Tiedote, 

Kuntaliiton kysely koronapandemian taloudellisista vaikutuksista: Lisäkulut nousevat yli miljardiin euroon

Koronapandemia on napannut maailman otteeseensa ja pitänyt yhteiskuntia ympäri maailmaa kuristuksessaan jo yli vuoden. Inhimillisten kärsimysten ohella koronapandemia ja siitä johtuvat rajoitustoimet ovat aiheuttanut myös huomattavia taloudellisia menetyksiä niin yrityksille kuin myös julkiselle sektorille ympäri maailmaa. Suomi on selvinnyt pandemiasta monia maita paremmin, jopa mallioppilaan tavoin. Epidemian taltuttaminen vaatii kuitenkin vielä runsaasti työtä ja resursseja. Rokotuskattavuuden kasvu on tässä vaiheessa keskeinen keino kohti avointa yhteiskuntaa. Suomen kuntakenttä on etulinjassa viruksen taltuttamisen käytännön työssä.

Kuntaliitto selvitti tuoreessa huhti-toukokuussa tehdyssä kyselyssä, paljonko viruksen leviämisen estäminen tulee vielä maksamaan vuosina 2021-2023. Kysely keskittyi koronapandemian kustannusvaikutusten ja hoitovelan arviointiin, ei niinkään julkiselle sektorille koituvien tulomenetysten kuvaamiseen. Tulomenetyksiä syntyy, kun asiakkaat välttävät esimerkiksi liikkumista julkisissa liikennevälineissä koronan tartuntavaaran vuoksi. Välittömiä tulomenetyksiä syntyy myös silloin, kun kulttuuri- tai urheilutoiminnan palvelut pidetään rajoitusten vuoksi kiinni.

Kuntaliiton kyselyssä selvitettiin erityisesti kuntien ja sairaanhoitopiirien arvioita hybridistrategian aiheuttamista kustannuksista. Näitä tietoja ovat koronatestaus ja sekvensointi, jäljittäminen, rokottamisen järjestäminen, koronapotilaiden hoito sekä koronapandemiaan liittyvät tarvikehankinnat ja varautumistoimet. Lisääntyneitä kuluja kysyttiin myös muiden toimialojen kuten sosiaalihuollon ja opetustoimen osalta. Muita kuluja syntyy muun muassa tehostetusta siivouksesta, hengityssuojainten hankinnoista, kotiin vietävistä ateriapalveluista, etävastaanotoista sekä ICT-hankinnoista. Lisäksi kyselyssä selvitettiin hoitovelkaa, tulomenetyksiä suun terveydenhuollossa sekä myös säästöjä, joita kunta on saanut esimerkiksi koronan vuoksi keskeytetyistä palveluista.

Kyselyyn vastasi 23 kuntaa ja kuntien välistä yhteistyöaluetta sekä 14 sairaanhoitopiiriä. Kuntavastaajien yhteenlaskettu väestöpeitto on 2,3 miljoonaa ja sairaanhoitopiirien 4,5 miljoonaa asukasta. Kuntavastaajat kattoivat siten 42 % koko maan väestöstä, kun taas sairaanhoitopiirit kattoivat 82 %. Kuntaotokseen valittiin kuntia eri kuntakokoluokista siten, että vastaajiksi päätyi sekä alhaisen että korkean ilmaantuvuuden kuntia.

Koronan aiheuttamat lisäkulut nousevat yli miljardiin euroon

Kysely osoittaa, että koronapandemiasta kunnille aiheutuvat välittömät kokonaiskulujet nousevat vuonna 2021 yhteensä lähes 1,4 miljardiin euroon. Epidemia näkyy kuntatalouden rasitteena myös tulevina vuosina. Vuonna 2022 kuluja arvioitiin syntyvän vielä reilu 400 ja vuonna 2023 vajaa 300 miljoonaa euroa.

Koronan aiheuttamat lisäkulut yhteensä koko maan tasolle korotettuna (väestömäärien suhteessa). Lisäkuluihin on arvioitu mukaan koronatestauksesta, sekvensoinnista, jäljittämisestä, rokottamisen järjestämisestä, koronapotilaiden hoidosta sekä koronasta aiheutuvasta tarvike- ja laitehankinnoista syntyvät bruttokulut. Lisäksi lisäkuluihin on laskettu mukaan koronasta aiheutuvat muut kulut esimerkiksi sosiaali- ja opetustoimessa.

Kuluista valtaosa, reilu puolet, aiheutuu testauksesta ja sekvensoinnista. Yhden koronatestin (näytteenotto ja analytiikka) hintahaitari asettui 150 euron ja 50 euron väliin, kun taas rokottaminen maksaa vastaavasti 60–10 euroa rokotusta kohden. Muut koronakulut ovat testauksen ja sekvensoinnin jälkeen toiseksi suurin kustannuserä. Kustannusrasitteesta suurin osa syntyy kunnissa. Eniten kustannusrasitetta kohdistui yli 100 000 asukkaan kuntiin, joissa lisäkulut nousivat peräti vajaaseen 150 euroon asukasta kohden. Kustannusrasitus vastaa suurin piirtein kulttuuritoimen keskimääräisiä nettokustannuksia vuonna 2019. Alle 100 000 mutta yli 20 000 asukkaan kunnissa lisäkuluja aiheutui noin 80 euroa ja alle 20 000 asukkaan kunnissa noin 110 euroa asukasta kohden.

Kyselyssä pyydettiin arvioita myös koronan vuoksi keskeytettyjen palveluiden henkilöstö- sekä muita menosäästöjä. Säästöjä voi syntyä, kun koronatehtäviin, esimerkiksi jäljittämiseen, voidaan siirtää kunnan omaa henkilöstöä rajoitustoimien vuoksi suljetuista palveluista. Säästöä voi syntyä myös koronasulkujen vuoksi pienentyneistä ostoista esimerkiksi kuljetuspalveluissa. Vastaajat arvioivat, että lisäkuluista pystyttiin kattamaan säästöillä ja henkilöstösiirroilla noin yhdeksän prosenttia.

Valtion talousarvioissa kehyksen ulkopuoliselle momentille on varattu valtionavustusta koronakulujen välittömäksi korvaamiseksi yhteensä 1,6 miljardia euroa. Kunnille ja kuntayhtymille varattu tuki on tarkoitus jakaa vielä vuoden 2021 aikana. Kyseinen avustus kattaa kulut vuoden 2021 osalta mutta se ei kuitenkaan riitä kattamaan tulevien vuosien koronakuluja.

Koronapandemian aiheuttamaa hoitovelkaa kertyy vielä tulevina vuosina

Erityisesti viime vuoden keväällä monia kiireettömiä palveluita keskeytettiin ja lykättiin myöhempään ajankohtaan koronaepidemian vuoksi, mikä lisäsi hoitojonoja ja aiheutti palveluvelkaa. Osa hoitovelasta on syntynyt palveluiden järjestäjien päätöksellä lykätä ei-kiireellistä toimintaa, toisaalta asiakkaat ovat myös itse lykänneet esimerkiksi suun terveydenhuollon käyntejään. Erityisen huolestuttavaksi on osoittautunut nuorten, päihdeongelmaisten, asunnottomien sekä mielenterveyspalveluja käyttävien asiakkaiden palveluvaje. Vastaajia pyydettiin arvioimaan hoitovelka kunkin vuoden lopussa.

Hoitovelka vuoden lopussa koko maan tasolle korotettuna (väestömäärän suhteessa).

Hoitovelan arvioitiin nousseen lähes 600 miljoonaan euroon ensimmäisen koronavuoden 2020 lopussa ja laskevan hieman vuoden 2021 aikana päätyen noin 450 miljoonaan euroon. Vaikka hoitojonoja on ehditty pandemian leviämisaaltojen välissä lyhentämään, esimerkiksi kesällä 2020, kasvavat hoitojonot kuitenkin koronan tautitapausten lisääntyessä ja syrjäyttäessä muuta toimintaa.

Vastausten perusteella hoitovelkaa ehditään kuromaan merkittävästi umpeen vasta vuoden 2022 aikana, jolloin hoitovelka saadaan painettua vuoden loppuun mennessä vajaaseen 200 miljoonaan euroon. Hoitovelkaa on arvioiden mukaan kuitenkin vielä vuonna 2023 noin 100 miljoonaa euroa.

Kuntien työ koronan vastaisen taistelun etulinjassa pitää turvata riittävällä resursoinnilla. Koronasta aiheutuu huomattavia kustannuksia niin kunnille kuin sairaanhoitopiireillekin vielä vuosina 2021, 2022 ja 2023. Vaikka koronan talousvaikutusten pidemmän aikavälin arviointi on haastavaa, osoittavat kyselyn tulokset kuitenkin koronan kustannusten ja hoitovelan aiheuttavan kuluja myös tulevina vuosina.

Tagit
Mikko Mehtonen

Mikko Mehtonen

Kehityspäällikkö
Elinvoima ja talous -yksikkö, Kuntatalous
+358 9 771 2645, +358 50 592 8986
Vastuualueet
  • valtionosuusasiat
  • Sote-uudistuksen rahoituksen siirtolaskelmat
  • taloustilastot ja tilinpäätöstiedot
  • kuntien kustannuslaskenta ja markkinaperusteinen hinnoittelu
Anu Nemlander

Anu Nemlander

Erityisasiantuntija, terveydenhuolto
Sote-yksikkö
+358 9 771 2612, +358 50 563 6180
Vastuualueet
  • terveydenhuollon kansainväliset asiat
  • terveydenhuollon rahoitus-, talous- ja tilastoasiat
  • palveluseteli
  • veteraaniasiat
Mari Sjöholm

Mari Sjöholm

Tietopalvelusuunnittelija
Sote-yksikkö
+358 9 771 2614, +358 50 338 2502
Vastuualueet
  • sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoasiat
  • sairaanhoitopiirien ja suurimpien kuntien osavuosi- ja vuosikatsaukset
  • sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen