykyistä vaikuttavammaksi rakennepoliittiseksi tueksi, jossa otettaisiin huomioon myös kunnat ja kuntatalous.

– Hyvää kehysriihen päätöksissä oli, että säästöjen painopiste kohdistettiin valtion menosäästöihin, ei kuntien valtionosuusleikkauksiin, kuten aiempina vuosina on tehty.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, p. 050 364 7883

 

Lisää aiheesta

Tagit