Kuntien tietotekniikkamenot pienenevät

(Kuntaliitto tiedottaa 23.4.2014) Kolmen vuoden aikana kuntien tietotekniikkaan käyttämät menot ovat kasvaneet neljällä miljoonalla, 831 miljoonaan euroon. Kun huomioidaan rahan arvon muutos ja verrataan kasvua kuntatalouden indeksiin, tietotekniikkamenot ovat suhteellisesti laskussa. Tämä nousee esiin Kuntaliiton toteuttamasta kuntien tietotekniikkakartoituksesta.

​Sosiaali- ja terveyssektorilla rakenteelliset muutokset näkyvät myös tietotekniikan kustannuksissa. Sairaanhoitopiirien kustannukset ovat kasvaneet, kun ne muissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa ovat pienentyneet.

Kuntien tietotekniikkakartoitukseen tuli loppuvuonna 2013 yhteensä 113 vastausta. Kunnista vastasi 86 kappaletta, eli vastausprosentti oli 27. Suurista kunnista vastattiin enemmän kuin pienistä. 112 Kuntayhtymistä 27 vastasi, eli vastausprosentti niiden osalta oli 24.

Sähköinen rekrytointi ja laskutus yleistyvät

Sähköiset rekrytointiprosessit ovat lisääntyneet kunnissa merkittävästi. Miltei kaksi kuntaa kolmesta hoitaa rekrytointia sähköisesti. Suurimmissa kaupungeissa rekrytointiprosessit hoidetaan kokonaan sähköisesti.

Sähköiset laskutusprosessit ovat kunnissa erittäin pitkälle sähköistettyjä. Kaikissa yli 10 000 asukkaan kunnissa on valmius ottaa vastaan sähköisiä laskuja ja kaikissa yli 6000 asukkaan kunnissa laskut kiertävät ja ne hyväksytään pelkästään sähköisessä muodossa.

Sähköisten palveluiden osalta toimintaa on sähköistetty erityisesti kirjastoissa, hallinnossa ja opetuksessa.

– Sähköisten palveluiden kehittämisessä on myös valtavasti mahdollisuuksia. Prosesseja tehostamalla ja palveluprosesseja sähköistämällä voidaan sekä parantaa palvelutasoa että lisätä tuottavuutta, Kuntaliiton erityisasiantuntija Elisa Kettunen.

Vastaajat näkivät mahdollisuuksia etenkin elinkeinopalveluihin, liikenteeseen, ympäristöön, asumiseen, kiinteistöihin sekä demokratiaan ja vuorovaikutukseen liittyvien sähköisten palveluiden kehittämisessä.

– Esimerkiksi avoimen datan käyttöön pohjautuvat palvelut lisääntyvät - palvelun tarjoaja ei ole välttämättä enää kunta, vaan muut toimijat voivat pohjata palvelunsa kunnan tarjoamaan tietoon. Myös asukkaiden ylläpitämä heitä itseään koskeva tieto yleistyy - esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyviä tietoja kuten sokeriarvoja voi ylläpitää omatoimisesti.

Peruskouluissa keskimäärin kaksi tietokonetta seitsemää oppilasta kohden

Peruskouluissa on käytössä 2,84 pöytä-, kannettavaa tai taulutietokonetta kymmentä oppilasta kohden, selviää tietotekniikkakartoituksen peruskouluja käsittelevästä osasta.

Omien laitteiden käyttö koulujen opetuksessa ei ole peruskouluissa vielä kovin yleistä. Joka kymmenennessä koulussa on oppilaiden käyttöön hankittu henkilökohtaisia tietokoneita.

Monessa peruskoulussa on käytössä taulutietokoneita ja opetusluokkiin sijoitettuja älytauluja. Älypuhelimet ovat kartoituksen perusteella koulujen käytössä vielä harvinaisia.

Peruskouluille ja lukioille suunnattu tietotekniikkakartoitus toteutettiin ensimmäistä kertaa. Kartoitukseen vastasi 152 Manner-Suomen kuntaa. Suuret kunnat vastasivat ahkerammin kuin pienet. Väestöllisesti vastaukset kattoivat 61 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Yhteensä vastauksissa käsitellään 1696 peruskoulua tai lukiota, jotka edustavat 57 prosenttia kaikista kouluista.

Sähköinen oppimisympäristö käytössä yli puolella kouluista

Yli 20 000 asukkaan kunnista useammalla kuin kahdella kolmesta on käytössään sähköinen oppimisympäristö. Useimmiten sähköisissä ympäristöissä käytetään oppimateriaaleja ja tehdään kotitehtäviä. Sähköisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan opiskelussa ja opetuksessa hyödynnettävää tieto- ja viestintätekniikkaa, jonka avulla voidaan käsitellä tietoa sähköisessä muodossa.

– Sähköisten oppimisympäristöjen ja yhteistyöjärjestelmien käyttö on peruskouluissa suhteellisen yleistä. Niitä kuitenkin hyödynnetään vaihtelevasti, korostaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Kurt Torsell.

Yhdeksällä kunnalla kymmenestä on käytössä koulun ja kodin sähköinen viestintäjärjestelmä.

– Yhteydenpito opettajien ja vanhempien välillä on siirtynyt osittain verkkoon, toteaa Torsell.

Kuntien ja koulujen tietotekniikkakartoitukset toteutettiin Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konserniin kuuluvien FCG Finnish Consulting Groupin yhteistyönä. Kartoitus sai valtionavustusta osana Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen myönnettyä tukea.

Lisätietoja:
Elisa Kettunen, erityisasiantuntija, tietoyhteiskunta, 050 372 6789
Kurt Torsell, erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuri, 0500 703 117

Faktalaatikko: miten parantaa tietotekniikan käyttöä kouluissa

  • Sähköisen oppimateriaalin saatavuutta ja laatua tulee parantaa.
  • Opetushenkilökunnan osaamisen tulee olla sellaisella tasolla, että tieto- ja viestintietotekniikasta tulisi luonteva osa opetusta ja tavoitteet saavutetaan.
  • Käytettävissä olevien tietokoneiden määrän tulee olla riittävä.
  • Tietoliikenneyhteyksien tarvitsee olla toimivia ja riittävän nopeita kaikkialla Suomessa.
Tagit