Rakentamislaki voimaan 1.1.2025 - toimeenpanoon valmistautuminen alkaa heti

Rakentamislain toimeenpano

Eduskunta hyväksyi rakentamislain 1.3.2023 ja sekä rakennetun ympäristön tietojärjestelmää (RYTJ) koskevan lain 24.2.2023. Kummankin lain käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin myös maankäyttö- ja rakennuslakia koskevia muutoksia. Maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi 1.1.2025, kun rakentamislaki astuu voimaan.

Rakentamislain liitännäislaki laki rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta hyväksyttiin eduskunnassa 27.2.2023.

Lakeihin tehtiin eduskuntakäsittelyn aikana huomattava määrä muutoksia. Ajantasaisin tieto lakien sisällöstä löytyy tällä hetkellä eduskunnan vastauksista:

Rakentamislain ja lain rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta voimaantulot siirtyivät vuodella. Lait tulevat voimaan 1.1.2025. RYTJ- lain voimaatuloon ei tullut muutosta ja laki tulee voimaan 1.1.2024. Kunta ja maakunnan liitto voivat kuitenkin yksittäisen kaavan tai tonttijaon laatimisen osalta soveltaa nykysäännöksiä vuoden 2028 loppuun.

Kuntaliitto välittää ajantasaista tietoa rakentamislain toimeenpanosta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta näiden sivujen kautta. Sivuja päivitetään sitä mukaa kuin uutta tietoa on tarjolla.

 

Avaa kaikki

Rakentamislain olennaisimmat muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin verrattuna

  1. Yksi lupamuoto, rakentamislupa; rakennuslupa, toimenpidelupa ja ilmoitusmenettely poistuvat lainsäädännöstä. (RakL 42 §).
  2. Rakentamisluvan yhteydessä arvioidaan sijoittamisen edellytykset ja tekniset toteutukset.  Rakentamislupa koostuu alueidenkäytöllisten edellytysten (sijoittamisen edellytykset) tarkastelusta ja olennaisten teknisten vaatimusten (toteuttamisen edellytykset) tarkastelusta. Hakijan halutessa, kun voi ratkaista sijoittamisen edellytysten olemassaolon erillisellä päätöksellä. (RakL 43 §, 44 § Sijoittamisen edellytykset asemakaava-alueella, 45 § Sijoittamisen edellytykset muualla kuin asemakaava-alueella, 46 § Sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella)
  3. Lupakynnystä on nostettu korkeammalle ja luvanvaraisuuden rajoista on määrätty laissa. (RakL 42 §) 
  4. Rakentamislupaa haetaan tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa - tiedot toimitetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. (RakL 61,68 §)
  5. Uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen elinkaaresta ja vähähiilisyydestä. (RakL 38,39 §
  6. Päävastuulliselle toteuttajalle vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. (RakL 84, 95 §)
  7. Pätevyysrekisteri suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksille. (Laki rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta.)

Mitä rakentamislaki edellyttää tehtäväksi ennen lain voimaantuloa?

  • Hallintosäännöt ja delegointipäätökset on uusittava. Rakentamisluvan myöntää jatkossa kunnan rakennusvalvontaviranomainen, mutta muiden lupapäätösten (sijoittamislupa, maisematyölupa, purkulupa) päätöksentekijänä on kunta. Kunnan on ratkaistava, kenelle päätösvalta määrätään.
  • Rakennusjärjestykset on uusittava muun muassa lupajärjestelmää ja lupakynnystä koskevien muutosten johdosta.
  • Lupa- ja valvontamaksut on uusittava. Tavoitteena on, että jatkossakin lupamaksut kattavat kunnalle syntyvät kustannukset. Taksassa on tarpeen huomioida mahdolliset muutostarpeet esim. jatkuvaan valvontaan liittyen.
  • Päätöspohjat tulee uusia. Uusia päätöksiä ovat sijoittamislupa ja rakentamislupa.
  • Rakennusvalvonnan prosessit tulee uusia sekä lupakäsittelyn että työmaavalvonnan osalta.
  • Henkilöstöä ja luottamushenkilöitä on koulutettava. Kouluttautumista tarvitaan etenkin digitalisaatiota ja rakennusten hiilineutraalisuutta koskevista vaatimuksista
  • Ohjelmistoihin tarvitaan päivityksiä ja järjestettävä yhteydet rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennusvalvonnan tulee pystyä jatkossa ottamaan vastaan rakennusten IFC-malleja.

Yleiskirjeet

Rakentamislakiin liittyvä 1. yleiskirje  - muutoksen pääkohdat

  • Rakennusvalvonnan järjestäminen ja viranomaisen rooli
  • Rakentamisen ohjauksen lähtökohdat
  • Uudet käsitteet ja määritelmät
  • Lupajärjestelmän ja lupamenettelyn muutokset
  • Uudet rakentamista koskevat vaatimukset ja selvitykset

Rakentamislakiin liittyvä 2. yleiskirje - rakentaminen ja jatkuva valvonta

  • Keskeiset muutokset rakennustyönaikaisessa ja jatkuvassa valvonnassa. Liitteeseen on koottu rakentamislain toimivaltasäännökset helpottamaan hallintosäännön uudistamista.

Rakentamislakiin liittyvä 3. yleiskirje - valmistautuminen lakien voimaantuloon (tulossa)

  • Mitä muutoksia uudet lait edellyttävät kunnilta? Hallintosääntö, rakennusjärjestys ja taksa on uusittava. Menettelyjä koskeviin vaatimuksiin tulee muutoksia esim. päätöksen tiedoksiantamiseen, muutoksenhakuaikaan ja kuulemisvelvoitteisiin. Ohjelmistoihin ja laitteisiin tulee päivitystarpeita.

Kuntaliitto tukee kuntia rakentamislain toimeenpanossa muun muassa seuraavilla keinoin

  • Hallintosääntöohje. Taulukkoon on koottu rakentamislain toimivaltaa koskevat säännökset helpottamaan hallintosäännön uusimista
  • Rakennusjärjestyssuositus
  • Taksoja koskeva ohjeistus
  • Koulutusta ja muita tapahtumia
  • Ajankohtaista tietoa mm. asetusten valmistelusta

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää