Minna Punakallio 19.5.2022

Miten Venäjän sota on näkynyt kansantaloudessa alkuvuonna?

Keskeiset suhdanne-ennusteita julkaisevat laitokset ovat jo päivittäneet ennusteensa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kansantalouden ennusteet vuodelle 2022 ovatkin muuttuneet BKT:n ja hintaennusteiden osalta reippaasti. Venäjän Ukrainaan kohdistaman sodan ohella talousennusteita on heiluttanut myös Kiinan talouskasvun hidastuminen maan tiukan koronapolitiikan vuoksi.

Tilastotietoa Venäjän hyökkäyksen talousvaikutuksista tuotetaan lukuisissa eri paikoissa. Tilastokeskus on koonnut Venäjän hyökkäyksen talousvaikutuksista sivuston, minkä lisäksi erinomainen yhteenvetosivusto löytyy myös Suomen Pankista.

Vaikka koko vuotta kuvaavia tuotannon kasvuennusteita on reivattu alaspäin, pääosa kuluvan vuoden julkaistuista taloustilastoista kertoo vielä vahvasta talouskasvun jatkumisesta. Näinä kuukausina talouden kehitykseen on vaikuttanut voimakkaasti koronarajoitusten purkaminen, kysynnän – erityisesti kulutuksen – elpyminen ja palvelujen lisääntynyt käyttö. Tilastotiedoissa näkyy myös energian hintojen voimakas nousu, joka käynnistyi koronaelpymisen myötä nopeasti kiihtyneen kysynnän ja tuotantokapeikkojen myötä jo vuoden 2021 puolella.

Tilastokeskuksen ennakollisen kuukausittaisen suhdannekuvaajan mukaan tuotannon volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa vielä vahvasti. Suhteessa vuoden takaiseen tasoon työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi tammi-maalikuussa 4,3 prosenttia. Pikaennakon mukaan kasvu oli maaliskuussa erityisen nopeaa ja laaja-alaista.

On kuitenkin tyypillistä, että ennakolliset tilastot vielä muuttuvat ja tarkentuvat. Ennakolliset indikaattorit maailmalta kertovat kasvun jatkumisesta myös Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Japanissa mutta tasaisesti hidastuvasta kasvusta Euroopassa. OECD:n yhdistelmäindikaattorin kasvua Euroopassa vaimentaa kiihtyvä inflaatio ja näkymien heikentyminen teollisuudessa.

Yrityskenttä on sopeutunut Venäjän hyökkäyksestä aiheutuviin seurauksiin varsin hyvin ja proaktiivisesti, vaikka toimet heikentävätkin kannattavuutta ja liiketoimintaedellytyksiä. Yritysten luottamusindikaattorit notkahtivat maalis-huhtikuussa Venäjän hyökkäyksen jälkeen, mutta erityisesti palvelualojen odotuksia on nostanut sen jälkeen vahva koronasta palautuminen.

Odotukset euroalueen teollisuudessa ovat pysyneet yhä selvästi pitkän aikavälin keskiarvoja vahvemmalla tasolla. Keskimääräistä heikompaa näkemystä löytyy esimerkiksi rakentamisessa, vähittäiskaupassa sekä yksittäisissä pakotteista kärsivissä EU-maissa.

Vahvasta koronaelpymisen jatkumisesta alkuvuonna kertoo myös liikepankkien korttimaksuseuranta, jonka mukaan korttiostot eivät ole pudonneet tammi-huhtikuussa Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen seurauksena. Esimerkiksi Nordean korttimaksudatan perusteella yksityinen kulutus ja erityisesti palveluiden kysyntä on pysynyt vahvana kaikissa Pohjoismaissa.

On kuitenkin selvää, että Venäjän sota ja pakotteiden vaikutukset tulee näkymään voimallisesti ja pitkään monilla yksittäisillä palvelutoimialoilla, erityisesti lentoliikenteessä ja matkailupalveluissa.

Vaikka Venäjän sota Ukrainassa ei ole pysäyttänyt kuluttajien ostokäyttäytymistä, sotatoimet pelästyttivät voimakkaasti kuluttajien mielialoja. Kuluttajien luottamusindikaattori putosi maalis- ja huhtikuussa pohjamutiin, selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa matalammille tasoille.

