Minna Punakallio 9.3.2020
Katsaus työmarkkinoiden tilaan: Työttömyys- ja työllisyysasteen trendi
Vaikka työllisten määrän kehitys on hiipunut voimakkaimmasta vuodelle 2018 ajoittuneesta kasvuvauhdistaan niin työllisyys on kehittynyt viime kuukausina odotettua paremmin. Työllisiä oli tammikuussa 2020 peräti 46 000 enemmän kuin vuosi sitten. Kuukausilukuihin sisältyy kuitenkin huomattavaa satunnaisvaihtelua, joten on tärkeää odottaa vielä lisätietoja alkuvuoden muilta kuukausilta. Kuntien työllisyystiedoista ei saada alkuvuonna tilastotietoja työnantajasektorin luokitusuudistuksen vuoksi.
Tammikuussa 2020 työllisyysasteen trendiluku nousi 73,4 prosenttiin, mikä on varsin lähellä hallituksen tavoittelemaa 75 prosentin työllisyysastetavoitetta. Trendiä mittaavat tilastot tarkentuvat kuitenkin siinä vaiheessa, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan.
Työttömyys ei ole kehittynyt yhtä myönteisesti kuin työllisyys. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2020 tammikuussa 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste on pysynyt viime kuukaudet sitkeästi ennallaan. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä ja kuntien työmarkkinatukimenot junnaavat tällä hetkellä paikallaan. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin laskenut huomattavasti vuosien 2016 ja 2017 huipusta.
Kirjoittajasta lyhyesti
Kirjoittaja on pääekonomisti Kuntaliitossa.
Twitterissä: @MinnaPunakallio
Webinaari: TE-uudistuksen viestintä 28.5.
Tervetuloa mukaan webinaariin, jossa käsitellään TE-uudistuksen viestintää. Mitä se merkitsee jokaiselle kunnalle? Mitä vaihtoehtoja viestinnässä on? Mistä kannattaa viestiä heti ja mistä myöhemmin?
EU-vaalit ovat kuntavaalit
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.