Kuntapäättäjäkysely: luottamushenkilötyöhön käytetään suurissa kaupungeissa yhä enemmän aikaa

Kunnanvaltuutetut käyttivät vuonna 2020 keskimäärin 6,8 viikkotuntia luottamustehtäviensä hoitoon ja kunnanhallituksen jäsenet keskimäärin 9,4 viikkotuntia. Valtuutettujen ja hallitusjäsenten ajankäyttö on laskenut jonkin verran vuodesta 2015.

Valtuustotyö vaatii arvioiden mukaan suurin piirtein saman määrän viikkotunteja 5 000–100 000 asukkaan kunnissa. Pienimmissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, valtuutettu käyttää luottamustehtäviensä hoitoon selkeästi keskimääräistä vähemmän aikaa, noin 3,5 viikkotuntia.

- Yli 100 000 asukkaan kunnissa valtuutettujen ajankäyttövaatimukset kasvavat (12,3 vt) ja esimerkiksi hallitustyö vaatii selkeästi enemmän aikaa yli 50 000 asukkaan kunnissa. Ero hallitusten jäsenten raportoimassa viikoittaisessa työmäärässä on jopa 10 tuntia alle 5 000 asukkaan ja yli 50 000 asukkaan kuntien välillä, arvioi Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg.

Hallituksen jäsenten osalta erot suurten ja pienten kuntien välillä ovat kasvaneet viimeisten 25 vuoden aikana. Erityisesti yli 100 000 asukkaan kaupunkien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien ajankäytössä on tapahtunut selkeä muutos vuosien 2015 ja 2020 välillä: luottamushenkilötyöhön käytetty viikkotyömäärä on kasvanut noin seitsemällä tunnilla vuodesta 2015 ja on nyt noin 22 viikkotuntia.

-Taustalla on osittain rakenteellinen ilmiö, sillä päätoimisten ja osa-aikaisten puheenjohtajien lukumäärä on kasvanut vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

Lähes puolet kuntapäättäjistä arvioi luottamushenkilöihin kohdistuvan häirinnän vaikuttavan halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa

Päättäjien arvioiden mukaan ihmisten halukkuutta asettua ehdolle kevään 2021 kuntavaaleissa vähentävät eniten ihmisten yksityiselämään liittyvät syyt, kunnan taloudellinen tilanne sekä luottamushenkilöihin kohdistuva häirintä ja uhkailu.

Kyselyyn vastanneista erityisesti naiset arvioivat miehiä useammin, että yksityiselämään liittyvät syyt sekä luottamushenkilötyöhön liittyvä julkisuus vähentävät ihmisten halukkuutta asettua ehdolle.

Toisaalta kuntapäättäjien arvioiden mukaan halukkuutta ehdokkaaksi lähtemiseen lisäävät erityisesti ajankohtaiset asiakysymykset, mutta myös kunnan tulevaisuudennäkymät sekä kuntalaisten palaute.

Päättäjien kokonaisnäkemys mahdolliseen ehdokkuuteen vaikuttavista asioista on pysynyt suurin piirtein samana vuosina 2017–2020.

Kunnan taloudellinen tilanne keskeinen tekijä halukkuudessa ehdolle asettumiseen

Arviot kunnan taloudellisen tilanteen vaikutuksesta ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle ovat synkentyneet vaalikauden aikana. Vuoden 2017 kyselyyn vastanneista 36 % arvioi, että talous rajoittaa ihmisten ehdokkuusintoa, kun taas vuonna 2020 näin arvioi 53 % vastanneista.

Arviot kunnan yleisten tulevaisuudennäkymien vaikutuksesta ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle ovat huonontuneet etenkin pienimmissä kunnissa.

- Yli 100 000 asukkaan kunnissa melkein puolet vastaajista arvioi, että tulevaisuudennäkymillä on myönteinen vaikutus ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle, kun taas pienemmissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, arvioista jonkin verran enemmän olivat kielteisiä kuin myönteisiä, Siv Sandberg sanoo.

Avovastauksissa korostuivat asiat, joiden arvioidaan vaikuttavan kielteisesti ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa. Yleisimpinä mainintoina nousivat kunnan päätöksentekoilmapiiriin, puolueisiin ja viranhaltijoihin liittyvät asiat sekä turhautuminen politiikkaan ja luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksiin.

Kyselytutkimus kuntapäättäjille toteutettiin Kuntaliiton ja Åbo Akademin yhteistyönä syyskaudella 2020. Kyselyyn vastasi runsaat 800 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa 42 tutkimuskunnasta. Kyselyn avulla kartoitettiin muun muassa päättäjien toimintaa ja mielipiteitä. Kysely on osa erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa.

Lisätietoja:

Siv Sandberg, tutkija, Åbo Akademi, p. 0400 726380, siv.sandberg(at)abo.fi

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 3375634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätietoja Kuntapäättäjätutkimuksesta: 

www.kuntaliitto.fi/kuntapaattajatutkimus2020