Päivi Kurikka 30.9.2020:

Nyt nuoret osallistuvat - miten saisimme kaikki pysymään mukana?

Olemme kovasti huolissamme nuorten vähäisestä osallistumisesta. Maailma kuitenkin muuttuu ja niin muuttuvat myös nuorten ajatukset yhteiskunnasta, osallisuudesta ja osallistumisesta.

Tosiasiahan on, että nuoret ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, osa on kovastikin kiinnostunut osallistumaan ja vaikuttamaan, osa taas ei.

Kuten olemme huomanneet, nuoret haluavat vaikuttaa ihan eri tavoilla ja eri asioihin kuin ennen. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii eräs naapurimaan Greta. Isot yhteiskunnalliset ja globaalit asiat kiinnostavat ja huolestuttavat, minkä lisäksi huolta aiheuttavat myös nuorten koulutukseen ja toimeentuloon liittyvät kysymykset, jotka vaikuttavat pitkälle heidän tulevaisuuteensa.

Nuoret tekemään kestävää kehitystä ja uudenlaista yhteisöllisyyttä

Oma lukunsa on se, miten nuoret otetaan mukaan kestävän kehityksen laajaan kokonaisuuteen ja siihen, miten se tapahtuu kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Jokaisella päätöksenteon tasolla on nyt pakko huomioida lasten ja nuorten tulevaisuus ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Emme voi ummistaa asialta silmiämme.

Nuoret vahvistavat myös omalla toiminnallaan uudenlaista yhteisöllisyyttä. Sosiaalinen media hoitaa siitä osansa. Myös nuorten kiinnostus vapaaehtoistyötä ja vertaistukea kohtaan on suurta - ylipäätään nuoret haluavat ottaa vastuuta.

Nuorten osallistumisen paikat kehittyvät koko ajan - mutta riittääkö se?

Kun puhumme nuorten vähäisestä osallistumisesta, tarkoitamme silloin usein nimenomaan kiinnostusta päätöksentekoprosesseihin vaikuttamisesta.

Nuorten osallistumisen areenat ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi. Nykyinen kuntalaki pakollisti jokaiseen kuntaan nuorisovaltuuston perustamisen ja toiminnan. Niiden roolista ja asemasta on puhuttu paljon. Samoin siitä, että nuorisovaltuustojen toiminta jää usein sitoutumatta kunnan päätöksentekoprosesseihin. 

Riittääkö tämä?

Olisi varmasti tarpeellista pohtia toimia, jotta saataisiin myös hiljaisten nuorten ääntä kuuluviin. Nuorisovaltuustoissa kun toimivat usein ne nyt jo aktiivisimmat. Erityisen tärkeää tämä on sosiaalisen kestävyyden ja osallisuuden näkökulmista. Ylisukupolvinen huono-osaisuus on liian usein periytyvää. Niin on myös osallistumattomuus ja vaikkapa äänestämättömyys.

Olivatpa nuoren lähtökohdat mitkä tahansa, voimme yhdessä heidän kanssaan miettiä, millaisia osallisuuden paikkoja voisimme rakentaa. Niiden tulisi taata tasavertaiset mahdollisuudet saada osallistuvan ääni kuuluviin maan eripuolilla ja erilaisissa yhteisöissä sekä monipuolisin tavoin.

Konkreettisia työkaluja kyllä löytyy

Jo nyt on olemassa runsaasti erilaisia konkreettisia keinoja vahvistaa nuorten tieto-, suunnittelu-, päätöksenteko- ja toimintaosallisuutta. Edellä mainituista voi lukea lisää muun muassa Kuntaliiton tuoreesta julkaisusta Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin

Yksi tai muutamakaan osallisuuskeino ei varmasti riitä. Kuntatoimijoiden plakkarissa niitä on olla hyvä olla runsaan monipuolisesti. Tällaisia on kehitetty esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävässä Cosie-hankkeessa.

Myös niillä nuorilla, jotka haluavat osallistua kuntavaikuttamiseen tulee olla siihen mahdollisuudet. Siksi olisi varmasti hyvä tarkastella valmistelukulttuuriamme ja sitä, miten muistamme ottaa nuoret mukaan jo asioiden valmistelun alkutaipaleella ja monin erilaisin tavoin. Avoin hallinto kunniaan!

Nuorten sosiaalinen osattomuus syrjäyttää

Mielestäni isompi kysymys kuin olla huolissaan nuorten poliittisesta osallistumisesta on se, miten pystymme vastaamaan niihin valtaviin haasteisiin, mitä yhteiskuntamme polarisaatio ja segregaatio aiheuttavat. Kaikki eivät pysy mukana ja eivät koe olevansa millään tavalla osallisia.

Kunnissa tehdään tällä hetkellä hartiavoimin töitä, jotta tämä kierre saataisiin hallintaan. Työtä tehdään poikkihallinnollisesti ja kumppanuuksien avulla kansalaisyhteiskunnan kanssa. Hallinnon tulisi kyetä tavoittamaan paikallisesti juuri niitä nuoria, joiden tilanne on tavallaan piilossa. Siihen tarvitsemme uusia keinoja ja jo olemassa olevien vaikuttavampaa käyttöä.

Toimintatapamme tarvitsevat isoa remonttia, eivät pintasiistimistä

Kuntien talous on tiukoilla, sen me kaikki tiedämme. Olisiko sen vuoksi mahdollista tarkastella toimintatapojamme ja toimintakulttuuriamme laajemminkin - tulevaisuuden tekijöiden kanssa? Tämä koskee paitsi kunnissa tehtävää asiakastyötä ja valmistelua myös sitä, miten kunnissa luottamushenkilöt pystyvät tekemään pitkäkestoisia ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia poliittisia päätöksiä.

Niillähän pitäisi turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän edellytykset. Ja vähentämään eriarvoisuutta ja vahvistamaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Tähän ei kenelläkään ole tietenkään yksiselitteistä vastausta. Mutta vastausta voidaan lähteä etsimään yhdessä kaikkien kuntatoimijoiden kanssa. Ehkä sitä kautta saamme yhä useamman nuoren pysymään mukana.

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkoston blogi

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 700 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.

Päivi Kurikka on erityisasiantuntija Kuntaliitosta. Hän on erikoistunut kuntademokratiaan ja kuntalaisten osallistumiseen.