Hallintojohtaja Niko Kaunisto, Siuntio 25.10.2021

Voisiko meille syntyä heimokuntien Suomi?

kuvituskuva

Millainen on kestävä kunta? Mitä toimenpiteitä kunnat voivat tehdä kestävyyden lisäämiseksi? Kuntaliitto kutsui kaupungit ja kunnat vastaamaan kysymyksiin. Työn tuloksena syntyi neljä erilaista skenaariota tulevaisuuden kunnista sekä lukuisia toimenpiteitä erikokoisille kunnille kohti kestävämpää tulevaisuutta. 

Skenaariot ovat tarinoita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Ne kuvaavat kuntien neljää erilaista tulevaisuutta, joissa kestävän kehityksen edellyttämiin haasteisiin on onnistuttu vastaamaan eri tavoin.

Loittonevan kunnan skenaariomallissa yhteisöllisyys tapahtuu kunnan ulkopuolella. Yritystoiminnan ja väestönkasvun nollasummakilpailu sanelee kuntien väliset suhteet. Julkiset palvelut tuotetaan digitaalisesti ja ymmärretään pelkkänä digitalisaationa.

Tässä skenaariomallissa merkityksellinen yhteisöllisyys tapahtuu kolmannella sektorilla. Paikallisidentiteetit voimistuvat, mutta samalla tämä identiteetti pirstaloituu. Järjestöjen, aktivistien tai somekampanjoiden Suomessa asukas ei ole enää henkisesti sitoutunut kunnan jäsenyyteen, vaan hänen heimonsa rakentuu kunnan ulkopuolella kulloisenkin toiminnan puitteisiin.

Loittoneva kunta kadottaa toisellakin tapaa kiinnityksensä asukkaaseen. Sote-palvelut katoavat erityisesti keskustaajamien ulkopuolelta 2020-luvun loppupuolelta lähtien. Kunta keskittyy yritystoiminnan edellytysten ja elämyksellisyyden ylläpitoon. Kunnan voimavarat suhteessa muihin tehtäviin vähenevät entisestään. Kunta ei pysy perässä vihreän teknologian, kestävän liikenteen tai uusien ruokajärjestelmien kehityksessä, vaan muuttuu vanhojen toimintatapojen ulkomuseoksi.

Paradoksaalisesti kunnan kaikki kehittämisresurssit menevät samaan aikaan olemassa olevien palveluiden digitalisointiin ja automatisointiin. Jopa sivistys- ja hyvinvointitehtävät ymmärretään digitaitoina ja koulutuksen painopiste siirtyy perusopetuksessakin enemmän etämalliin. Toisaalta uusi syrjäytyneiden pääluokka ”digitaidottomat” jää yhteiskunnan turvaverkkojen ja kunnan osallistumismahdollisuuksien ulkopuolelle ilman että kunta osaa edes asettaa oikeita kysymyksiä näiden ihmisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Miten tämän skenaarion uhkia pitäisi torjua? Kuntien tulee tiedostaa ja varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin ja ottaa käyttöön uusia kestävää kehitystä edistäviä toimintatapoja etulinjassa. Digitalisaatio tulee nähdä realistisesti sekä mahdollisuuksina että uhkina. Vain tätä kautta voidaan ennakoida myös digitalisaation kehityssuuntia kokonaisvaltaisesti kuntastrategian tasolta aina yksittäisten viranhaltijoiden osaamisvaatimusten määrittelyn tasolle. Mikäli kunnan panos yhteisöllisyyteen onnistutaan säilyttämään ratkaisevana, myös uusi paikallisuus rakentuu edelleen kunnan sisään – kyse on vain merkityksellisen yhteisöllisyyden sisällön löytämisestä!

Kestävän liikenteen kehittämisessä kunta on edelleen avaintoimija joukkoliikenteen järjestäjänä. Tämä asema säilyy vain aktiivisuuden ja joukkoliikenteeseen panostamisen kautta. Paikkaan sitoutumaton työelämä mahdollistaa elinvoiman tasaisemman jakautumisen. Alustatalouden ja etäpalvelujen tapaiset uudet työnteon muodot voivat vahvistaa paikallisen tuotannon kysyntää ja elävöittää paikallisuutta.

Kirjoittaja
kuvituskuva

Millainen on kestävä kunta? Mitä toimenpiteitä kunnat voivat tehdä kestävyyden lisäämiseksi? Kuntaliitto kutsui kaupungit ja kunnat vastaamaan kysymyksiin kestävät kunnat -ennakointiprosessissa.

Tässä blogisarjassa nostamme esiin kuntien kestävän kehityksen hyviä käytäntöjä.

Kuvituskuva

Kestävä kehitys kunnissa - lähtölaskenta uhkakuvasta unelmaan

Millainen on kestävä kunta? Mitä toimenpiteitä kunnat voivat tehdä kestävyyden lisäämiseksi? Kuntaliitto kutsui kaupungit ja kunnat vastaamaan kysymyksiin kestävät kunnat -ennakointiprosessissa.

lateral-image-left