Markkinaoikeuden päätös eräiden metsäyhtiöiden kartellista ja Kuntaliiton suositus jatkotoimenpiteistä päätöksen johdosta

Markkinaoikeus on 3.12.2009 antanut lainvoimaisen päätöksensä eräiden metsäyhtiöiden kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelyä koskevassa asiassa.

​Markkinaoikeus on katsonut antamassaan lainvoimaisessa ratkaisussa, että metsäyhtiöt Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj ovat syyllistyneet vuosina 1997–2004 valtakunnalliseen kiellettyyn hintayhteistyöhön ja hintatietojen vaihtoon raakapuun hankinnassa. Tapauksessa on ollut kyse ostajatahon muodostamasta hintakartellista ja sen nimenomaisena tarkoituksena oli keskinäisen kilpailun rajoittaminen ja yhteisen raakapuuhinnan hallinta.

Tästä lainvastaisesta hintayhteistyöstä on aiheutunut puunmyyjille vahinkoa. Metsähallitus on esimerkiksi nostanut vahingonkorvauskanteita mainittuja metsäyhtiöitä vastaan.

Kuntaliiton katsoo, että markkinaoikeuden lainvoimaisen päätöksen jälkeen kunkin kunnan on syytä arvioida sitä, onko kunnan saatettava vahingonkorvausta/perusteettoman edun palautusta koskevat korvauskanteet vireille markkinaoikeuden tuomiossa mainittuja metsäyhtiöitä kohtaan.

Kuntaliitto kehottaa kuntia tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä keskenään korvauskanteiden kanneperusteiden ja kartellin aiheuttamien vahinkojen selvittämisessä. Kuntien on syytä mahdollisuuksien mukaan muodostaa tarkoituksenmukaisia yhteistyöverkostoja asian hoitamiseksi ja yhteisen asianajajan tai asianajajien palkkaamiseksi korvauskanteiden nostamiseksi ja niiden ajamiseksi tuomioistuimessa.

Kuntaliiton käsityksen mukaan edellä mainitun järjestelyn avulla kunnat voivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisella, tehokkaalla ja yhtenevällä tavalla valvoa oikeudelliset etunsa mahdollisissa sovintoneuvotteluissa tai tulevissa vahingonkorvausta/perusteettoman edun palautusta koskevissa oikeudenkäynneissä kartelliin syyllistyneitä yhtiöitä kohtaan.

Kuntien on ratkaistava kantansa tuleviin toimenpiteisiin mahdollisimman nopeasti, koska kilpailunrajoituslain 18 a §:ään perustuvat korvausvaatimukset olisi hyvä saattaa vireille toimivaltaiseen tuomioistuimeen metsäyhtiöitä kohtaan viimeistään 20.12.2011 mennessä uhalla, että muutoin oikeus korvaukseen voi mahdollisesti olla vanhentunut.

Kuntaliitto on käynyt eräiden eniten puunmyyntitoimintaa harjoittaneiden kuntien kanssa keskusteluja mahdollisuudesta valmistella vahingonkorvauskanteita kuntien yhteistyönä. Jos muut kunnat ovat halukkaita osallistumaan tähän yhteistyöhön, tulee niiden viipymättä ottaa yhteyttä Kuntaliiton yleiskirjeessä mainittuun lisätiedonantajaan.

Lisätietoja:
Pirkka-Petri Lebedeff, puh. (09) 771 2773, (0500) 482 016

Markkinaoikeuden päätös eräiden metsäyhtiöiden kartellista ja Kuntaliiton suositus kuntien jatkotoimenpiteistä päätöksen johdosta

Markkinaoikeuden 3.12.2009 antamasta lainvoimaisesta päätöksestä eräiden metsäyhtiöiden kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä (raakapuun hankintakartelli)

Markkinaoikeus on 3.12.2009 antanut lainvoimaisen päätöksensä eräiden metsäyhtiöiden kilpailunrajoituslain vastaista menettelyä koskevassa asiassa. Markkinaoikeus on katsonut antamassaan lainvoimaisessa ratkaisussa, että metsäyhtiöt Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj ovat syyllistyneet vuosina 1997–2004 valtakunnalliseen kiellettyyn hintayhteistyöhön ja hintatietojen vaihtoon raakapuun hankinnassa.

