Juuso Heinisuon ja Mikko Malmgrenin blogi 19.5.2020

Netflixin toimintatavat käyttöön kuntien tietojohtamisessa?

Netflix on monelle varsin tuttu elokuvien suoratoistopalvelu Internetissä. Yritys perustettiin 23 vuotta sitten Kaliforniassa. Netflixin markkina-arvo on tällä hetkellä yli 150 mrd. dollaria. Yritys onkin yksi USA:n arvokkaimmista.  

Netflixin toiminnan ydin perustuu data-analytiikkaan ja tiedolla johtamiseen. Tietojohtamisen avulla Netflix tekee päätöksiä siitä, miten edetään tänään, mihin suuntaan tulevaisuudessa tulisi edetä ja mitä kehitysaskeleita tulisi ottaa. Siis samoja päätöksiä, joita kunnat Suomessa pohtivat. Voisivatko Suomen kunnat ottaa oppia Netflixin tietojohtamisen tekniikoista ja osaamisesta ja millaista osaamista tulevaisuuden kuntarekrytoinneissa tulisi hakea? 

Ajatus on visionäärinen, mutta varteenotettava. Netflix hyödyntää big datan käsittelyssä Apache-yhteisön kehittämää avointa Spark-moottoria. Spark on tarkoitettu laajojen tietomassojen käsittelyyn. Sparkin käyttäjäkunta on suurelta osin asiantuntijakoodareita. SQL-tietokantakieli ja relaatiotietokantojen käsittely on tärkeä osa Sparkia. Sparkin nopeimmin kasvavia käyttöalueita ovat tekoäly ja koneoppiminen. Spark on avoimeen lähdekoodiin perustuva moottori, joka olisi myös jokaisen kunnan otettavissa käyttöön. 

Netflix käyttää myös Jupyter Notebookia tietoaineistojen analysointiin. Jupyter Notebook on datatieteilijöiden keskuudessa suosittu ohjelmointiympäristö. Jupyter Notebook on selaimella käytettävä interaktiivinen ohjelmointityökalu, jolla voi Pythonin lisäksi ohjelmoida useilla eri kielillä, kuten R-kielellä. Jupyter Notebook perustuu avoimeen lähdekoodiin ja siinä yhdistyvät teksti, kuvat ja ohjelmointi. Python ja R-kieli ovat myös teknologialtaan avoimia. 

Netflixissä tiedot ja data visualisoidaan Tableaun, D3:n ja Jupyter Notebookin avulla johtamisen ja päätöksenteon tueksi. D3-kirjasto on avoin Javascript-kirjasto visualisointiin. Tableau on taas suljettu ohjelmisto datan analysointiin ja oleellisten asioiden esittämiselle visuaalisessa muodossa. Tässäkin tapauksessa kyseessä on avointen ja suljettujen ratkaisujen yhdistelmä.  

Suomalaisia kuntia ja kaupunkeja voisi teknologiamielessä tietojohtaa avoimilla työkaluilla, kuten Netflixiä johdetaan - tai vähintäänkin avoimen ja suljettujen teknologioiden yhdistelmillä. Datan määrät tulevat myös kunnissa kasvamaan, joten tietojohtamisen analogiaa kannattaa hakea maailman huipuilta. Netflixin koko liiketoiminta perustuu data-analytiikkaan. 

Tietoon perustuva yritys tai kunta tarvitsee erityisosaamista tietojohtamiseen. Netflixillä osaaminen liittyy laaja-alaisesti dataan; sen analytiikkaan ja visualisointiin. Insinöörien työtä tukevat liiketoiminta-analyytikot ja tutkijat. Lisäksi tietoa tutkivat data science- ja koneoppimisen osaajat. Esimerkiksi Helsingin Pelastuslaitoksella R-kielen osaamiseen on jo painotettu rekrytoinnissa

Aivan kuten Kuntaliitto, myös Netflix jakaa GitHubissa tietovarantojaan avoimeen kehitykseen. (Kuntaliiton GitHubissa jakamat koodit löytyvät täältä). Osaamista ja koodia tulisi Suomen kunnissa jakaa enemmän, jotta jo keksitty pyörä saataisiin kuntien käyttöön. Nykypäivänä tietojohtamisen välineet ovat modulaarisia, jaettavia, avoimia ja muokattavia työkaluja. Voimme ottaa oppia parhaista tietojohtamiseen keskittyneistä yrityksistä!

Kirjoittaja
Juuso Heinisuo

Juuso Heinisuo on erityisasiantuntija Yhteiset digiratkaisut -projektissa.

Mikko Malmgren on projektipäällikkö Yhteiset digiratkaisut -projektissa.