Olemme kovasti huolissamme nuorten vähäisestä osallistumisesta. Maailma kuitenkin muuttuu ja niin muuttuvat myös nuorten ajatukset yhteiskunnasta, osallisuudesta ja osallistumisesta. Tosiasiahan on, että nuoret ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, osa on kovastikin kiinnostunut osallistumaan ja

Liikennepolitiikka ja -järjestelyt ovat yksi vakioaihe, joka kuumentaa asukkaiden tunteita monissa kunnissa ja kaupungeissa. Miten saataisiin mahdollisimman monen asukkaan asiantuntemus kerättyä ja tiivistettyä sellaiseen muotoon, että se olisi helposti hyödynnettävissä liikennejärjestelyjä

Kotiseutu ja kotiseututyö kaikessa moninaisuudessaan yhdistää ihmisiä. Uusilla ja vanhoilla asukkailla, tulivat he mistä päin maailmaa tahansa, on ainakin yksi yhdistävä asia: nykyinen kotiseutu. Tämän ympärille syntyy asukaslähtöinen kotoutuminen. Kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö tutkitusti

Koronakriisi iski myös kuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan. Järjestöjen vahvuudet ketterinä kehittäjinä sekä kansalaisyhteiskunnan äänen ja hiljaisten signaalien kokoajina ovatkin tulleet tarpeeseen viime viikkoina. Yhdessä kuntien kanssa järjestöt ovat reagoineet

Osallistuvasta budjetoinnista on tullut viime aikoina mantra, jota ilman on lähes mahdotonta puhua osallistumisen kehittämisestä. Tämä jo pitkään kansainvälistä suosiota kerännyt osallistumisen malli on noussut vauhdilla osallistumisen trendimenetelmäksi Suomessa. Sen ympärille syntynyt ’hype’ on

Megatrendit kuten teknologian sulautuminen arkeemme ja verkostomaisen vallan kasvu voivat avata paikallistoimijoille uusia mahdollisuuksia osallisuuden edistämiseen. Osallisuuden uusia muotoja pohditaan tänä vuonna Sitran Sivullisesta osallistujaksi -työpajasarjassa. Ennennäkemättömän osallisuuden

Saammeko Etelä-Savossa kaikki mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan? Tämä kysymys oli lähtökohta osallisuusohjelmavalmistelulle. Etelä-Savossa – kuten monessa muussakin maakunnassa – osallisuus otettiin keskiöön maakuntauudistusvalmistelun yhteydessä ja kuuliaisesti lakiehdotusten mukaan aloitimme

”Kun järjestöt voivat hyvin, asukkaat voivat paremmin.”, kiteyttivät erään keskisuomalaisen kunnan asiantuntijat kuntien ja järjestöjen yhteistyön merkityksen. Järjestöyhteistyö voi olla kunnalle se “timantti”, jonka avulla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja lisätään kunnan veto-, pito- ja

Osallistuimme marraskuussa Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston järjestämään Sosiaalisesti kestävät kaupungit -seminaariin, jossa keskustelimme pienryhmissä siitä, mikä nakertaa sosiaalista kestävyyttä kunnissa. Ryhmämme ajautui lähes automaattisesti miettimään sosiaalista kestävyyttä heikommassa

Nuoret vaikuttavat kunnan elinvoimaan ja vetovoimaisuuteen sekä nyt että tulevaisuudessa. Samalla tämän päivän päätöksillä on vaikutusta nuoriin vielä vuosienkin päästä. Näihin lähtökohtiin perustuen kuntien tulisi kääntää katseensa entistä vahvemmin nuorten mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa