Arto Sulonen 17.11.2020

Kuntalain taloussäännöksiin tulossa vähäisiä täsmennyksiä

Johtava lakimies Arto Sulonen
Vuoden 2015 kuntalain toimivuutta on arvioitu sen soveltamisesta saadun palautteen perusteella. Nykyisessä kuntalaissa ei ole ilmennyt sen suurempia ongelmia. Pientä hienosäätöä on kuitenkin odotettavissa eduskunnalle piakkoin annettavassa hallituksen esityksessä kuntalain muuttamisesta. Keskityn esityksessäni kuntalain taloussäännöksiin tuleviin muutoksiin.

Karkeasti ottaen taloussäännösten muutoksissa olisi kyse lähinnä sanamuotojen täsmentämisestä vastaamaan niille alun perinkin tarkoitettua sisältöä ja sittemmin myös omaksuttua tulkintakäytäntöä.

Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyyn liittyvän kuntatalousohjelman tarkoitus ja sisältö eivät muuttuisi, mutta arvioitaessa rahoitusperiaatteen toteutumista – eli rahoituksen riittävyyttä kuntien tehtävien hoitoon – ei lain tämänhetkisen sanamuodon mukaisesti enää eriteltäisi kuntien lakisääteisiä ja muita tehtäviä. Arviointi kuitenkin nykyiseen tapaan kattaisi sekä lakisääteiset että kuntien itse hoidettavakseen ottamat tehtävät. Viimeksi mainittuja tehtäviä ei ole tähänkään saakka eritelty. Niitä ei kuntien erilaiset tehtäväprofiilit huomioon ottaen olisi mahdollistakaan eritellä kuntatalousohjelmassa.

Valtuuston tulee päättää rahoitustoiminnan perusteista

Valtuuston tulisi varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteiden lisäksi päättää myös rahoitustoiminnan perusteista. Eli siitä, miten kunta rahoittaa toimintaansa verotulojensa, valtionosuuksiensa, maksutulojensa ja myyntitulojensa lisäksi esimerkiksi pitkä- ja lyhytaikaisilla lainoilla, kuntatodistuksilla tai erilaisilla leasing- ja vuokrausmalleilla.  Rahoitustoimintaan kuuluvat myös riskienhallinnassa käytettävät johdannaissopimukset ja muut suojaussopimukset. Sen sijaan muut kuin suojaamistarkoituksessa tehtävät johdannaissopimukset eivät jatkossakaan kuulu kunnan toimialaan.

Täsmennyksiä alijäämän kattamista koskeviin säännöksiin

Voimassa olevan kuntalain mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Säännöksen tarkoituksena on asettaa ehdoton takaraja sille, milloin kunnan talouden tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen. Alijäämiä ei voi taloussuunnitelmissa lykätä hamaan tulevaisuuteen.

Luovaa laintulkintaa pyritään nyt estämään täsmennyksellä, jonka mukaan edellä mainitussa neljän vuoden määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna ja sen jälkeen kertynyt alijäämä. Eli kunkin vuoden alijäämää ei voi tarkastella erikseen ja laskea sille omaa neljän vuoden kattamisaikaa. Säännöksiä ehdotetaan täsmennettäväksi mahdollisuudella ottaa taloussuunnitelman tasapainossa huomioon myös talousarvion laadintavuonna taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä.

Kuntaliitostilanteessa uudelle kunnalle perintönä tuleva alijäämä tulisi kattaa enintään neljän vuoden kuluessa kuntajaon muutoksen voimaantulosta.

Kuntaliitosselvitys mahdollinen ilman uutta kriisikuntamenettelyä

Voimassa olevan lain mukaan valtioneuvosto voi käynnistää erityisen selvityksen tarpeesta muuttaa kuntajakoa eli tehdä kuntaliitos, jos erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely, ns. kriisikuntamenettely, ja valtuuston sen perusteella tekemät päätökset antavat siihen aihetta. Näissä tilanteissa kriisikuntamenettely siten aina edeltää mahdollisuutta käynnistää kuntaliitostarvetta arvioiva erityinen selvitys.

Sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että uutta kriisikuntamenettelyä ei tarvittaisi, jos aikaisemman kriisikuntamenettelyn edellyttämät talouden tervehdyttämistoimenpiteet eivät ole toteutuneet ja kriisikuntamenettelyn käynnistämisen edellytykset ovat edelleen voimassa.

Lakiin ehdotetaan selkeyden vuoksi myös lisättäväksi säännökset kuntien ja kuntayhtymien velvollisuudesta laatia talousarvionsa ja -suunnitelmansa siten, että ne toteuttavat valtuuston kriisikuntamenettelyn vuoksi päättämiä talouden tervehdyttämistoimenpiteitä.  Toimintakertomuksessa olisi esitettävä selvitys näiden toimenpiteiden toteutumisesta ja riittävyydestä tilikaudella.

Kunnallisia liikelaitoksia koskevaa sääntelyä väljennetään

Kunnallisten liikelaitosten taloutta koskevia säännöksiä ehdotetaan myös väljennettäväksi. Laissa ei enää esimerkiksi säädettäisi liikelaitosten sitovista meno- ja tuloeristä talousarviossa. Jatkossa ne jätettäisiin valtuuston päätettäviksi.

Nykyään tällaisia lain mukaan sitovia eriä ovat

  • pääomasijoitukset liikelaitokseen,
  • pääoman palautukset liikelaitoksesta,
  • korvaus sijoitetulle pääomalle ja
  • toiminta-avustukset liikelaitokselle.

Lakimuutokset pyritään saamaan voimaan keväällä 2021

Tavoitteena on, että yllämainitut kuntalain muutokset tulisivat muiden lakiin ehdotettujen muutosten tavoin voimaan keväällä 2021.

 

Kirjoittaja

Kirjoittaja on johtava lakimies Kuntaliitossa.