Varhaiskasvatuskysely:

16 kuntaa on päättänyt olla rajaamatta subjektiivista oikeutta päivähoitoon

Päiväkotilapsia

(Kuntaliitto tiedottaa 9.3.2016) Monet kunnat eivät näytä erikseen ottavan kantaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen, ilmenee Kuntaliiton helmikuussa Manner-Suomen kunnille suunnatusta kyselystä. Kyselyyn vastasi 254 kuntaa eli 86 prosenttia kunnista.

Kyselyyn vastanneista kunnista yhteensä 16 kuntaa ilmoitti, että ne eivät ole rajaamassa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Näissä kunnissa asuu noin 1 400 000 suomalaista.

Nämä 16 kuntaa ovat Alavus, Espoo, Eura, Forssa, Helsinki, Karvia, Kemi, Kotka, Laukaa, Nokia, Parainen, Pedersöre, Raahe, Riihimäki, Tampere ja Uusikaupunki.

Kyselyyn vastanneista 42 kuntaa on tehnyt erillisen päätöksen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Neljäkymmentäviisi kuntaa on käsitellyt varhaiskasvatusoikeuden rajaamista ilman että asiasta olisi saatu vielä päätöstä.

Enemmistö kyselyyn vastanneista eli 151 kuntaa ei ole lainkaan käsitellyt toimielimissään varhaiskasvatusoikeuden rajaamista.

– Lain mukaan kuntien ei tarvitse erikseen päättää, että ne ottavat käyttöön rajauksia subjektiivisessa oikeudessa varhaiskasvatukseen. Kuntien on tehtävä päätös erikseen vain, jos ne haluavat toimia eri tavalla kuin laki määrittää, varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta muistuttaa.

Varhaiskasvatuksen laatuvaatimukset pysyvät ennallaan

Jarkko Lahtinen muistuttaa, että subjektiivisen oikeuden rajaaminen ei tee varhaiskasvatustoiminnasta laadultaan heikompaa.

– Lain mukaan toiminta on jatkossakin järjestettävä siten, että varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikkien lasten kanssa, riippumatta hoitopäivän kestosta, Lahtinen sanoo.

– Keskustelussa varhaiskasvatuksesta olisikin hyvä keskittyä siihen, mitä lasten kanssa päivittäin tehdään ja mikä on varhaiskasvatuksen sisältö. Tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten toiminta järjestetään joustavasti huoltajien ja lasten toiveita kuunnellen.

Päiväkotien ryhmäkoot eivät kasva automaattisesti

Kuntaliiton varhaiskasvatuskyselyssä tiedusteltiin myös, miten kunnat aikovat edetä niin sanotun päivähoitoasetuksen suhdeluvun muutoksen osalta. Suhdeluku kertoo, montaako yli 3-vuotiasta lasta yksi aikuinen voi hoitaa kokopäivähoidossa päiväkodissa.

Nykymallissa jokaista seitsemää lasta kohden on oltava yksi aikuinen, mutta jatkossa lapsia voi olla kahdeksan, eli aiempi suhdeluku 7:1 muuttuu suhdeluvuksi 8:1.

Kyselyyn saatujen vastausten perusteella 30 kuntaa on tehnyt päätöksen muuttaa henkilöstörakennettaan uuden asetuksen mahdollistamalla tavalla kun taas 30 kuntaa on tehnyt erillisen päätöksen jatkaa nykymallilla.

– Muutos ei automaattisesti tarkoita sitä, että päiväkoteihin lisättäisiin lapsia. Päiväkotien lapsimääriin vaikuttavat enemmän tilakysymykset, kuten ilmastointiratkaisut ja muut rakennukseen liittyvät kysymykset. Ne määrittelevät, kuinka monta ihmistä ylipäätään päiväkodin tilassa voi olla, Jarkko Lahtinen toteaa.

– Monet päiväkodit ovat jo nykyiselläänkin täynnä, eikä lapsimäärän lisääminen ole mahdollista. Suhdeluvun muuttaminen antaa sen sijaan joustavuutta toiminnan järjestämiseen ja sijaiskäytäntöihin.

Kyselystä

Kuntaliitto selvitti helmikuussa 2016 Manner-Suomen kunnille suunnatulla kyselyllään varhaiskasvatuksen tilaa kunnissa. Kyselyllä kartoitettiin hallintoa, kuntalisiä ja perusteita niiden maksamiseen, palvelusetelien käyttöä varhaiskasvatuksessa, subjektiivisen oikeuden rajaamista sekä aikuisten ja lasten suhdeluvun muutosta. Vastausprosentti oli 86.

Kyselyn tänään julkaistu ensimmäinen raportti käsittelee subjektiivisen oikeuden rajaamista sekä lasten ja aikuisten välisen suhdeluvun muuttamista varhaiskasvatuksessa. Laki subjektiivisen oikeuden rajaamisesta ja päivähoitoasetus aikuisten ja lasten välisestä suhdeluvusta astuvat voimaan 1. elokuuta 2016.

Lisätietoja:
Jarkko Lahtinen, erityisasiantuntija, p. 050 3614 526
Johanna Selkee, erityisasiantuntija, p. 050 435 9420

Tagit