Ulla Karvon blogi 1.4.2022

Sota järkyttää perusturvallisuutta

Ulla Karvo

Sota on tullut Eurooppaan! Tätä tilannetta ei haluttu uskoa tulevaksi! Jälkiviisaat ovat tosin todenneet, että ennusmerkit olivat nähtävissä jo pitkään.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen uskottiin, että Venäjän uudessa hallinnossa lähennyttäisiin länsimaista demokratiaa. Talouden osalta tehtiin yhteistyötä avautuneessa tilanteessa, mutta muu jäi tekemättä.  Olisiko tuossa vaiheessa ollut jotakin tehtävissä? Olisiko voitu viedä demokratiakehitystä maahan ja auttaa muutoksen polulle? Vaikka osaamista olisikin ollut, niin ymmärrys puuttui.

Monilla Suomen kunnilla on ollut pitkään yhteistyötä Venäläisten kuntien kanssa ystävyyskuntajärjestelmän pohjalta. Se on ollut yksi muoto ja mahdollisuus kertoa ruohonjuuritasolla kansanvallan toimivuudesta. Mutta enemmän olisi pitänyt tehdä ihmisten tietoisuuden lisäämiseksi, jotta vaikutusta olisi ollut myös ylemmälle tasolle. Ystävyyskuntasuhteet on nyt jäädytetty sodan takia.

Vaikka elämme ja tasapainoilemme jättinaapurin vieressä, Suomi kuuluu länteen. Olemme osa Euroopan unionia. Suomi on liittyessään unioniin sitoutunut eurooppalaisiin perusarvoihin. Unionin perusarvot on vahvistettu EU:n perussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa.

Toimivaa demokraattista oikeusvaltiota ei voi olla ilman perus- ja ihmisoikeuksia. Toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen edellyttää kansanvaltaa ja oikeusvaltiota. Oikeusvaltioperiaate on EU:n ja sen jäsenvaltioiden välisen yhteistyön perusta ja se takaa EU:n toiminnan ja turvallisuuden.

Vanhan määritelmän mukaisesti oikeusvaltiossa kaikki julkinen valta toimii aina lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia koskevia arvoja ja on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa. Ennen Ukrainan sotaa tämän määritelmän mukaisia periaatteita venyteltiin joissakin Euroopan unionin jäsenmaissa. Oli nähtävissä oikeusvaltioperiaatteen murentumista ja kansanvallan kaventumista. Toivottavasti Ukrainan sota saa nämä oikeusvaltioperiaatetta halveeranneet jäsenmaat näkemään toimintaansa sisältyvän tuhon siemenen.

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, mikä takaa kansalaisille ihmisoikeuden kunnioittamisen, tasa-arvon sekä osallistumis- ja ilmaisunvapauden. Se tarkoittaa hallinnon ja päätöksenteon avoimuutta ja lakien noudattamista. Demokratiaan pohjautuvissa maissa järjestetään puolueettomat vaalit, korruptio on vähäistä ja media on vapaa.

Kansavallan peruselementtien toteutuessa on ihmisten vallassa, kuinka he hyödyntävät heille suotuja etuuksia. Sillä etuuksia ne ovat, ja sitä ei aina huomata ennen, kuin riski niiden menettämisestä realisoituu. Meillä Suomessa esimerkiksi äänestysaktiivisuus, tai paremminkin äänestyspassiivisuus, on huolestuttavaa demokratian ylenkatsomista. Vaaleissa ei ole kysymys velvollisuudesta vaan oikeudesta äänestää ja mahdollisuudesta osallistua.

Sota lähellä järkyttää mieliä ja media on täynnä uutisointia karmeista tapahtumista. Tämä herättää varmasti monia huomaamaan ja arvostamaan asioita, joita on pitänyt itsestään selvinä. Osaa uutisointi järkyttää liikaa, eikä ole halua seurata tapahtumia. Demokratiassa ihmiset voivat halutessaan hakea monipuolisesti tietoa, tai olla sitä hakematta. Yhtä kaikki, moninaisuus takaa luotettavuuden. Vapaa media antaa oikeamman kuvan todellisuudesta kuin autoritaarisen järjestelmän yhden totuuden kanavat.

Ukrainan sodassa Venäjän tavoitteena on maan demokratiakehityksen, Euroopan unioniin ja Natoon suuntautumisen pysäyttäminen. Sodasta aiheutuvien inhimillisten kärsimysten määrä ei rajoitu vain sodassa tapahtuviin menetyksiin. Konkreettisten tuhojen ja erilaisten liitännäisvaikutusten merkitys selviää vasta ajan kanssa. Mitä nopeammin sota päättyy, sitä nopeammin toipuminen - myös henkinen toipuminen - voi alkaa. Sodan laajentuminen ei saa olla vaihtoehto!

Muualla Kuntaliitto.fissä

Kirjoittaja
Ulla Karvo

Kirjoittaja on EU-asioiden päällikkö Kuntaliitossa.

Kuntademokratiaverkoston blogi

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 700 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.