Marianne Pekola-Sjöblom 19.11.2021

Mitä naapurimaat tekivät Suomea paremmin? - Vakavasta koronatilanteesta huolimatta Tanska ja Viro onnistuivat aktivoimaan kuntalaiset äänestämään

Korona-aika kuritti meidän kuntavaalejamme - ensin siirtämällä vaalit huhtikuulta kesäkuussa ja sitten pudottamalla kuntavaalien äänestysaktiivisuuden ennätysmatalaksi.

Omien kuntavaaliemme edellä kävi kateeksi Viroa ja Tanskaa, joiden loppusyksylle ajoittuvien vaalien kuvittelin selviävän korona-ajan kurimukselta. Turhaan, sillä vakava koronatilanne leimasi myös näitä vaaleja.

Lopputulema oli kuitenkin naapurimaillamme hyvin erilainen. Miksi Tanskassa säilyi yhä hyvä äänestysaktiivisuus ja Virossa äänestämään lähdettiin jopa aiempia vaaleja enemmän?

Korona jätti jälkensä Tanskan kuntavaaleihin ja äänestysprosentti laski merkittävästi — kaikesta huolimatta äänestysaktiivisuus kuitenkin Suomea korkeampaa

Tanskassa kunta- ja aluevaalipäivä oli tiistaina 16.11. Meistä ja Ruotsin vaaleista poiketen Tanskassa ja myös Norjassa varsinainen vaalipäivä onkin mielenkiintoisesti sunnuntain sijaan arkipäivänä. Huomion arvoista on myös kunta- ja aluevaalien pitkä - vähintään kolmen viikon, mutta jopa kuuden viikon ennakkoäänestysaika kirjeäänestyksenä.

Äänestysaktiivisuuden lähemmäs neljän prosenttiyksikön lasku on yksi merkillepantavista tuloksista. Tämä ei ollut varsinainen yllätys, sillä tanskalaiset vaaliasiantuntijat enteilivät äänestysprosentin laskua jo etukäteen. Pääsyynä pidetään nopeasti pahentunutta koronatilannetta.  Kaikesta huolimatta Tanskan kuntavaalien 67,2 prosentin äänestysaktiivisuus on edelleen merkittävästi korkeampi kuin meillä Suomessa. Tanska vaalitulosta voidaan pitää torjuntavoittona, sillä kunnissa selvästikin onnistuttiin järjestämään turvalliset vaalit äkillisesti muuttuneessa tilanteessa.

Pylväsdiagrammi Tanskan alue- ja kuntavaalien äänestysaktiivisuudesta.

 

Aluevaalien äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut Tanskassa lähes samaa luokkaa kuin kuntavaaleissa, ja niin myös tällä kertaa (66,9%). Vakuuttava tulos sekin.

Tietoa Tanskan kunta- ja aluevaaleista 2021:

Vaalipäivä tiistai 16.11.2021

  • Ennakkoäänestys kirjeäänestyksenä 5.10-12.11.2021 (=6 vkoa)*
  • Uusi valtuustokausi 1.1.2022-31.12.2025

Kuntavaalit:

  • 98 kuntaa (2007 alkaen. Sitä ennen 271 kuntaa)
  • Valtuustoissa 9-31 jäsentä, Kööpenhaminassa 55.
  • Kv-kaudella 2017-2021 yhteensä 2432 valtuutettua.
  • Valtuusto valitsee valtuustokaudekseen päätoimisen pormestarin (borgmester), joka johtaa myös kunnan hallintoa.

Aluevaalit:

  • 5 aluetta (regioner). (2007 alkaen. Sitä ennen 13 aluekuntaa (amtskommuner).
  • Kullakin alueella 41 valtuutettua, yht. 205.
  • 1351 ehdokasta, keskimäärin 6,6 ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohti.

Minikokoiset valtuustot ja pormestarit Tanskan kuntavaaliaktiivisuuden salaisuutena?

Uskoisin Tanskan yleisesti ottaen korkean kuntavaaliaktiivisuuden johtuvan vähäisemmästä kuntien lukumäärästä (98), pienemmistä valtuustoista (9-31 jäsentä, Kööpenhaminassa 55 ja yhteensä noin 2400) ja siitä, että kuntavaaleissa on käytännössä kyse myös pormestarivaaleista. Tämä siitä huolimatta, että pormestarit muodollisesti valitaan valtuustojen toimesta.

