Erikoistutkija Arttu Vainio, Helsingin kaupunki 29.10.2020

Nousevista toimialoista valoa koronakriisin keskelle

Arttu Vainion kuva ja nosto blogitekstistä

Koronakriisi syö tuhansia työpaikkoja, mutta saman aikaan tekniikan, rahoitusalan ja viestinnän asiantuntijapalveluissa tehdään enemmän töitä kuin viime vuonna. Näillä toimialoilla palkat ovat muita aloja korkeammat ja siksi niillä työskentelevät maksavat myös enemmän veroja.

Keskustelu koronapandemian lyhyen aikavälin vaikutuksista työllisyyteen, talouteen, teollisuuteen ja esimerkiksi matkailualalle ovat jättäneet varjoonsa arviot pidemmän aikavälin muutoksista. Näitä vaikkapa megatrendeiksi kutsuttavia muutokseen vaikuttavia taustatekijöitä ovat erityisesti tekninen kehitys ja talouden jatkuva kansainvälistyminen.

Eri toimialoilla tapahtunutta muutosta voidaan lähestyä tehdyn työn määrän tarkastelulla. Pitkän aikavälin tarkasteluun sopii työpaikkojen määrässä 2010-luvun aikana tapahtunut kehitys ja lyhyemmän aikavälin tarkasteluun taas tehtyjen työtuntien määrän kehitys eri toimialoilla.

Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana työpaikkojen määrä on lisääntynyt Helsingissä erityisesti seuraavilla kolmella toimialalla: ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, informaatio ja viestintä sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Uusia työpaikkoja on syntynyt myös rakentamisen, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla.

Pienemmän volyymin toimialoista nopeasti on kasvanut myös taiteet, viihde ja virkistys. Työpaikkoja ovat 2010-luvulla menettäneet toimialoista eniten tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus ja varastointi, teollisuus sekä muu palvelutoiminta.

Vuokratyövoiman kasvanut käyttö selittää osan edellä mainitusta kaupan ja logistiikan alojen työpaikkojen vähenemisestä, mutta se ei selitä koko muutosta. Kaupan ja logistiikan aloilla työvoiman määrää ovat vähentäneet myös nopeasti kasvanut nettikauppa ja automaation lisääntyminen. Nämä muutokset näkyvät myös fyysisten kauppaliikkeiden katoamisena monilla alueilla.

Edellä kuvatut pitkän aikavälin muutokset ovat tapahtuneet koronakriisistä riippumatta. Pitkällä aikavälillä työpaikkojen määrää lisänneistä toimialoista koronakriisi on iskenyt vain majoitus- ja ravitsemistoimintaan ja taidealoihin. Tämän osoittaa neljännesvuositasolla (QII/2019 – QII/2020) mitattu tehtyjen työtuntien määrä toimialoittain.

Vaikka koronakriisi aiheutti nopeaa työttömyyden kasvua, monilla trendinomaisesti kasvavilla aloilla työvoiman tarve kasvoi edelleen. Työtuntien määrä kasvoi vuoden 2019 toiselta neljännekseltä vuoden 2020 toiselle neljännekselle erityisesti toimialoilla ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; informaatio ja viestintä; rahoitus- ja vakuutustoiminta; sekä julkinen hallinto ja maanpuolustus.

Edelleen jatkuva koronakriisi heikentääkin talouden toimintaedellytyksiä varsinkin perinteisillä palvelualoilla. Se ei ole kuitenkaan iskenyt tekniikan, rahoitusalan ja viestinnän palveluita tarjoaville toimialoille.

Vaikka viimeksi kuluneen vuoden aikana (Q2/2019 – Q2/2020) työtuntien määrä pieneni koko maassa ja kaikilla toimialoilla yhteensä 50 miljoonaa tuntia (-5,6 %), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toimiala, julkinen hallinto ja maanpuolustus, viestintä ja informaatio sekä rahoitus- ja vakuutusalat teettivät noin 20 miljoonaa työtuntia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Tämä lieventää merkittävästi koronan aiheuttamia taloudellisia tuhoja ja pienentää kunnallisverotulojen vähenemistä tätäkin selvemmin.

Viime vuotta enemmän työllistäneet toimialat maksavat nimittäin huomattavasti parempia palkkoja kuin eniten työpaikkoja ja työtunteja menettäneet perinteiset palvelualat. Kunnallisverotuksen jyrkän progression vuoksi hyvätuloiset työntekijät maksavat euromääräisesti moninkertaisen määrän kunnallisveroja pienituloisiin verrattuna.

Kirjoittaja
miten pandemia muuttaa meitä? Kuvituskuva teemaan

Tässä blogisarjassa Kuntaliiton sekä kaupunkien ja kuntien asiantuntijat avaavat pandemian pidemmän aikavälin vaikutuksia. Mitä tapahtuu työlle, taloudelle, vallalle ja kaupungeille koronapandemian seurauksena? Miten pandemia vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, entä teknologiseen muutokseen?

LIsätietoja raportista Korona ja tulevaisuuden kunnat - käänteitä ja käänteentekijöitä