Perustulo voi mullistaa kuntien talouden ja palvelut

(Kuntaliitto tiedottaa 30.3.2016) Perustulo vaikuttaa väistämättä perustavalla tavalla kuntien tulo- ja menovirtoihin sekä kunnan palvelujärjestelmään, selviää Kuntaliiton asiantuntijaryhmän raportista. Suurimmat mahdollisuudet säästää kuntatalouden menoja ja vähentää byrokratiaa liittyvät perustulossa siihen, kuinka paljon erilaisia julkisia menoja perustulon käyttöönotolla voidaan karsia tai säästää. Perustulokokeilu tulee suunnitella ja sen mahdolliset vaikutukset arvioida huolella ennen kokeilun toteuttamista.

Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan korkeallakaan perustulolla ei todennäköisesti ole mahdollista päästä kokonaan eroon erilaisista täydentävistä tulonsiirroista.

– Keskeistä perustulon kuntavaikutusten selvittämisen kannalta on se, korvaako perustulo eri etuudet joko täysin tai osittain ja maksetaanko etuuksia edelleen perustulon lisäksi. Olennaista on myös tukien verollisuus. Lisäksi tulee pohtia, miten erilaiset tuet, esimerkiksi omaishoidon tuki tai perhehoidon tuet, suhtautuvat perustuloon, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio tiivistää raportin tuloksia.

Kuntaliiton asiantuntijaryhmä laati Kelan vetämän perustuloa Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta selvittävän konsortion pyynnöstä raportin perustulosta sekä perustulokokeilun vaikutuksia kuntiin. Raportissa käsitellään vaikutuksia kattavasti kuntatalouden ja -palveluiden näkökulmista. Tarkastelussa ovat mm. verotus, valtionosuusjärjestelmä, asiakasmaksut, kunnan myöntämät etuudet, työmarkkinatuki, työllisyydenhoito, sosiaalihuolto, työttömien terveydenhuolto sekä kotouttaminen.

Vaikutuksia verotukseen, valtionosuuksiin, etuuksiin ja palveluihin

Raportissa arvioidaan, että valittu perustulomalli ja perustulon verokohtelu ovat keskeisimmät kuntien verotuloihin vaikuttavat tekijät.

– Jos perustulo olisi verovapaata tuloa tai käytännössä tuloverosta vapautettua tuloa, kuntien tulopohja kaventuisi merkittävästi ja kuntien verotulot pienenisivät, arvioi Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola. Kuntien valtionosuuksiin perustulo vaikuttaa esimerkiksi silloin, jos perustulo muuttaa kuntien vastuulla olevien tehtävien tai velvoitteiden määrää ja sitä kautta kustannuksia. Kustannukset muuttuvat myös silloin, jos perustulolla on vaikutusta kuntalaisten palvelujen käyttöön.

– Nykyistä toimeentulotukea maksetaan käytännössä silloin, kun hakijan tukeen oikeuttavat menot ylittävät käytettävissä olevat tulot. Sen vuoksi nykyinen toimeentulotukijärjestelmämme voi jopa estää kokeilun vaikuttavuutta tai tosiasiallisten vaikutusten arviointia. Perustulokokeilun jatkovalmistelussa tuleekin kiinnittää huomiota erityisesti valittavan kokeilumallin ja toimeentulotuen väliseen yhteyteen, lakimies Maria Porko sanoo.

Kunnan sosiaalihuollon palveluihin perustulon arvioidaan vaikuttavan kahta kautta. Ensinnäkin ohjautumisväylät sosiaalihuollon palveluihin kapenevat ja ovat vaarassa katketa erityisesti toimeentulotuen saajien kohdalla. Toiseksi asiakkaan sitoutuminen palveluun voi vaarantua, koska taloudellista välinettä motivoimiseksi ei ole nykyisellä tavalla käytössä.

Kokeilun valmistelussa huomioitava muut kuntakentän uudistukset

Kuntaliiton asiantuntijat muistuttavat raportissa, että perustuloskokeilua ollaan toteuttamassa muiden merkittävien uudistusten kanssa samanaikaisesti.  Samaan aikaa ollaan valmistelemassa esimerkiksi maakunta- ja sote-uudistuksia, toimeentulotuen Kela-siirtoa sekä työllisyysvastuun siirtoa.

– Perustulo haastaa koko nykyisen sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmämme logiikan sekä perusrakenteet.  Onkin selvää, että kokeilun paras mahdollinen onnistuminen ja kaikkien kuntavaikutusten huomioiminen edellyttää riittävää valmisteluaikaa. Oletettavasti tulosten yleistettävyys parantuisi, jos kokeilu ja sen aikataulu sovitettaisiin yhteen muiden suurten muutosten sekä kokeilujen kanssa, Ellen Vogt toteaa.

Arviointiraportti on julkaistu Kunnat.netissä osoitteessa www.kunnat.net/perustulo
Arvioinnin teki Kuntaliiton asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat: Ellen Vogt, Maria Porko, Jukka Hakola, Sami Uotinen, Tero Tyni, Sanna Lehtonen, Minna Punakallio ja Erja Lindberg.

Lisätietoja:
pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
veroasiantuntija Jukka Hakola, p. 050 411 7112
lakimies Maria Porko, p. 050 461 7797
erityisasiantuntija Ellen Vogt, p. 044 313 0170

Muualla verkossa

• Ideasta kokeiluun - perustulokokeilun esiselvitys valmistui
  Kelan tiedote Vationeuvoston kanslian verkkosivuilla 30.3.2016