Kaikki nämä seikat lisäävät kuntapolitiikan ja päätöksenteon keskittymisen lisäksi myös kasvottumista. Meistä poiketen Tanskassa, kuten muissakin Pohjoismaissa, on käytössä suljettu listavaali, jolloin äänestäjät antavat äänensä henkilön sijaan jollekin puolueelle eli listalle, vaikkakin on mahdollista äänestää puoluelistalta myös yksittäistä ehdokasta.

Tanskassa on Norjan ja Ruotsin tapaan niputetut vaalit eli kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti aluevaalien kanssa.

Meillekin tutut kuntavaaliteemat puhututtivat myös tanskalaista äänestäjää

Vanhuspalvelut ovat kuuluneet perinteisesti Tanskan kuntavaalien tärkeimpiin vaaliteemoihin. Näin tälläkin kertaa. Huomattavaa on, että vaikka Tanskassa on myös suorilla vaaleilla valittava aluetaso, vanhuspalvelut kuuluvat kuntien tehtäviin.

Näissä vaaleissa myös ilmasto- ja ympäristökysymysten merkitys on noussut merkittävästi niin päättäjien kuin kuntalaistenkin mielissä. Myös kolmas kärkiteema, koulut, on meille tuttu ja tärkeä kokonaisuus.

Virossa äänestysaktiivisuus nousi huonosta koronatilanteesta huolimatta

Viron kuntavaalit järjestettiin lokakuussa puolivälissä (17.10.2021). Jaossa oli kaikkiaan 1729 valtuustopaikkaa 79 kunnassa. Valtuustopaikkaa tavoitteli noin 10 000 ehdokasta eli vajaat 6 ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohti.

Pylväsdiagrammi Viron kuntavaalien äänestysaktiivisuudesta.

Vaikka Virossa kärsittiin huonosta koronatilanteesta vaalien aikana, niin korona-ajalle epätyypillisesti äänestysaktiivisuus nousi edellisistä vaaleista runsaat puolitoista prosenttiyksikköä ja hipoi 54,7 prosentillaan Suomen kuntavaalien kesäkuista äänestysprosenttia. Vaikeasta koronatilanteesta huolimatta ennakkoäänestysaika pidettiin normaalipituisena.

Tietoa Viron kuntavaaleista 2021

  • Vaalipäivä 17.10.2021
  • Ennakkoäänestys 11.-16.10.2021
  • 79 kuntaa
  • 1729 valtuustopaikkaa
  • 10 025 ehdokasta
  • Naisten osuus ehdokkaista 38,4%.
  • Äänestysikäraja 16v. (ensi kerran kuntavaaleissa 2017)
  • Käytössä sähköinen äänestys Käytössä ensi kertaa vuoden 2005 kuntavaaleissa. Tuolloin sähköistä äänestämistä käyttäneitä oli 9317, eli 1,9 % kaikista äänestäneistä.

Virossa sähköisessä äänestystavassa tehtiin ennätys

Viron kuntavaalien erityispiirteisiin kuuluu sähköinen äänestys. Nettiäänestysmahdollisuus on ollut käytössä jo vuoden 2005 kuntavaaleista alkaen.

Sähköistä äänestystapaa käytti näissä vaaleissa 47 prosenttia äänestäneistä, mikä on tähänastinen ennätys. Tämä varmastikin myös osaltaan selittää sitä, että vakavasta koronatilanteesta huolimatta äänestysaktiivisuus - päinvastoin kuin Suomessa ja Tanskassa - nousi edellisistä kuntavaaleista.

Toinen, selvästi uudempi kuntavaalien erityispiirre on 16 vuoden äänestysikäraja. Tämä äänestysikärajan laskua koskeva uudistus otettiin käyttöön edellisissä kuntavaaleissa.

Jokainen vuosi on vaalivuosi jossain Pohjoismaassa — seuraavaksi katseet kääntyvät Suomen aluevaaleihin

Sekä Tanskassa että Virossa kuntavaalien tulosten analysointi on vielä alkuvaiheessa. Tarkemmat analyysit uusista valtuutetuista ja heidän taustoistaan, koronatilanteen vaikutuksista ja uuden kauden haasteista ovat vasta tuloillaan.

Seuraavaksi katse kohdistuu kuitenkin meidän historiallisiin, ensimmäisiin aluevaaleihin. Meidän lisäksi myös Islannissa ja Ruotsissa on edessä vaalivuosi, sillä Islannissa kuntavaalit ovat toukokuussa ja Ruotsissa kunta-, alue- ja eduskuntavaalit ovat syyskuussa.

Lisätietoja Tanskan ja Viron vaaleista:

Kirjoittaja

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö Kuntaliitossa.

Twitterissä: @M_PekolaSjoblom