Oppimisen tukea esi- ja perusopetuksessa uudistetaan – kunnilla tiukka aikataulu viedä uudistus käytäntöön 

Hallituksen esitys esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksesta on annettu eduskunnalle. Mittavan lakipaketin toimeenpanon aikataulusta tulee opetuksen järjestäjille äärimmäisen tiukka. 

– Lakipakettia kohtaan kasatut odotukset ovat jo nyt varsin korkealla: oppimisen tuen uudistamisessa pitää onnistua. Näin merkittävän muutoksen toimeenpanossa toivoisi olevan parempi ymmärrys sille, että paikalliselle työlle annettaisiin järkevä aikataulu, erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta lausuu. 

– Opetuksen järjestäjät tarvitsevat valmisteluaikaa ottaa kokonaisuus haltuun. Esi- ja perusopetuksen kolmiportaisen tuen poistuminen sekä muut tuen muutokset edellyttävät toimintakulttuuriin muuttamista. Lisäksi on perehdytettävä henkilöstö sekä tarjottava selkokielistä tietoa oppilaille ja vanhemmille siitä, miten tukea esi- ja perusopetuksessa tarjotaan, Sjöström luettelee. 

Esityksen mukaan lakimuutokset tulisivat voimaan pääsääntöisesti 1.8.2025 alkaen. Osana uudistusta muutetaan myös esi- ja perusopetuksen sekä perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteita. 

Uudistus tiukentaa kuntien normeja, vaikka hallitus on sitoutunut keventämään niitä 

Uudistuksessa perusopetuksen opetusryhmien muodostamista koskevia ryhmäkokosäännöksiä tiukennetaan. Esityksen mukaan opetusryhmät muodostetaan siten, että yhden opettajan opettamassa perusopetuksen ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta oppilaskohtaisena tukitoimena. 

Kuntaliitto pitää tällaisen ryhmäkokokriteerin käyttöönoton olevan kaukana hallituksen tavoitteista keventää normeja. Kaiken lisäksi ryhmäkokosäännöksen kustannusvaikutukset vaikuttavat alimitoitetuilta. 

– Kunnissa on aito huoli siitä, mistä pätevää opetushenkilöstöä saadaan, ja miten tilat tulevat riittämään. Onneksi koulutusmääriin panostetaan tulevina vuosina edes hieman, toteaa kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki Kuntaliitosta. 

Vaikka oppimisen tuen uudistamiseen on varattu rahaa, on esitykseen myös sisällytetty kustannussäästö eli leikkaus. 

– Lakiesityksessä on arveltu, että kunnissa syntyy säästöä siitä, että hallinnollinen työ tuen asiakirjojen määrän osalta kevenee. Kun säännöksiä reilu kymmenen vuotta sitten erityisopetuksen järjestämiseksi muutettiin, ei uudistuksen katsottu aiheuttavan tämänkaltaisia kustannuksia. Nyt hallinnollisen työn kevenemiselle on asetettu hintalappu, jonka verukkeena rahoitusta leikataan. 

Perusopetuksen vahvistamiseen tähtäävä lakiuudistus

Oppimisen tuen uudistamisessa on kyse yhdestä keskeisestä perusopetuksen vahvistamisen toimenpiteestä, jonka kustannusten on arvioitu olevan lähes 100 miljoonaa euroa. 

Kunnille on arvioitu jatkossa syntyvän kustannuksia mm. ryhmäkohtaisista tukimuodoista, joihin kohdistetaan resursointivelvoite.

Kuntaliitto on pitänyt tärkeänä, että tuen uudistukseen on tällä hallituskaudella ryhdytty ja rahoitustarpeeseen on esityksessä kiinnitetty huomiota. 

Uudistus on sisältänyt hyviä tavoitteita, kuten yhdenmukaistaa tuen käytänteitä ja vähentää tukeen liittyvää hallinnollista työtä. Tuen uudistamisessa on pyritty painottamaan mm. tuen ennakointia, opetushenkilöstön yhteistyötä sekä sitä, että opetusryhmissä olisi tarpeen mukaan joustavasti tarjolla ryhmämuotoisia tukimuotoja. Nämä ovat ajatukseltaan kannatettavia painopisteitä.