Mitä tapahtuu, jos kunnat eivät ota kestävää kehitystä toimintansa keskiöön?

Mitä tapahtuu, jos kunnat eivät ota kestävää kehitystä toimintansa keskiöön? Kokosimme kuntien kanssa neljä skenaariota eli vaihtoehtoista kuvaa tulevaisuudesta, uhkakuvasta unelmaan.

Skenaario: Loittoneva kunta

Loittoneva kunta on aktiivinen yhteistyökumppani, mutta tiedostaa ilmastonmuutoksen riskit heikosti. Luontoarvojen uusi nousu ja vihreä teknologia sivuutetaan perinteistä elinvoimaa painottavassa kuntastrategiassa.

Osa työntekijöistä tekee suvereenisti etätöitä kansainvälisissä verkostoissa samalla kun osa kunnan asukkaista syrjäytyy digitaitojen kehittämisestä. Etätyö yleistyy, mutta monipaikkaisuus ei lopulta juuri lisäänny, koska vain osa työntekijöistä voi työskennellä etänä.

Loittonevassa kunnassa lähipalvelut katoavat ja digitalisoituvat. Osa asukkaista on jäänyt palvelujen ulkopuolelle. Luottamus kuntaan heikkenee. Kunta ei ole mukana kestävän liikkumisen kehittämisessä, ja alkaa erottua hiilijalanjälki-indikaattoreissa.

Kunta jää jälkeen muusta yhteiskunnasta ja sen kehittymisestä, sillä se ei ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota ilmastonmuutoksen hillintään ja suojeluun. Asukkaan ja kunnan välinen yhteys katkeaa, sillä hän saa tarvitsemansa muista paikallisyhteisöistä. Kunta ei pysty vastaamaan paikallisiin haasteisiin, pandemioihin ja ympäristökriiseihin.

Miten päästä pois tästä synkästä uhkakuvasta? Tutustu kuntien kestävän kehityksen toimiin Kuntaliiton tuoreessa julkaisussa.

Lisää aiheesta

Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen 28.10.2021: Kangasalan kaupunki päivittää strategiaansa Kuntaliiton skenaarioita hyödyntäen

Kolme keinoa edistää kestävää kehitystä kunnissa

Hallintojohtaja Niko Kaunisto, Siuntio 25.10.2021: Voisiko meille syntyä heimokuntien Suomi?