Kyösti Värri 19.10.2022

Mielenkiintoinen talousarviovuosi 2023 lukiokoulutuksessa

Vuosi 2023 on kunnissa todellinen muutosten vuosi. Etenkin sivistys-, hyvinvointi- ja elinvoimakysymykset korostuvat kunnissa, kun osa kuntien nykyisistä tehtävistä siirtyy hyvinvointialueille. Kunnat pääsevätkin keskittymään muun muassa koulutus- ja sivistyskysymyksiin vielä nykyistä vahvemmin.

Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien vuoden 2023 talousarviovalmistelu on parhaillaan täydessä vauhdissa. Tällöin kunnallisen lukiokoulutuksen kannalta tärkeintä on kunnan oma talous- ja rahoitusasema. On kuitenkin syytä luoda tiivis katsaus myös valtion vuoden 2023 talousarvioon.

Valtiolta osin yllätyksetön budjettiesitys

Maan hallitus antoi 19.9.2022 esityksensä valtion vuoden 2023 talousarvioksi. Esitys oli lukiokoulutuksen osalta yllätyksetön ja noudatteli indeksikorotuksen suuruutta lukuun ottamatta valtiovarainministeriön jo 5.8.2022 julkistamaa ehdotusta.

Valtioneuvosto päättää syksyn aikana antamallaan asetuksella lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan. Hallituksen eduskunnalle antamassa talousarvioesityksessä laskennan perusteena ollut keskimääräinen yksikköhinta on 7 630,82 euroa/opiskelija. Luku voi kuitenkin vielä tarkentua ja lopullisesti se vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella.

Kunkin lukiokoulutuksen järjestäjän oma vuoden 2023 yksikköhinta ilmoitetaan marraskuun 2022 lopulla koulutuksen järjestäjälle. Tiedon tulisi löytyä myös Opetushallituksen verkkosivuilta 24.11.2022 mennessä. Sekä ensi vuoden yksikköhinnan että ennakollisen valtionosuuden määrityksessä käytetään tämän vuoden syyskuun 20. päivän opiskelijamäärää.

Yksikköhinnan nousu ei paranna rahoitusasemaa

Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta nousee vuonna 2023 ja myös valtion rahoitus kasvaa. Kasvu johtuu kuitenkin sekä uusista velvoitteista että kustannustason noususta. Valtion tulee lain (1704/2009 55.2 §, 618/2021 21.2 § ja 1705/2009 64 §) mukaan korvata kunnille uudet ja laajentuvat tehtävät täysimääräisesti. Oppivelvollisuuden laajentaminen nostaakin lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitusta myös vuonna 2023.

Tällä hetkellä kustannustason nousuun sisältyy useita epävarmuustekijöitä. Osa yksikköhinnan noususta selittyykin kustannustason nousulla. Kun kustannustason nousua kompensoiva indeksikorotus oli 2,5 prosenttia vuonna 2022, on se ensi vuonna 3,8 prosenttia. Kyse ei siis ole rahoitusaseman paranemisesta.

Kunnat ovat lukiokoulutuksen suurin rahoittaja ‒ ne rahoittavat lukiokoulutusta sekä lakisääteisen asukasperusteisen rahoitusosuuden että vapaaehtoisen lisärahoituksen avulla. Kuntien asukasperusteinen rahoitusosuus on valtion talousarvioesityksen mukaan nousemassa 527 miljoonaan euroon vuonna 2023. Jokainen kunta rahoittaa siten lukiokoulutusta ensi vuonna noin 95 eurolla asukasta kohti.

Valtion rahoitusleikkaukset kiihtyvät

Valtio jatkaa lukiokoulutukseen kohdistamiaan rahoitusleikkauksia myös vuonna 2023. Valtio leikkaa ensi vuonnakin lukiokoulutuksen rahoitusta 996,13 €/opiskelija. Kun lukiolaisia on vuonna 2023 talousarvioesityksen mukaan yli sata tuhatta, tarkoittaa se yli sadan miljoonan euron rahoitusleikkausta. Tämä rahoituslain 23 b §:n mukainen suora leikkaus ei kuitenkaan ole ainoa.

Eduskunta hyväksyi syksyllä 2020 oppivelvollisuuden laajentamisen lakikokonaisuuden, jonka mukaan uudistuksen rahoitus lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen momentille 29.20.35 (Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin) vuonna 2023 on 48,45 miljoonaa euroa. Nyt summa on kuitenkin pienentynyt 47,322 miljoonaan euroon. Hallitus on siis piilottanut budjettiesitykseensä 1,128 milj. euron lisäleikkauksen yksikköhintarahoitukseen.

Valtiolla on mahdollisuus tehdä myös epäsuoria rahoitusleikkauksia. Tästä on kysymys, jos valtio alimitoittaa uusien velvoitteiden kustannuksiin varattavan rahoituksen. Tällöin koulutuksen järjestäjät joutuvat joko lisäämään omaa rahoitustaan tai karsimaan omaa toimintaansa. Onkin mielenkiintoista nähdä kustannusten suuruus, kun ensimmäiset tiedot oppivelvollisuusuudistuksen aiheuttamista lisäkustannuksista kunnalliseen lukiokoulutukseen saadaan syksyllä 2023.

Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman määräaikainen rahoitus päättyy, kun jäljellä oleva 11,2 milj. euron avustus tulee haettavaksi ja jaettavaksi syksyllä 2022. Sen sijaan tuttu 1,775 milj. euron avustusvaraus lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin pysyy entisellä tasolla myös ensi vuonna.

Erityisasiantuntija

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @KyostiVarri

Vaaleansininen laasti
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme