Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä

Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntaliitto korostaa, että uudistuksen vaikutuksia on arvioitava myös kuntatalouden ja palvelujärjestelmän kestävyyden näkökulmasta.

”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.

Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntaliiton laskelmien mukaan yhden ikäluokan esiopetuksen kokonaiskustannus on noin 450 miljoonaa euroa vuodessa, josta varhaiskasvatuksen puolelta syntyy arviolta 250–300 miljoonan euron säästö. Nettovaikutus kunnille olisi kuitenkin selvästi menoja lisäävä.

Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa tarkoituksenmukaisena, etenkään kun tuoreet tutkimustulokset eivät osoita merkittäviä parannuksia oppimistuloksissa.

”Koska oppimistulokset eivät kehittyneet merkittävästi verrattuna nykykäytäntöön, ei kaksivuotiselle esiopetukselle ole riittäviä perusteita”, Hyvinvointi ja sivistys -yksikön johtaja Susanna Huovinen Kuntaliitosta toteaa.

Kuntaliitto muistuttaa, että esiopetukseen osallistuminen on jo nykyisin erittäin kattavaa, ja suurin osa lapsista on esiopetuksen ohella myös varhaiskasvatuksessa (v. 2024 5-v. 92,7 %). Vain noin 3200 kyseisen ikäluokan viisivuotiasta ei vuonna 2024 osallistunut varhaiskasvatukseen.

Myös henkilöstön saatavuudessa on jo nykyisellään ongelmia: varhaiskasvatuksen ammattilaisista on jo nyt pulaa monilla alueilla, mikä heijastuu esiopetukseen. 

”On perusteltua kysyä, mistä tarvittava henkilöstö saadaan, ja miten varmistetaan tuen kohdentuminen niille lapsille, jotka sitä eniten tarvitsevat”, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen nostaa esille.

Kuntaliiton mukaan voimavaroja tulisikin kohdentaa erityisesti lasten varhaiseen tukemiseen. Tämä tehtäisiin yhteensovittamalla varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelu yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Lainsäädännön siiloja tulisi purkaa, jotta tähän päästäisiin. Selkeämpi sääntely ja eheämpi palvelumalli helpottaisi myös kuntien toimintaa sekä perheiden arkea.

Huomionarvoista on myös se, että kokeilussa oli mukana vain päiväkodin yhteydessä järjestetty esiopetus, eikä kaikkia nykyisen lainsäädännön mahdollistamia järjestämistapoja testattu.

Haastattelut ja lisätiedot:

Minna Karhunen, toimitusjohtaja, Kuntaliitto, puh. +358 50 380 5907

Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja, Hyvinvointi ja sivistys -yksikön johtaja, Kuntaliitto, puh. +358 50 432 0731

Jarkko Lahtinen, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Kuntaliitto, puh. +358 50 361 4526

Mari Sjöström, perusopetuksen erityisasiantuntija, Kuntaliitto, puh. +358 50 575 8622

[email protected]