Seuraamusmaksuiksi kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä markkinaoikeus määräsi yhtiöille vaaditut yhteensä 51 miljoonan euron sakot: Stora Ensolle 30 miljoonaa euroa ja Metsäliitolle 21 miljoonaa euroa. UPM-Kymmene Oyj sai vapautuksen seuraamusmaksusta, koska se kertoi toukokuussa 2004 kilpailuvirastolle lainvastaisesta menettelystä ja toimitti virastolle kartellia koskevia tietoja. Myös Metsäliitto avusti virastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

Tapauksessa oli kyse ostajatahon muodostamasta hintakartellista. Valtakunnallisen ja pitkään jatkuneen yhteistyön nimenomaisena tarkoituksena oli keskinäisen kilpailun rajoittaminen ja yhteisen raakapuuhinnan hallinta.

Markkinaoikeuden päätöksessä on kuvattu yksityiskohtaisesti hintaodotusneuvotteluita 1997–1998, yhtiöiden metsäpäälliköiden ja aluejohtajien hintayhteistyötä, neuvotteluita Metsähallituksen kanssa, yritysten kustannustietojen vaihtoa, toiminnan alueellista laajuutta ja toiminnan kestoa.

Markkinaoikeus on päätöksessään todennut, että esitetty selvitys osoittaa, että erityisesti metsäpäälliköiden ja aluejohtajien tapaamisessa käydyllä tiedonvaihdolla ja keskustelulla on pyritty vaikuttamaan raakapuun tasaisen saatavuuden turvaamiseen ja yhtiöiden kannalta suotuisaan hintakehitykseen.

Markkinaoikeus on päätöksessään todennut, että esitetyn näytön perusteella on vaikea arvioida millaisia todellisia vaikutuksia hintakehitykseen tiedonvaihdolla ja keskusteluilla on ollut. Kilpailuvirasto on ilmoittanut, että se ei ole tutkinut esityksensä kiellettyjen kilpailunrajoitustoimien markkinavaikutuksia, mutta kilpailuvirasto on pitänyt oletettavana, että markkinavaikutuksia on ollut.

Seuraamusmaksun määrää harkittaessa markkinaoikeus on todennut korottavina tekijöinä, että kilpailunrajoitustoimet olivat kestäneet pitkään, yli seitsemän vuotta, toiminta oli ollut valtakunnallista ja yhtiöt olivat kansainvälisiä suuryrityksiä, joiden liikevaihdot olivat huomattavia. Yhtiöille oli aiemminkin, vuonna 2001, määrätty seuraamusmaksu samantapaisesta toiminnasta.

Markkinaoikeuden antaman kartellituomion jälkeen on noussut esille se, miten kunnat voisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisella, tehokkaalla ja yhtenevällä tavalla valvoa oikeudelliset etunsa tulevissa vahingonkorvausta/perusteettoman edun palautusta koskevissa oikeudenkäynneissä kartelleihin syyllistyneitä yhtiöitä kohtaan.

Kuntaliiton suositus suoritettavista toimenpiteistä

Markkinaoikeus on lainvoimaisella päätöksellä todennut, että metsäyhtiöt Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UMP-Kymmene Oyj ovat syyllistyneet vuosina 1994–2004 valtakunnalliseen kiellettyyn hintayhteistyöhön ja hintatietojen vaihtoon raakapuun hankinnassa.

