Kunnat osallisena hyvinvointialueen valmistelussa – yhdyspintatyötä alueellisista erityispiirteistä ponnistaen

Kuntien ja hyvinvointialueiden menestymisen näkökulmasta on keskeistä niiden kyky ennakoida tulevia muutostarpeita ja uudistaa toimintaa paikallisista lähtökohdista. Niiden täytyy myös löytää omat erityispiirteensä ja uskaltaa nojata niihin. Tämä koskee sekä omaa toimintaa, että muita palveluja niiden järjestäjästä riippumatta. Kuntien kyky toimia verkostoissa, löytää parhaat kumppanit sekä uskaltaa valvoa etuaan korostuvat entisestään.

Hyvinvointialueita valmistellaan parhaillaan aktiivisesti. Uudistus on kuntien näkökulmasta mullistava, sillä se muuttaa merkittävästi kuntien tehtäväkenttää ja roolia osana julkishallintoamme.

Yksi keskeinen valmistelun osa-alue kuntien ja kuntalaisten näkökulmasta on kuntien ja hyvinvointialueiden toimivan yhteistyön varmistaminen, jota rakennetaan parhaillaan yhdyspintavalmistelussa. Yhdyspinnat voidaan tiivistäen määritellä kahden tai useamman organisaation toiminnallisiksi rajoiksi ja yhteistyön paikoiksi.

Yhdyspintatyössä onnistuminen on asukkaiden, asiakkaiden ja muiden toimijoiden näkökulmasta elintärkeää. Se mahdollistaa toimivat palveluketjut, asukkaiden tarpeisiin vastaamisen sekä sujuvan työnjaon ja selkeän roolituksen kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden palveluntuottajien kesken. Hyvin toimivat yhdyspinnat takaavat sujuvat, oikea-aikaiset ja oikeatasoiset palvelut.

Paikalliset hyvät käytänteet ja asiantuntijuus käyttöön

Yhdyspintatyö on tärkeää rakentaa alueelliset erityispiirteet huomioiden. Kunnissa on valtavasti hyviä toimintatapoja ja rakenteita eri yhdyspinnoilla, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, oppilashuollossa, lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluissa sekä työllistämisen osa-alueella. Näitä hyviä käytänteitä ei kannata uudistamisessa haaskata sen enempää kuin kunnissa ja kolmannella sektorilla olevaa osaamista ja asiantuntijuutta tai aitoa intoa ja aktiivisuuttakaan.

Toimivat yhdyspinnat on tärkeää rakentaa yhdessä hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden toimijoiden (mm. järjestöjen, yritysten, muiden julkisten toimijoiden) kesken, aiempi kehittämistyö ja paikalliset erityispiirteet huomioiden. Eri organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden on tärkeää olla kiinteästi mukana valmistelussa.

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö tarvitsee säännöllisiä kohtaamisia

Toteutimme Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelussa laajan yhteistyökierroksen syksyn 2021 ja alkukevään 2022 aikana. Tapasimme kierroksella mm. lähes kaikki alueemme 30 kunnan johtoryhmät. Lisäksi syvensimme yhteistyörakenteen valmistelua kuntajohtajien ryhmähaastatteluilla. Tavoitteenamme oli toimivan yhteistyörakenteen hahmottaminen Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja hyvinvointialueen välille.

Haastatteluissa korostui yhteisesti päätettyjen rakenteiden, toimintamallien ja pelisääntöjen merkitys. Hyvinvointialuejohdon ja kuntajohdon välisiä neuvotteluita koettiin tarvittavan säännöllisesti ja niiden sisältö olisi haastateltujen mukaan hyvä teemoitella vuosikelloon. Yhteistyötapaamisissa on tärkeää käsitellä jo päätettyjen asioiden sijaan valmistelussa olevia asioita yhdessä ja tasavertaisesti. Tilaisuudet tulee suunnitella molempien organisaatioiden ajankohtaisista tarpeista lähtien.

Yhteistyörakenteessa on oltava omat yhteistyöfoorumit viranhaltijajohdolle ja poliitikoille: erityisesti tuli esille tarve viranhaltijajohdon omille foorumeille. Kunnanjohtajat pitivät tärkeänä, että kuntien kanssa käytävissä neuvotteluissa on riittävällä mandaatilla mukana oleva henkilö hyvinvointialueen puolelta mukana, ja että osapuolet ovat tasaveroisia ja kunnioitus sekä luottamus on molemminpuolista.    

Yhdyspintatyö on laaja kokonaisuus, johon tarvitaan rakenteita, sopimuksia, toimintatapoja ja ennen kaikkea yhdessä tekemisen halua ja intoa toiminnan eri tasoille. Yhteistyörakenteita tarvitaan poliittisen ja viranhaltijajohdon tasolle sekä palvelukokonaisuuksien ja palvelujen tasoille. Rakenteiden lisäksi valmistelussa korostuu parhaillaan yhteisten tavoitteiden tunnistaminen, toimintatapojen määrittely sekä luottamuksen luominen eri toimijoiden välille. Kaikkein ratkaisevinta on tulkintamme mukaan tahtotila ja keskinäinen arvostus. 

Hyvinvointialueuudistus on myös kuntien uudistusprosessi

Uudistusprosessissa on tärkeää olla paikallista liikkumavaraa. Tähän on useita syitä. Suomen kunnat ovat varsin heterogeeninen kokonaisuus ja myös yhdyspintatyöhön tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Muiden alueiden hyvien käytänteiden suora kopiointi voi pahimmillaan heikentää uudistumisen onnistumista, ja se voi estää näkemästä paikallisia mahdollisuuksia. Uudistamisessa on tärkeää myös hyödyntää sitä paikallista asiantuntijuutta, jota eri tahojen välillä syntyy.

Aito uudistuminen edellyttää aina innovaatioita. Innovaatiokyvykkyyden näkökulmasta puolestaan on olennaista innostuminen. Innostuksen tulee syntyä kunnissa ja hyvinvointialueilla, sitä ei voida päältä kaataa.

Kuntalaiset, asiakkaat ja toimijat ovat yhteisiä, mutta on hyvin todennäköistä, että he jatkossakin identifioituvat kuntiin. Tämänkin vuoksi sitä, että he eivät edes huomaa soten järjestäjävastuun siirtymistä, voitanee pitää onnistuneen uudistuksen mittarina. 

Kirjoittajat:

Marjukka Manninen, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja, osallisuus- ja yhdyspinnat vastuuvalmistelija, 1.4. lähtien Iin kunnanjohtaja

Liisa Jurmu, osallisuusasiantuntija, 1.4. lähtien osallisuus- ja yhdyspinnat vastuuvalmistelija, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkoston blogi

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 700 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.