Anni Jäntti & Kaisa Kurkela 8.4.2021

Osallistumisen mahdollistaminen on laajaa yhteistyötä vaativa kuntajohtamisen ydinkysymys

Anni ja Kaisa

Kuntien velvollisuutena on huolehtia kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista, mikä on kirjattu myös kuntalakiin. Minkälainen rooli ja mahdollisuudet kunnilla on tämän velvoitteen hoitamisessa? Tämä kysymys mielessämme aloimme tutkia kuntia osallistumisen areenoina. Sukelsimme yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamiin lyhyisiin esseisiin, joissa opiskelijat pohtivat itseään osallistujina kuvaten omia kokemuksiaan osallistumisesta ja siihen liittyvistä esteistä ja kannusteista.

Tutkimuksessamme muodostimme kolme kategoriaa kuvaamaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntalaisten osallistumishalukkuuteen ja -kyvykkyyteen. Nämä kategoriat kuvaavat yhteiskunnallisia, henkilökohtaisia sekä osallistumisen keinoihin ja prosesseihin liittyviä tekijöitä. Tarkastelimme näitä kuntien näkökulmasta kysyen, miten kunta pystyy vaikuttamaan niihin?

Osallistumisen lisääminen on moniulotteinen kysymys

Tutkimuksemme perusteella osallistumishalukkuuteen ja -kyvykkyyteen vaikuttavat ensinnäkin yhteiskunnalliset tekijät liittyvät yhteiskunnalliseen ilmapiiriin sekä poliittiseen järjestelmään kohdistuvaan luottamukseen ja tyytyväisyyteen. Esimerkiksi vihapuheen sekä julkisen keskustelun kärjistymisen seurauksena turvattomaksi ja epämiellyttäväksi muuttuva ilmapiiri heikentää myös osallistuvan demokratian edellytyksiä, niin kuin sen on nähty heikentävän edustuksellista demokratiaa vähentämällä osallistumista politiikkaan ja julkiseen keskusteluun. Yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa kuntiin, mutta kunnilla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen.

”-- kun asiat tai ilmiöt politisoituvat ja nousevat keskustelun kohteeksi, saattaa keskustelu olla melko kärkästä ja jopa erilaisen kannan omaavan mollaamista. Itse koen, että tällaiseen keskusteluun en halua osallistua.”

Toiseksi osallistumishalukkuuteen ja -kykyihin vaikuttavat henkilökohtaiset ja henkilökohtaisiksi koetut tekijät vaikuttavat. Näitä tekijöitä ovat yksilöiden koetut kyvyt, resurssit (aika, tieto, asiantuntemus) ja preferenssit. Tuki, kannustus ja aktiivisen osallistumisen roolimallit luovat uskoa myös omiin kykyihin osallistujana, ja toisaalta niiden puute voi vaikuttaa passivoivasti. Henkilökohtaisiin tekijöihin kunnilla on mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen ja yhteisötyön kautta, mutta kuitenkin kuntien mahdollisuudet vaikuttaa näihin ovat varsin rajalliset.

”Mielestäni en ole kovin aktiivinen osallistuja ja luulen, että tähän käyttäytymiseen on vaikuttanut kotona saatu malli, sillä omat vanhemmat eivät käy äänestämässä tai muutenkaan ole valtio- tai paikallistasolla aktiivisia kansalaisia.”

Joillekin osallistuminen on mieluisa harrastus, intohimo tai jopa elämäntapa, kun taas toiset viettävät aikaansa mieluummin muulla tavoin. Hektisessä arjessa monet muut asiat ajavat osallistumisen ohi. Osallistumisen edellytyksenä onkin vähintään jonkinasteinen kiinnostus osallistumiseen ja vaikuttamiseen itsessään tai johonkin päätöksenteon kohteena olevaan asiaan, jotta siihen ollaan valmiita käyttämään aikaa.