Kilpailijoiden välistä kartelliyhteistyötä pidetään kilpailunrajoituksista vakavimpina. Markkinaoikeuden ratkaisussa oli kyse ostajatahon muodostamasta hintakartellista. Valtakunnallisen ja pitkään jatkuneen yhteistyön nimenomaisena tarkoituksena oli keskinäisen kilpailun rajoittaminen ja yhteinen raakapuun hinnan hallinta. Kartelliin osallistuneiden metsäyhtiöiden osuus Suomen raakapuukaupasta on ollut lähes 80 prosenttia.

Metsähallitus on nostanut vahingonkorvauskanteen kartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä kohtaan Helsingin käräjäoikeuteen. Metsähallitus on vaatinut kanteessaan kartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä korvaamaan sille yhteisvastuullisesti kartellin aiheuttamista vahingoista 282 miljoonaa euroa.

Markkinaoikeuden antaman kartellituomion jälkeen on noussut esille se, miten puunmyyntiä harjoittaneet kunnat voisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisella, tehokkaalla ja yhtenevällä tavalla valvoa oikeudelliset etunsa tulevissa vahingonkorvausta / perusteettoman edun palautusta koskevissa oikeudenkäynneissä kartelleihin syyllistyneitä yhtiöitä kohtaan.

Kuntaliitossa on pidetty alkukesällä 2011 kaksi kokousta, joissa on selvitetty, ovatko kokouksiin kutsutut kaupungit ja kunnat kiinnostuneita yhteistyössä keskenään selvittämään mahdollisuutta vaatia vahingonkorvausta kartellin aiheuttamista vahingoista kartelliin osallistuneilta metsäyhtiöiltä. Kutsu kokouksiin lähetettiin niille kaupungeille ja kunnille joiden puunmyyntitulot ovat vuoden 1997–2006 välisenä aikana olleet yhteensä yli 2,5 miljoonaa euroa. Kysymyksessä olevia kuntia on 34. Kokouksissa on käsitelty markkinaoikeuden 3.12.2009 antaman päätöksen sisältöä, mahdollisen korvausvaatimusten eri korvausperusteita ja mihin toimenpiteisiin kunnat ovat jo ryhtyneet kartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä vastaan sekä mahdollisia yhteisiä jatkotoimenpiteitä.

Kokouksiin osallistuneet kaupungit ja kunnat ovat pitäneet kaupunkien ja kuntien laaja-alaista yhteistyötä asian selvittämisessä tarkoituksenmukaisena. Tarkoituksenmukaisena pidettiin, että kaupungit ja kunnat pyrkisivät mahdollisuuksien mukaan käyttämään asian selvittämisessä samaa asianajotoimistoa tai valittavaksi tulevat asianajotoimistot tekisivät asiassa mahdollisimman paljon yhteistyötä, jotta asiat tulisivat hoidetuksi yhtenevin oikeudellisin perustein. Järjestelyä pidettiin myös oikeudenkäyntiin liittyvien kustannusten kannalta perusteltuna.

Kuntaliitto katsoo, että markkinaoikeuden lainvoimaisen päätöksen jälkeen kunkin kunnan on syytä arvioida sitä, onko kunnalla oikeudellisia perusteita vaatia vahingonkorvausta / perusteettoman edun palautusta markkinaoikeuden tuomiossa mainituilta yhtiöiltä kartellin aiheuttamista vahingoista ja oman harkintansa perusteella saattaa tarvittavat korvauskanteet vireille markkinaoikeuden tuomiossa mainittuja yhtiöitä kohtaan.

Kuntaliitto kehottaa kuntia tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä keskenään korvauskanteiden kanneperusteiden ja kartellin aiheuttamien vahinkojen selvittämisessä. Kuntien on syytä mahdollisuuksien mukaan muodostaa tarkoituksenmukaisia yhteistyöverkostoja asian hoitamiseksi ja yhteisen asianajajan tai asianajajien palkkaamiseksi korvauskanteiden nostamiseksi ja niiden ajamiseksi tuomioistuimessa. Kuntaliitto pitää perusteltuna myös, että mahdollisesti perustettavat yhteistyöverkot tekisivät yhteistyötä keskenään mahdollisuuksiensa mukaan.

Kuntaliiton käsityksen mukaan edellä mainitun järjestelmän avulla kunnat voivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisella, tehokkaalla ja yhtenevällä tavalla valvoa oikeudelliset etunsa mahdollisissa sovintoneuvotteluissa tai tulevissa vahingonkorvausta / perusteettoman edun palautusta koskevissa oikeudenkäynneissä kartelliin syyllistyneitä yhtiöitä kohtaan.

Kuntien on ratkaistava kantansa tuleviin toimenpiteisiin mahdollisimman nopeasti, koska kilpailunrajoituslain 18 a §:ään perustuvat korvausvaatimukset olisi hyvä saattaa vireille toimivaltaiseen tuomioistuimeen metsäyhtiöitä kohtaan viimeistään 20.12.2011 mennessä uhalla, että muutoin oikeus korvaukseen voi mahdollisesti olla vanhentunut.

Kuntien on perusteltua tehdä tai teettää asiassa oikeudellinen alkuselvittely, jonka perusteella kunnat voivat tehdä perustellun päätöksen itse oikeudenkäyntiin ryhtymisestä. Alku¬selvittelyn jälkeen kullakin kunnalla olisi käytettävissä asialliset ja oikeudelliset tiedot perustellun päätöksen tekemiseksi mahdollisen kanteen nostamisesta kartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä vastaan.

Alkuselvityksen tarkoituksena olisi erikseen selvittää oikeudelliset mahdollisuudet vaatia vahingonkorvausta kartelliin syyllistyneiltä metsäyhtiöiltä ja suorittaa mahdollisuuksien mukaan vanhentumisen katkaisutoimenpiteet vahingonkorvauksen vanhentumisen estämiseksi. Alkuselvityksessä tulisi selvittää ne perusteet, joiden avulla kunnat voivat itsenäisesti arvioida sitä, voidaanko vahingonkorvauskanteen nostamista pitää perusteltuna ottaen huomioon mm. vahingonkorvausvaatimuksen määrä suhteessa oikeudenkäyntiin liittyvään oikeudenkäyntikuluriskiin.

Päätös mahdollisen korvauskanteen nostamisessa kunnissa tulisi tehdä riittävän ajoissa, jotta korvauskanne voitaisiin saattaa tuomioistuimeen vireille viimeistään 20.12.2011 mennessä.

Koska mahdollisten haastehakemusten laatiminen ja tarvittavien taustatietojen selvittäminen vaatii tämän luonteisessa ja -laajuisessa asiassa oman aikansa, niin Kuntaliitto suosittelee, että kunnat tekisivät tai uudistaisivat aikaisemmin mahdollisesti tekemänsä vahingonkorvausvaatimuksen vanhentumisen katkaisuilmoitukset metsäyhtiöitä kohtaan ja tekisivät tai teettäisivät mahdollisimman nopeasti edellä mainitun alkuselvittelyn, jotta kunnalla olisi riittävät perusteet tehdä asianmukainen ratkaisu mahdollisen vahingonkorvauskanteen nostamisesta kartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä vastaan ja mahdollinen korvauskanne voitaisiin saattaa vireille toimivaltaiseen tuomioistuimeen viimeistään 20.12.2011 mennessä.

Mikäli kunta on kiinnostunut selvittämään mahdollisuudet vaatia vahingonkorvausta kartelliin syyllistyneeltä metsäyhtiöiltä ja mahdollisuudet osallistua edellä mainittuun yli 2,5 miljoonan euron puunmyyntitulojen omaavien kaupunkien ja kuntien väliseen yhteistyöhön, kunnan tulee viipymättä ottaa yhteyttä Kuntaliittoon yleiskirjeessä mainittuun lisätiedonantajaan.

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari Nenonen
varatoimitusjohtaja

Pirkka-Petri Lebedeff
johtava lakimies