Erityisesti odotukset Suomen kansantalouden ja oman talouden tulevasta kehityksestä olivat hyvin pessimistiset: Suomen taloudesta synkimmät koko mittaushistoriassa 1995–2022. Myös odotus inflaatiosta vuoden kuluttua (5,8 %) oli korkein koskaan luottamusindikaattorin mittaushistoriassa 1995–2022.

Palkkasumma kasvoi maaliskuussa vahvan työllisyyskehityksen siivittämänä 6,9 prosenttia vuoden takaisista luvuista. Kehitys oli keskimääräistä voimakkaampaa palvelusektorilla, erityisesti yksityisillä palvelualoilla. Yritysten viestin mukaan yksi työllisyyskehitystä hidastava tekijä on pula ammattitaitoisesta työvoimasta.

Vahvoja kasvuprosentteja moniin tilastoihin takoo kuitenkin osaltaan panosten – esimerkiksi energian – hintojen nousu, joka paisuttaa muun muassa yritysten liikevaihtoa ja kulutusta kuvaavia käypähintaisia indikaattoreita. Yritysten liikevaihdon määrä on kasvanut vahvasti tammi-maaliskuussa lähes kaikilla toimialoilla, varsinkin jos liikevaihtoa vertaa vuoden takaisiin tasoihin.

Yksi poikkeus on kaupan ala, jossa myynnin määrä on tippunut. Keskeinen syy liikevaihdon volyymin kutistumiseen lienee koronapandemiaan liittyvien etätyösuositusten päättyminen ja sen käynnistämät muutokset kulutuskysynnässä. Yrityksissä välituotteiden hintojen nousu näkyy kannattavuuden heikentymisenä, jos kuluttajilta perittävää lopputuotteen hintaa ei saada nostettua samassa suhteessa.

Kuluttajahintojen vuosimuutos oli huhtikuussa Suomessa poikkeuksellisen korkeissa lukemissa: 5,7 prosentissa. Kuluttajahintoja on nostanut jo noin vuoden ajan erityisesti energian ja asumisen hinnan kallistuminen, mutta viime kuukausina myös elintarvikkeiden ja tavaroiden hintojen nousu on nopeutunut.

Euroalueella kuluttajahintojen nousu oli huhtikuussa yli seitsemän prosenttia. Erityisen voimakasta kasvu oli Virossa ja Liettuassa. Suomessa kuluttajahintojen nousu ei siirtynyt vielä merkittävässä määrin palveluihin, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä energian, asumisen ja ruuan kallistuminen tuntuu erityisesti köyhimpien kotitalouksien kukkaroissa.

Tullin mukaan tavaraviennin yhteenlaskettu arvo nousi tammi-maaliskuussa 23 prosenttia ja tuonnin arvo 34 prosenttia vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ulkomaankaupan ennätyssuuriin lukemiin vaikuttivat erityisesti energian tuonnin korkea hintataso. Vienti Venäjälle laski maaliskuussa 42 prosenttia, mutta tuonti Venäjältä kasvoi peräti 63 prosenttia. Lisätietoja Venäjän merkityksestä Suomen ulkomaankaupassa voi lukea Tilastokeskuksen artikkelista.

Venäjän sota näkyy myös rahoitusmarkkinoilla muun muassa korkojen nousuna. Kun monien kansalaisten viitekorkona käyttämä 12 kuukauden Euribor oli 31.12.2021 vielä -0,50, toukokuun puolivälissä se oli noussut jo 0,23 prosentin tuntumaan. Miinuksella olevat pitkät korkoennusteet ovat jääneet historiaan, mutta ennakoitu korkotason nousu jää tyypillisesti keskipitkällä aikavälillä kuitenkin reilusti vajaaseen yhteen prosenttiyksikköön.

Vuoden alussa inflaatio-odotukset sekä pelot tuotannon ylikuumentumisesta ja kiristyvästä rahapolitiikasta laskivat pörssikursseja ympäri maailmaa. Venäjän sotatoimien ja lisääntyvän epävarmuuden myötä pörssikurssit notkahtivat jälleen selvästi. Kurssinotkahdus korjaantui kuitenkin pian, mutta kurssit evät ole palautuneet aikaisemmille tasoilleen: kurssien heilahtelu ja sahaaminen ovat jatkuneet.

Kirjoittaja

Kirjoittaja on pääekonomisti Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MinnaPunakallio