Perusopetuksen tuen uudistus muuttaa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetusta osittain

Opetushenkilöstön kelpoisuudet päivitetään oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen yhteydessä lainsäädännön muutosten takia. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen 16.4.2025, jossa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksen 8 §:ään on tehty muutoksia. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2025 alkaen.  

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksessa perusopetuslaista kumotaan 1.8.2025 lukien mm. osa-aikainen erityisopetus, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Näin ollen voimassa olevan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksen 8 §:n viittaussäännökset perusopetuslakiin oli välttämätöntä muuttaa. Muutetussa pykälässä todetaan, minkälaista kelpoisuutta edellytetään perusopetuslain mukaisia tukimuotoja ja tukitoimia annettaessa.  

Kelpoisuusvaatimuksia koskevat muutokset liittyvät ennen kaikkea ryhmäkohtaiseen tukimuotoon eli erityisopettajan antamaan opetukseen muun opetuksen yhteydessä sekä oppilaskohtaisiin tukitoimiin pienryhmässä tai erityisluokassa.  

Perusopetuslain tuen uudistus lähtee erityisopetuksen osalta hyvin painokkaasti nimikepohjalta. Erityisopetusta antaa erityisopettaja tai erityisluokanopettaja. Uudistuksessa erityisopetuksen antaminen muun opetuksen yhteydessä tai pienryhmässä on selkeästi eroteltu erityisluokassa annettavasta opetuksesta. Lainsäädäntö lähtee siitä, että pienryhmä on aina eri asia kuin erityisluokka. Tämä nimikepohjainen jaottelu erityisopettaja ja erityisluokanopettaja on viety myös kelpoisuusasetukseen.  

— Muutos on periaatteessa iso, kun kelpoisuudesta on säädetty lähtökohtaisesti kelpoisuutena antaa opetusta, ei kelpoisuutena tiettyyn virkaan. Kelpoisuusasetuksella ei sinänsä voida määrätä niistä virkanimikkeistä, joita kunta opetuksen järjestämisessä käyttää, toteaa KT:n johtava työmarkkinajuristi Teija Metsäranta.  

Aikaisempaa selvemmin opettajan kelpoisuus on kytketty siihen, mitä tukea oppilaalle annetaan. Jos oppilas saa ryhmäkohtaisena tukimuotona tai oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä ja osittain pienryhmässä riittää erityisopettajan kelpoisuudeksi soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot eli nk. perinteinen laaja-alaisen erityisopettajan kelpoisuus. Jos taas oppilaalle annetaan oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan antamaa opetusta pienryhmässä muutoin kuin osittain, edellytetään opettajalta myös luokanopettajakelpoisuutta.  

Erityisluokanopettajakelpoisuutta edellytetään luonnollisesti, jos kyse on erityisluokassa annettavasta opetuksesta. Erityisluokanopettajan kelpoisuuteen antaa oppilaiskohtaisena tukitoimena opetusta erityisluokassa ei näin ollen tehdä muutoksia.    

Mitä edellä mainittu tarkoittaa kahteen erityisopetuksen virkatyyppiin sovellettuna?  

Erityisopettajia voi olla kahdella erilaisella kelpoisuusvaatimuksella. Virkaa perustettaessa tai sitä täyttäessä tulee huomioida erilaiset kelpoisuusvaatimukset eli millainen erityisopettajan tehtäväkuva tulee olemaan. Erityisluokanopettajan kelpoisuusvaatimukset ovat ennallaan. Erityisluokanopettajilla on ollut myös aikaisemmin kahdenlaista kelpoisuusvaatimusta. Laajemman kelpoisuusvaatimuksen (erityisopettajan opinnot ja luokanopettajakelpoisuus) ohella kelpoisuusvaatimuksena on ollut soveltuva korkeakoulututkinto ja erityisopetuksen opinnot, jos opetusta on annettu ns. kehitysvammaisille oppilaille. Tämä alempi kelpoisuusvaatimus säilyy edelleen toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen osalta. Määräaikaisena opetusta voi antaa myös opettaja, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia. 

Huomioon otettavaa erityisopetuksen tehtäviä täytettäessä on, että kelpoisuusvaatimukset ja täytettävä virka ovat eri asioita. Jos erityisopetusta ei anneta erityisluokassa vaan pienryhmässä, ei viran tarvitse olla erityisluokanopettajan virka vaan virkana voi olla erityisopettajan virka. Virkaehtosopimuksessa palvelussuhteenehdot perustuvat nimikkeeseen eli erityisopettajan palvelussuhteenehtoja noudatetaan, jos opettaja ei opeta erityisluokassa ja vastaavasti erityisluokanopettajan palvelussuhteenehtoja noudatetaan, jos henkilö on otettu erityisluokanopettajan virkaan. Palvelussuhteenehdot perustuvat erityisopettajan ja erityisluokanopettajan nimikkeisiin, joihin nyt myös koulutuksen järjestämistä koskeva lainsäädäntö ja kelpoisuusvaatimukset perustuvat. 

Tiedot kelpoisuuksien muutoksista tulevat opetuksen järjestäjille valitettavan myöhään 

Opetuksen järjestämisen kannalta on valitettavaa, että tuen lainsäädännön uudistamiseen liittyvät kelpoisuusvaatimuksia koskeva asetusmuutos annetaan näin myöhään.  

— On valitettavaa, että tieto kelpoisuusasetuksen muutoksista tulee kuntiin todella myöhäisessä vaiheessa. Tuen rakenteellinen muuttaminen on iso asia. Kunnissa tällaiset muutokset halutaan hoitaa mallikkaasti, toteaa perusopetuksen erityisasiantuntija Mari Sjöström. 

Kuntaliitto ja KT ovat tuen uudistuksen valmistelun ja eduskuntakäsittelyn aikana tuoneet esille tosiasiallisia haasteita, jotka liittyvät tuen uudistuksen rahoitukseen, opetushenkilöstön saatavuuteen sekä tarpeeseen joustavoittaa kelpoisuusvaatimuksia. Opetuksen järjestäjät ovat pitäneet tärkeänä, että oppilaille voidaan tarjota tukea joustavasti ja opetuksen järjestäjän toimintaedellytykset otettaisiin uudistuksessa huomioon.   

— Tuen uudistuksessa on ollut hyvä tavoite saavuttaa selkeyttä. Valitettavasti käytännön opetuksen järjestämisen haasteita ei lainsäädännössä muutoksissa ole huomioitu riittävästi, jatkaa Sjöström.  

Kuntaliitto ja kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT neuvovat opetuksen järjestäjiä tuen uudistuksen toimeenpanon tukemiseksi ja opettajien kelpoisuusvaatimuksiin liittyvissä kysymyksissä. 

Tästä pääset valtioneuvoston asetus OKM/2025/23. 

Lisätietoja

Mari Sjöström, Kuntaliitto
Teija Metsäranta, KT