Kyösti Värri 05.05.2022

Koulutuskuntayhtymät lukiokoulutuksen järjestäjinä

Lukiokoulutuksen järjestämislupa voidaan lukiolain mukaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Myös valtion oppilaitoksissa voidaan järjestää lukiokoulutusta. Lukiokoulutuksen järjestäjät ovatkin hyvin moninainen joukko.

Yksityiset lukiokoulutuksen järjestäjät toimivat yhdistyksinä, osakeyhtiöinä tai säätiöinä. Seitsemän yliopistoa järjestää lukiokoulutusta kahdeksassa harjoittelukoulussa. Valtio toimii koulutuksen järjestäjänä parissa oppilaitoksessa.

Kunnalliset lukiokoulutuksen järjestäjät vastaavat 88 prosentista lukion oppimäärän opiskelijoiden kouluttamisesta. Yleisimmin kunnat järjestävät lukiokoulutusta toimimalla itse koulutuksen järjestäjinä. Kunnat voivat järjestää lukiokoulutusta myös yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa joko vastuukunta- tai kuntayhtymämallin mukaisesti.

Lukiokoulutuksen järjestämisluvassa määritetään kunnat, joiden alueella koulutusta järjestetään. Järjestämislupa on tyypillisesti yhden kunnan alueelle. Poikkeuksiakin on, sillä Alajärven kaupunki järjestää lukiokoulutusta sekä Alajärven kaupungin että Vimpelin kunnan alueella. Alajärven kaupunki toimii siis sekä Alajärven että Vimpelin lukion ylläpitäjänä. Oppilaitosverkosta päättää luonnollisesti koulutuksen järjestäjä.

Lukiokoulutusta kuudessa kuntayhtymässä

Kunnat voivat järjestää lukiokoulutusta myös kuntayhtymämallilla. Tällöin kunnat muodostavat yhdessä muiden kuntien kanssa kuntayhtymän, joka toimii koulutuksen järjestäjänä omistajakuntien puolesta. Kuntayhtymä on jäsenkunnista erillinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka hoitaa jäsenkuntiensa puolesta kuntayhtymän perussopimuksen mukaisia tehtäviä.

Tällä hetkellä kuusi koulutuskuntayhtymää järjestää lukiokoulutusta. Kunkin tilanne lukiokoulutuksen järjestämisen osalta on erilainen. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä järjestää ammatillista koulutusta kolmessa toimipaikassa kolmen kunnan alueella. Lukiokoulutusta se järjestää kuitenkin vain Loimaalla.

Myös Savon koulutuskuntayhtymä SAKKY järjestää lukiokoulutusta yhdellä paikkakunnalla, vaikka ammatillisen koulutuksen kampuksia on neljällä paikkakunnalla Pohjois-Savossa. SAKKY toimii Varkauden lukion ylläpitäjänä, mutta kolmella muulla kampuspaikkakunnalla kunnat toimivat lukiokoulutuksen järjestäjinä.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ammatillisen koulutuksen toimipisteet ovat neljän kunnan alueella, mutta lukiokoulutusta Gradia järjestää vain Jyväskylässä. Gradia-lukioihin kuuluu kolme oppilaitosta: Jyväskylän Lyseon lukio, Schildtin lukio ja Jyväskylän aikuislukio.

Kuntayhtymillä yhteensä kolmetoista lukiota

Koulutuskuntayhtymä Tavastia toimii Kanta-Hämeen alueella. Sen neljästä lukiosta kolme sijaitsee Hämeenlinnassa ja yksi Hämeenlinnan naapurikunnassa Hattulassa. Tavastia toimii siten lukiokoulutuksen järjestäjänä kahden kunnan alueella.

SASKY koulutuskuntayhtymä toimii ammatillisessa koulutuksessa muiden tavoin usean kunnan alueella Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Se ylläpitää Ikaalisten ja Ruoveden lukioita sekä Pirkanmaan aikuislukiota. Se järjestää siis Tavastian tavoin lukiokoulutusta useamman kuin yhden kunnan alueella.

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia on kuudes lukiokoulutusta järjestävä koulutuskuntayhtymä. Se järjestää aikuisten lukiokoulutusta Espoon aikuislukiossa. Nuorten lukiokoulutuksesta jäsenkunnat Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi huolehtivat itse.

Rahoitusvastuu säilyy kunnilla

Kuntayhtymä on yksi kuntien yhteistoiminnan muoto ja se on myös yksi tapa järjestää lukiokoulutusta. Kaikissa lukiokoulutusta järjestävissä koulutuskuntayhtymissä on tällä hetkellä myös ammatillista koulutusta ja osassa myös muuta koulutusta, kuten vapaata sivistystyötä.

Koska kuntayhtymä on oma oikeushenkilö, saa se koulutuksen järjestäjänä lukiokoulutuksen vos-rahoituksen suoraan itselleen. Kunnat eivät kuitenkaan välty lukiokoulutuksen rahoitusvastuustaan luopumalla lukiokoulutuksen järjestämisestä. Kuntahan osallistuu lukiokoulutuksen rahoittamiseen kunnan asukasperusteisen rahoitusosuuden muodossa. Sen lisäksi kunnat myöntävät usein täydentävää lisärahoitusta koulutuskuntayhtymille.

Kirjoittaja

Kirjoittaja on lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @KyostiVarri