Ammatillisen koulutuksen Areena-verkosto korosti ammatillisen koulutuksen merkitystä opetusministeri Adlercreutzille

Ammatillisen koulutuksen Areena-verkosto ja Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntijat tapasivat opetusministeri Anders Adlercreutzin keskiviikkona 5. maaliskuuta 2025. Keskustelun keskeisiä teemoja olivat ammatilliseen koulutukseen jo kohdentuneet ja sitä uhkaavat leikkaukset, opiskelijahyvinvointi ja opiskeluvalmiudet, koulutustason nosto sekä tutkintorakenteen kehittäminen.

Ammatillinen koulutus on muutoksessa, kun toiminnanohjausta, rahoitusjärjestelmää ja oppimisen tukea uudistetaan, korostivat ammatillisen koulutuksen edustajat. Vuoden alussa voimaan astunut työvoima- ja elinkeinopalveluiden siirto valtiolta kunnille tuo esiin yhä vahvemmin ammatillisen koulutuksen ja sen toiminnan merkityksen työllisyydenhoidossa. Kuluvan vuoden 2025 rahoituksesta leikattiin 120 milj.€ ja uhkana on, että kevään kehysriihessä kohdistetaan yhä enemmän valtiontalouden sopeutustoimia ammatillisen koulutuksen rahoitukseen.

– Ammatillinen koulutus muuttuu, kun toiminnanohjausta, rahoitusta ja oppimisen tukea uudistetaan. Hyvä niin. Tiivis vuorovaikutus ja kumppanuus ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä ovat perusta sille, että työvoiman osaamisen ja taitojen tarve ja tarjonta kohtaavat. Koulutuspolkuja on kehitettävä edelleen riittävillä taloudellisilla resursseilla. Lisäleikkauksia ei saa toteuttaa, sanoo Optima-kuntayhtymän johtaja Max Gripenberg.

Oppivelvollisuusiän pidentyminen on tuonut esiin, että kaikilla 16-vuotiailla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia ammatillisen perustutkinnon tai lukiokoulutuksen suorittamiseen. Areena-verkosto ehdottaa kuntouttavan opetuksen mallia, jossa yhdistettäisiin hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminnan sisällöt ja ammatillinen koulutus. Kuntouttava opetus olisi matalan kynnyksen lisä erityisoppilaitosten tarjoamien palveluiden rinnalle.

Korkeakoulutettujen määrän lisäksi tulisi keskustella myös laajemmin koulutustasosta. Kouluttamalla perusasteen varassa olevaa työikäistä väestöä, erityisesti nuoria aikuisia toiselle asteelle, nostetaan koulutustasoa ja parannetaan työllistymismahdollisuuksia. 

Tavoite Suomessa on, että korkeakoulutettujen 25–34-vuotiaiden määrää nousee puoleen ikäluokasta. Tämä näki kasvutoimena myös Risto Murron kasvutyöryhmä. Areena-verkosto korostaa, että tavoitteeseen pääsyyn tarvitaan yhä vahvemmin ammatillista koulutusta ja väylän kasvattamista korkea-asteelle sekä ammatillisen koulutuksen tuottamien valmiuksien tunnistamista. Erityisesti tulee tehdä toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan yhä useamman maahanmuuttajataustaisen opiskelijan, joita tällä hetkellä noin 15 %, hakeutuminen ammatillisista opinnoista korkeakouluihin.

– Lähes joka viides 20-29 –vuotias on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Julkisen talouden näkökulmasta on keskeistä, että nämä henkilöt saavat riittävän osaamisen työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Suomen kasvu-uralle saattaminen edellyttää koko työikäisen väestön työllisyyttä, toteaa Areena-verkoston puheenjohtaja sekä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu.

Areena-verkoston koko muistio luettavissa alta suomeksi ja ruotsiksi.