Osallistuvasta budjetoinnista on tullut viime aikoina mantra, jota ilman on lähes mahdotonta puhua osallistumisen kehittämisestä. Tämä jo pitkään kansainvälistä suosiota kerännyt osallistumisen malli on noussut vauhdilla osallistumisen trendimenetelmäksi Suomessa. Sen ympärille syntynyt ’hype’ on

Megatrendit kuten teknologian sulautuminen arkeemme ja verkostomaisen vallan kasvu voivat avata paikallistoimijoille uusia mahdollisuuksia osallisuuden edistämiseen. Osallisuuden uusia muotoja pohditaan tänä vuonna Sitran Sivullisesta osallistujaksi -työpajasarjassa. Ennennäkemättömän osallisuuden

Saammeko Etelä-Savossa kaikki mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan? Tämä kysymys oli lähtökohta osallisuusohjelmavalmistelulle. Etelä-Savossa – kuten monessa muussakin maakunnassa – osallisuus otettiin keskiöön maakuntauudistusvalmistelun yhteydessä ja kuuliaisesti lakiehdotusten mukaan aloitimme

”Kun järjestöt voivat hyvin, asukkaat voivat paremmin.”, kiteyttivät erään keskisuomalaisen kunnan asiantuntijat kuntien ja järjestöjen yhteistyön merkityksen. Järjestöyhteistyö voi olla kunnalle se “timantti”, jonka avulla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja lisätään kunnan veto-, pito- ja

Osallistuimme marraskuussa Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston järjestämään Sosiaalisesti kestävät kaupungit -seminaariin, jossa keskustelimme pienryhmissä siitä, mikä nakertaa sosiaalista kestävyyttä kunnissa. Ryhmämme ajautui lähes automaattisesti miettimään sosiaalista kestävyyttä heikommassa

Nuoret vaikuttavat kunnan elinvoimaan ja vetovoimaisuuteen sekä nyt että tulevaisuudessa. Samalla tämän päivän päätöksillä on vaikutusta nuoriin vielä vuosienkin päästä. Näihin lähtökohtiin perustuen kuntien tulisi kääntää katseensa entistä vahvemmin nuorten mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa

Suomalaista 42 prosenttia kertoo tehneensä vapaaehtoistoimintaa viimeisen neljän viikon aikana ja puolet viimeisen vuoden aikana. Noin kolmasosa väestöstä haluaisi tehdä enemmän vapaaehtoistoimintaa, jos olisi aikaa ja joku pyytäisi mukaan. (Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa) Perinteisesti

Aika on ajanut sen kunnan ohitse, jota usein valtuuston puheenjohtajan oppaissa muistellaan. Pysyvyyttä kunnassani voisi edustaa kunnantalo, mutta minun kunnassani sitäkään ei enää ole. Aloittaessani valtuuston puheenjohtajana olin alle 30-vuotias ja saman ikäluokan kollegoita minulla oli koko

Espoolaisen koulun pihalla häärii kaivinkone, joka lastaa maata vieressä odottavaan kuorma-autoon. Työmaa-alue on aidattu ja aitojen taakse on kertynyt tuttuun tapaan oppilaita seuraamaan työn edistymistä. Oppilailla on juuri tähän työmaahan ihan erityinen suhde sillä he ovat päättäneet tilata

Puhumme usein, että kuntalaiset eivät luota poliittisiin päättäjiin. Politiikka koetaan salamyhkäiseksi ja pienten piirien jutuksi. Mutta mitä jos kääntäisimme jutun toisinpäin kysymällä luottavatko päättäjämme kuntalaisiin? Tällaiseen mielenkiintoiseen ajatukseen törmäsin Avoimen hallinnon