Nuorten osallisuuden vahvistaminen on tahto- ja taitolaji

Nuoret kuulevat jatkuvasti ympärillään puhetta, joka maalailee kuvaa kaikille tarjolla olevista tilaisuuksista. Aikuisten puheessa ja niistä syntyvissä nuorten mielikuvissa mahdollisuudet liittyvät usein henkilökohtaisiin taitoihin ja osaamisiin. 

Tosiasiassa erilaiset kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset erot asettavat nuoria erilaisiin asemiin, eivätkä erilaiset mahdollisuudet ole samalla tavalla avoinna kaikille. Myös aiemmin ennakoitavana pidetty elämänkulku on muuttunut epävarmaksi.  

Tutkimusten mukaan suomalaiset luottavat politiikkaan muita eurooppalaisia enemmän, mutta omat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan arvioimme muita eurooppalaisia heikommiksi. Tällainen sisäinen kansalaispätevyys – eli itse koettu kyky ymmärtää yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttaa siihen – on yhteydessä aikuisiän äänestysaktiivisuuteen.  

Tampereen yliopiston ja oikeusministeriön tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten arviot omista kyvyistään eroavat jo yläkoululaisilla. Nuorten kokemukseen kansalaispätevyydestään vaikuttavat niin sukupuoli, vanhempien koulutustaso kuin sosioekonominen asema.  

Demokratiakasvatus on tärkeä yhdenvertaisuusteko 

Tutkijat toteavat, että koulujen demokratiakasvatuksella voidaan tasoittaa nuorten taustan vaikutusta. Jo aiemmissa tutkimuksissa kansalaispätevyyttä vahvistaviksi tekijöiksi on nostettu muun muassa poliittisia kysymyksiä käsittelevät oppitunnit, luokan ilmapiirin avoimuus ja keskusteluun kannustavat opettajat sekä mahdollisuudet osallistua koulun päätöksentekoon esimerkiksi luokan omassa toiminnassa ja oppilaskunnassa.    

On ilmeistä, että nuoret tarvitsevat tietoa politiikasta, mahdollisuuksia keskusteluun itselleen tärkeistä teemoista sekä kokemuksia osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Vaikka alaikäisillä nuorilla on muita rajatummat mahdollisuudet vaikuttaa, heitä pitää valmentaa myös tulevaa yhteiskunnallista toimijuutta silmällä pitäen.    

Erityisen tärkeää nuorten osallistumisen tukeminen on tässä ajassa, jossa monissa perheissä vanhempien huomio kohdistuu jokapäiväisestä arjesta selviytymiseen. Eriarvioistuminen vaikuttaa liian moneen asiaan lasten ja nuorten elämässä, mutta kunnilla ja niiden eri toimialoilla on mahdollisuus vähentää ja torjua sitä käytännössä.  

Nuorten osallisuuden vahvistaminen on tahto-, mutta myös taitolaji. Yksin ei tarvitse kenenkään punnertaa, sillä nuorten osallisuutta edistävän työn tueksi on tarjolla monipuolista materiaalia. Esimerkiksi Nuorisoalan osallisuuden osaamiskeskus on laatinut osallisuuden laatukriteerit nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. 

Nuorten osallisuutta edistävän toiminnan ei tarvitse rajautua yksinomaan kouluun. Nuorten osallisuuden edellytyksiä kunnissa luodaan rakenteilla, jotka näkyvät kaikkien toimialojen käytännöissä ja toimintakulttuureissa, sisäisellä ja organisaatiorajat ylittävällä yhteistyöllä sekä viestinnällä, jota on suunniteltu yhdessä nuorten kanssa.   

Lähde mukaan Allianssin Politiikkaviikkoon! 

Eräs erinomainen tapa ottaa haltuun nuorten osallisuus ja vaikuttaminen on vuotuinen Politiikkaviikko. Tänä vuonna 31.10.–4.11. järjestettävällä, Allianssin koordinoimalla viikolla paneudutaan yhteiskunnan viheliäisiin ongelmiin. 

Allianssi tarjoaa osallistuville kouluille, oppilaitoksille sekä muille nuorten ryhmille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille opetusmateriaaleja, joiden avulla käsitellä nuorten kanssa yhteistyön mahdollisuuksia ja erimielisyyksien ylittämistä erilaisten ongelmatilanteiden edessä niin politiikassa kuin nuorten arjessa.   

Olemme Politiikkaviikon yhteistyökumppani. Kannustamme kaikkia yläkoulun sekä toisen asteen opettajia ja muita kuntien toimijoita lähtemään mukaan! Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Allianssin sivuilta

Kirjoittaja

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä @AhonenWalker

 

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @paivikurikka1

Kuntademokratiaverkoston blogi

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 700 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.