Tutkimus: kuntien luottamushenkilöiden kokema häirintä saa moninaisia muotoja

Tampereen yliopiston tutkijat Anni Kyösti ja Jenni Airaksinen selvittivät tuoreessa tutkimuksessa kunnallisten luottamushenkilöiden omakohtaisia kuvauksia ja tuntemuksia kokemastaan häirinnästä. Sietämisen rajat -tutkimuksesta käy ilmi, että niin häirinnän syyt kuin sen muodot ovat hyvinkin vaihtelevia.

Kuntien luottamushenkilöihin kohdistuvaa häirintää tulee sekä kuntaorganisaation sisältä että sen ul­kopuolelta. Kuntaorganisaation sisältä häirintää saatetaan kokea sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden taholta. Lisäksi häirintää ja uhkailua voi kohdistua luottamushenkilöihin kunta­laisilta tai kokonaan kunnan ulkopuolisilta tahoilta. Politiikassa häirin­tää kohdataan niin puolueryhmien sisällä kuin puolueiden välilläkin.

Tutkimus osoittaa, että häirinnällä on vakavia vaikutuksia sen kohteeksi joutunei­den henkilöiden hyvinvointiin, heidän läheisiinsä ja koko elinpiiriin. Häi­rinnällä on erityisen huolestuttavia vaikutuksia myös paikallisen päätöksenteon nä­kökulmasta.

Myös Kuntaliiton ja Åbo Akademin syksyllä 2020 tekemä Kuntapäättäjätutkimus on osoittanut, että häirinnän uhka ja huonot kokemukset saavat ehdokkaita mm. harkitsemaan tarkasti asettumista ehdolle kuntavaaleissa. Lisäksi uhkailu on johtanut keskusteluaiheiden rajautumiseen häirinnän pelon vuoksi.

- Häirintäilmiöön puuttuminen vaatii toimia yhteiskunnan eri tasoilta. Siihen on puututtava paikallisella tasolla luomalla yhteisiä rajoja ja pe­riaatteita päätöksenteon keskusteluareenoille. Häirintäkokemuksien käsittelyyn tarvitaan kanavat paikallisella tasolla ja virkavallan kanssa. Lisäksi tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua häirinnästä ja ilmiön laajuudesta, toteaa Tampereen yliopiston tutkija Anni Kyösti.

Kuntien luottamushenkilöiden kokemukset häirinnästä jäävät usein kertomatta. Yhtäältä ei ole väyliä tai keinoja raportoida asiasta ja toi­saalta asiasta ei haluta puhua, ainakaan julkisesti. Lisäksi on tärkeä pohtia sitä, missä määrin erilaiset häirinnän muodot tunnistetaan ja tunnustetaan häirinnäksi.

- Häirintään puuttuminen voi olla vaikeaa, mutta juuri siitä syystä il­miöön tulisi tarttua erityisellä ponnekkuudella. Puhe sietämisen rajojen venyttämisestä tulisi kääntää päälaelleen ja politiikkaan pitäisi voida lähteä myös ilman superpaksua nahkaa ja täysin pelotonta asennetta, tutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta jatkaa.

Tutkimuksen pääasiallisina lähteinä on käytetty häirintää kokeneille luottamushenkilöille ja asiantuntijoille kohdistettuja haastatteluja. Tutkimus on toteutettu Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoituksella.

Sietämisen rajat -tutkimusraportti on julkaistu Uutta Kunnista -sarjassa (nro 5/2021)

Lisätietoja antavat:

Jenni Airaksinen, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, p. 050 318 2492, jenni.airaksinen(at)tuni.fi

Anni Kyösti, tutkija, Tampereen yliopisto, anni.kyosti(at)tuni.fi

Lisätietoja Kuntaliitossa:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Kuntaliiton julkaisut ja uutiset aiheesta:

 

    Tagit