Kolmanneksi osallistumishalukkuuteen vaikuttavat osallistumiskeinot ja -prosessit. Kuntalaiset tarvitsevat tietoa osallistumismahdollisuuksista ja monipuolisia keinoja osallistua ja vaikuttaa. Kolmesta kategoriasta juuri osallistumisen menetelmiin ja prosesseihin kunnat voivat luonnollisesti vaikuttaa hyvin laajasti.

”Asiat, jotka helpottavat osallistumista tai jopa kannustavat siihen, ovat mm. helposti lähestyttävyys, helpot kanavat, kunnan ilmapiiri mielipiteille ja isona osana myös se miten osallistumisen suhtaudutaan ja koetaanko se kunnankin puolelta hyväksi asiaksi. Kaiken tämän lisäksi tietenkin tunne siitä, että voi aidosti vaikuttaa asioihin kannustavat osallistumiseen ja täten myös nostavat osallistumisaktiivisuutta.”

Tutkimuksemme perusteella erityisesti arvostetaan käyttäjäystävällisiä, helposti saavutettavia ja löytyviä, nopeita ja helppokäyttöisiä osallistumismenetelmiä. Tarvetta on niin sähköiselle kuin kasvokkaiselle osallistumiselle. Hyvätkään osallistumismenetelmät eivät yksin riitä, vaan kunnissa täytyy huolehtia osallistumisprosessien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Jos kerättyä asukastietoa ei hyödynnetä päätöksenteossa, kunnassa tehdään turhaa työtä, joka voi jopa heikentää sekä kuntalaisten luottamusta kuntaan että kunnan toiminnan legitimiteettiä.

Kuntalaisten osallistumisen mahdollistaminen tulee nostaa kuntajohtamisen keskiöön

Parhaimmillaan hyvin toimivat osallistumiskeinot ja -prosessit voivat parantaa osallistumiskulttuuria ja osallistumisen ilmapiiriä yhteiskunnallisesti ja lisätä luottamusta paitsi kuntaan myös laajemmin yhteiskuntaan ja julkiseen hallintoon. Näihin tekijöihin kunnat voivat vaikuttaa konkreettisesti ja melko helposti. Keskeinen tutkimuksen huomio on, että osallistumiskeinojen ja -prosessien kehittämisellä ei kuitenkaan yksistään voida ratkaista osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyviä haasteita, vaan työtä on tehtävä myös kiinnostuksen herättämiseksi, tiedonsaannin ja osallistumisvalmiuksien parantamiseksi sekä yhteiskunnallisten esteiden raivaamiseksi. Kuntien mahdollisuudet tässä ovat rajoitetut, minkä vuoksi osallistumisen edistäminen tulisi ymmärtää laajasti yhteiskunnallisena, systeemisenä kysymyksenä, jossa osallistumiskeinot ja -prosessit ovat vain jäävuoren huippu.

Mikäli osallistumisen edistäminen on ainoastaan osallisuusväen ponnistelujen varassa, se typistyy siihen käytettävissä olevien resurssien vähäisyyden vuoksi osallistumiskeinojen kehittämiseksi. Tällöin se jää helposti irralliseksi johtamisesta ja päätöksenteosta ja sitä myötä laajemmasta yhteiskunnallisesta demokratiakehityksestä. Jotta kuntien lakisääteinen velvollisuus kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistamiseksi voi toteutua, se tulee ymmärtää ja nostaa kokonaisvaltaisesti kuntajohtamisen lähtökohdaksi ja keskeiseksi kysymykseksi, jonka hoitamisessa tarvitaan laajaa yhteistyötä niin kuntaorganisaation sisällä kuin yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.

Blogikirjoitus perustuu Anni Jäntin ja Kaisa Kurkelan tutkimusartikkeliin ”How Municipalities Can Enhance Citizen Participation? – Exploring the Views of Participants and Non-Participants”, joka on julkaistu Scandinavian Journal of Public Administration -lehdessä 1/2021. Artikkeli on vapaasti ladattavissa lehden sivuilta. Tekstissä esitetyt sitaatit on poimittu artikkelissa käytetystä esseeaineistosta.

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkoston blogi

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 700 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.