Timo Reina 7.1.2021:

2021 tahdittaa kuntapolitiikan vuosikymmentä

Alkaneena vuonna 2021 tehtävillä linjauksilla ja vireillä olevien uudistusten ”kohtaloilla” on poikkeuksellisen suuri merkitys kuntien ja kaupunkien tulevaisuuteen koko vuosikymmenenkin mittakaavassa. Katsotaanpa muutamaa esimerkkiä.

Maaliskuun alussa kuntien työllisyysvastuu laajenee merkittävästi. Silloin käynnistyy työllisyyskokeilujen kolmas kierros, jossa TE-hallinnon resursseja ja toimivaltaa siirtyy kuntien kontolle. Lisäarvoa syntyy siitä, että kunnat pystyvät laaja-alaisesti ja samanaikaisesti työn kysyntään ja tarjontaan vaikuttaen edistämään työllisyyttä.

Kokeilujen sijasta kysymys on itse asiassa jo uuden mallin pilotoinnista, josta ei ole paluuta. Mukana on yli kolmasosa kunnista. Joulun alla Kuntaliitto julkisti oman ehdotuksensa siitä, mille pohjalle pysyvää kuntapohjaista ratkaisua työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisestä tulisi rakentaa. Maan hallitus tekee toivottavasti tätä koskevat päätökset kevään kehysriihessä.

Soten ympärillä paljon palloja ilmassa

Juuri ennen joulutaukoa eduskunta sai jälleen käsiinsä sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen. Siinä on edelleen useita kipukohtia myös kuntien, kuntatalouden sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön ja työnjaon osalta.

Taas voi tulla kiire eikä varaa perustuslaillisiin tai muihin sakkokierroksiin ole, mikäli uudistus aiotaan ehtiä myös hallitusti toimeenpanemaan kaavaillussa aikataulussa vuoden 2023 alussa.

Soteen liittyen kevään aikana linjattavaksi tullevat myös viime vuonna parlamentaarisen valmistelun kohteina olleet hallitusohjelmaan kirjatut kysymykset maakuntien monialaisuudesta ja maakuntaverosta.

Maakuntaverokomitea sai työlleen jatkoaikaa helmikuun loppuun. Tehtävien tulevaisuutta koskevat ehdotukset nähnevät päivän valon jo ennen sitä. Molemmat paitsi liittyvät toisiinsa, ovat myös erittäin merkittäviä kuntien roolin ja koko julkisen hallinnon tehtävien sekä rahoituksen näkökulmasta.

Samanaikaisesti on vasta käynnistymässä kuntapolitiikan tulevaisuutta koskeva lähes kaiken kattava laaja selvityshanke.

Palloja on siis ilmassa paljon, ehkä liikaakin. Kun soten perusratkaisua on yritetty saada kasaan 15 vuotta, olisiko nyt valttia malttaa keskittyä siihen ja jopa hankkia käyttäjä- ja päättäjäkokemuksiakin ennen uusia askeleita? Parlamentaariseen pohjatyöhön tukeutuminen niiden ottamisessa on joka tapauksessa kaukaa viisasta.

Alkuvuodesta on lähdössä lausuntokierrokselle ja syksyllä eduskuntaan myös laaja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus. Senkin valmistelua on ohjattu parlamentaarisesti, mikä asian luonteeseen hyvin sopiikin. Onhan kysymyksessä perustavaa laatua oleva lainsäädäntö, jolla ratkotaan maapolitiikan, kaavoituksen ja rakentamisen pelisääntöjä pitkälle tulevaisuuteen. Vallankumousta ei ole odotettavissa, eikä sille ainakaan kuntien näkökulmasta ole tarvettakaan.

Taloudessa tarvitaan tukea, sopeutusta ja elvytystä

Kuntatalouden näkymät ovat koronakriisin keskellä vaikeasti ennakoitavat. On hyvin mahdollista, että rokotteiden avaama tie irti koronasta kulkee tiukempien rajoitusten ja niiden myötä myös taloudellisen kriisin syvenemisen ja pitkittymisen kautta.

Viime aikoina esitetyt epäilyt valtion koronatukien ylikompensaatioista ovat pahasti liioiteltuja ja joka tapauksessa ennenaikaisia. Niiden mitoitus on tehty parhaisiin arvioihin perustuen. Tuet ovat myös toimineet kuten pitääkin muun muassa veronkorotuksia hilliten. Koronatukien kohdentumisessa on toki korjaamisen varaa, vaikka siinä onkin pyritty käyttämään monipuolista keinovalikoimaa.

Sen sijaan on todennäköistä, että valtion mahdollisuudet puskuroida niin kuntien kuin yritystenkin koronavaikutuksia vääjäämättä ehtyvät. Kevään kehys- ja puoliväliriihessä paineet julkisen talouden kestävyyden vahvistamista koskeviin päätöksiin kasvavat. Niukkuuden jakamista ja rakenteiden uudistamista on runsaasti edessä myös kunnissa.

Samalla pitäisi kuitenkin pystyä luomaan pitkäjänteisesti uuden kasvun perustaa muun muassa vihreässä siirtymässä ja digitalisaation edistämisessä. Onkin tärkeää, että kuntien ja kaupunkien potentiaali huomioidaan täysimääräisesti myös EU:n elpymisrahojen käytössä, josta Suomi tekee esityksen komissiolle kevään aikana.

Näissä kuvissa ja tunnelmissa pidetään myös kuntavaalit huhtikuun kolmantena sunnuntaina. Sanomattakin on selvää, että uusilla valtuutetuilla on edessään poikkeuksellinen vaativa mutta samalla historiallisen mielenkiintoinen kausi. Vielä ehtii myös ehdokkaaksi! Perustuslain takaama kunnan asukkaiden itsehallinto kun voi toimia vain, jos asukkaat haluavat itse hallita.

Kirjoittaja

Timo Reina on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Timo Reina Twitterissä: @TimoReina