Johanna Selkeen ja Sanna Lehtosen blogi 9.12.2020

Kuntien otettava aktiivinen pelinrakentajan rooli kulttuurin kentällä

Koronaepidemian aiheuttama poikkeustila on korostanut kulttuurin ja taiteen merkitystä. Kuntien kulttuuritoiminta lisää ihmisten hyvinvointia ja edistää terveyttä. Lisäksi se ylläpitää yhteisöjen toimintakykyä ja rakentaa sosiaalista kestävyyttä. Kuntalaisen hyvinvoinnin ja kunnan talouden välillä on suora yhteys.

Kuntien tehtävänä on edistää kulttuurin ja taiteen saatavuutta, saavutettavuutta ja käyttöä sekä luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle. Siis mahdollistaa alueellaan monipuolinen ja 2020-luvun kulttuurikysyntään vastaava tarjonta. 

Kunnat eivät kuitenkaan aina voi panostaa kulttuuriin niin paljon kuin päättäjät haluaisivat ja kuntalaiset toivoisivat. Tähän vaikuttavat erityisesti kasvavat sote-menot, väestön ikääntyminen ja lukuisien tiukasti säädeltyjen velvoitteiden täyttäminen. Kuntien talouden tulevaisuus heijastuu suoraan kulttuurin toimintaedellytyksiin kunnassa.

Kuntien järjestämä kulttuuritoimi on noin 950 miljoonan euron kokonaisuus, josta valtion rahoitus kattaa kustannuksista noin viidenneksen (200 milj. €). Selvästi suurin osa kulttuuritoimesta (650 milj. €) rahoitetaan kuntien verotuloilla. Kulttuuriosuus budjetissa tulee tuskin kasvamaan, joten kuntakohtaiset erot pysynevät jatkossakin suurina.

Nyt jos koskaan on syytä muistaa, että kulttuuripalvelut ovat merkittävä alueen veto- ja pitovoimatekijä suorine ja epäsuorine talousvaikutuksineen. Tapahtumien ja esitysten aluetaloudelliset vaikutukset on voitu todeta erityisen hyvin korona-aikana. Aineettomien palveluiden sekä elämyksellisyyden merkitys on kasvussa. Tiedostetaanko tätä riittävästi?

Kulttuurin taloudelliset haasteet lisääntyvät tulevina vuosina. Kulttuurialan on herättävä. Mitä uusia tulonmuodostustapoja ja tulonlähteitä alalle olisi löydettävissä? Miten taide- ja kulttuuripalveluja tuotteistamalla ja markkinoimalla päästäisiin lähelle sitä, mistä ihmiset 2020-luvulla ovat valmiita myös maksamaan? Tästä oiva esimerkki on Museokortti. Voitaisiinko vastaavaa kokeilla laajemmin taiteen aloilla?

Kuntien on itse otettava monien mahdollisuuksien palapelissä aktiviinen pelinrakentajan ja välittäjän rooli esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä yritysten, yhdistysten, ammattilaisten, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa. Voisiko vahvempi alueellinen yhteistyö kulttuurin järjestämisessä olla onnistumisen avain?

Markkinavetoisemman ajattelun ohella on edelleen pidettävä huolta matalan kynnyksen maksuttomista tai edullisista palveluista, joilla luodaan jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuuksia päästä kulttuurin äärelle taustasta ja taloudellisista mahdollisuuksista riippumatta.

Mitä tapahtuisi, jos kansalaisten osallisuutta kulttuurissa lisättäisiin entisestään? Kunta on organisaationa, verkostona, välittäjänä, henkilöstö- ja tilaresurssina erinomainen alusta luomaan mahdollisuuksia kulttuurin saralla.

Kulttuuri on jokaisen oikeus.

Kirjoittaja

Erityisasiantuntija, joka levittää kunnallisten kirjastojen ja kulttuurin ilosanomaa.

Kotoisin Porvoosta ja opiskellut Helsingissä ja Münchenissä kaikkea epäkäytännöllisen mielenkiintoista.

Melko tuore vantaalainen, joka vapaa-ajallaan nauttii luonnosta,  harrastaa musiikkia ja tuunailee pihapiirissä.

Johanna Selkee Twitterissä: @JoSelkee

Sanna Lehtonen on Kuntaliiton kuntatalouden kehittämispäällikkö.

Sanna Lehtonen Twitterissä: @lehtonenKL