Erja Lindberg 27.6.2022

Tunnelmat TE2024-lausuntokierroksen jälkeen

Hallitusohjelman mukaisesti kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. TE2024-uudistuksen tavoitteena on edistää palveluiden vaikuttavuutta sekä vaikeasti työllistyvien työmarkkinakelpoisuutta parantaen vähitellen työmarkkinoiden toimivuutta.

Uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnallisen itsehallinnon ja kuntien toimintavapauden turvaamista. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa sopimuksellinen yhteistyö kuntien välillä sekä kuntaekosysteemejä hyödyntävän toimintaympäristön rakentaminen.

Merkittävin heikkous tänään lausuntokierroksensa päättäneessä lakiluonnoksessa on vallan, vastuun ja rahoituksen eriyttäminen. Vaatimus yhtenäisestä työssäkäyntialueesta tekee esitetystä 20 000 henkilön työvoimakriteeristä käytännössä merkityksettömän ja luonnollisia työssäkäyntialueita rikkovan.

Mihin kunta on liian pieni?

Uudistuksen yhteydessä on väitetty, että tarvitaan leveämpiä hartioita ja kunnat, joilla määritelty työvoimakriteeri ei täyty, eivät yksin tehtävästä selviä. On tärkeä pysähtyä pohtimaan kuntien merkitystä julkisten palvelujen järjestäjinä. Onko se edelleen pienenemässä? Menettääkö kunta merkitystään itsenäisenä toimijana?

Kun puhutaan työllisyyspalveluiden kaltaisista lähipalveluista, kunta ei ole liian pieni yksikkö. Kunnissa kohdataan työnhakijat ja työnantajat. Kunta on myös yritysten koti. Erityisempää osaamista vaativat tehtävät on mahdollista hoitaa yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Uudistuksesta käytävässä keskustelussa sekoitetaan ”leveämmät hartiat”, työvoiman liikkuvuus ja muut ylikunnalliset kokonaisuudet. Palvelujen saatavuus ja yhdenvertaisuus voidaan hyvin ratkaista yhdessä eri toimijoiden kanssa sopien.

Yhteistoimintavelvoite ja toiminnan arviointimenettely yhdistettynä valtioneuvoston laajaan päätösvaltaan muodostavat uuden ohjausmekanismin, joka omalta osaltaan rajoittaa kuntien itsehallintoa ja toimintamahdollisuuksia. Myös valvontaan liittyvät kokonaisuudet monimutkaistuisivat vastuiden eriyttämisen seurauksena.

Järjestämisvastuu tulee olla jokaisella kunnalla, jotta uudistuksen karikot voidaan välttää ja tavoitteet saavuttaa. Samalla yhteistyötä tulee tiivistää sopimuspohjaisesti niin kuntien kuin muiden toimijoiden kesken. Näin varmistetaan joustavat ja asiakaslähtöiset palvelut, turvataan jokaisen kunnan mahdollisuudet edistää työllisyyttä sekä alueen ja kunnan elinvoimaa.

Kunnan palvelujen ekosysteemin ja oman alueen tuntemuksen maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää, että rahoitus- ja järjestämisvastuu ovat samoissa käsissä kuten Tanskassa. Yhdessä tekeminen on tärkeää ja siihenkin voidaan velvoittaa.

Lausuntopalautteet tulee huomioida uudistuksen valmistelussa

Lakiluonnokseen annettujen lausuntopalautteiden vaikutukset esityksen sisältöön eivät voi olla marginaalisia. Luottamus ja uudistukseen sitoutuminen vahvistuvat, jos kuunnellaan aidosti niitä, jotka toimeenpanevat uudistuksen. Kunnat ovat tehokkaita. Kunnat osaavat hoitaa työllisyyttä ja työttömien asioita kokonaisvaltaisesti. Uudet velvoitteet pystytään kyllä hoitamaan, kunhan kunkin kunnan osaaminen ja kuntien itsensä parhaaksi katsomat yhteistyömuodot mahdollistetaan. 

Kirjoittaja

Kirjoittaja on työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Twitterissä: @ErjaLindberg