Kyösti Värrin blogi 25.8.2023

Kansainväliset opiskelijat lukiokoulutuksessa

Suomen väestörakenne on muuttumassa. Risto Murto kirjoittaa kirjassaan Puuttuvat puoli miljoonaa (Otava 2022), että Suomessa maahanmuutto on hyvin tuore ilmiö. Nyt kuitenkin tilanne on muuttumassa ‒ Suomen väestönkasvu onkin viime vuosina ollut nimenomaan nettomaahanmuuton ansiota.

Väestörakenne muutoksessa

Ulkomaan kansalaisten määrä Suomessa on aivan viime vuosikymmeninä kasvanut nopeasti. Kun heitä oli 46 250 vuonna 1992, oli määrä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 eli 30 vuotta myöhemmin 323 686. Myös ulkomailla syntyneiden määrä on noussut: vuonna 1992 heitä oli 85 580 ja viime vuonna 476 857.

Vastaavasti vieraskielisten määrä on yli kymmenkertaistunut 30 vuodessa. Kun Suomessa oli 43 898 äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvaa vuonna 1992, oli määrä vuoden 2022 lopussa jo 495 992. Suomen väestörakenne on muutoksessa.

Kuva 1: Ulkomaalaiset ja vieraskieliset lukiokoulutuksessa

On luonnollista, että sama kehitys näkyy myös lukiokoulutuksessa. Samaan aikaan kun lukio-opiskelijoiden kokonaismäärä on laskenut, on ulkomaisten opiskelijoiden määrä lukiokoulutuksessa kasvanut. Ulkomaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut sekä tutkintotavoitteisessa että ei-tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.

Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien lukio-opiskelijoiden määrä on noin kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Vieraskielisten lukio-opiskelijoiden määrä on kaksin-kolminkertainen ulkomaisiin opiskelijoihin verrattuna.

Kuva 2: Vieraskielisten osuus

Vieraskielisten lukio-opiskelijoiden osuus kaikista lukio-opiskelijoista on yli seitsemän prosenttia. Osuus vastaa lähes vieraskielisten osuutta koko väestöstä. Osuus on vain prosenttiyksikön pienempi kuin vieraskielisten osuus kaikista 15‒19-vuotiaista. Tässä mielessä lukiokoulutusta voidaan pitää kohtuullisen saavutettavana myös muille kuin äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuville.

Yli puolet Suomessa opiskelevista ulkomaisista lukio-opiskelijoista tulee Euroopasta. Toiseksi suurin opiskelijaryhmä ovat aasialaiset. Heidän osuutensa on kasvanut 2010-luvulla. Afrikkalaisia oli viime keväänä alle seitsemän prosenttia ulkomaisista lukio-opiskelijoista. Muista maanosista tulevat kansalaisuudet ovat harvinaisuuksia lukiokoulutuksessa.

Kuva 3: Muut kuin Suomen kansalaiset lukiokoulutuksessa

Virolaiset ovat suurin ei-suomalaisten ryhmä lukiokoulutuksessa. Toiseksi suurin ryhmä ovat venäläiset. Ukrainalaiset ovat nousseet kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi lukuvuonna 2022‒2023 eli Venäjän Ukrainassa aloittaman laajamittaisen hyökkäyssodan jälkeen. Enemmistö ukrainalaisopiskelijoista opiskelee ei-tutkintotavoitteisesti.

Opiskelijoiden kulttuuritaustat moninaistuvat

Kun sekä ulkomaisten, ulkomailla syntyneiden, että vieraskielisten lukio-opiskelijoiden määrä on kasvanut, on oletettavaa kasvun jatkuvan tulevinakin vuosina. Se on myös toivottavaa, sillä ikääntyvä Suomi tarvitsee koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Lukiokoulutus tarjoaakin jatkossa kasvavia mahdollisuuksia kotikansainvälisyyteen opiskelijoiden moninaistuessa myös kieli- ja kulttuuritaustansa suhteen.

Samalla yhä useampi lukiokoulutuksen järjestäjä tai rehtori, jolle opiskelijaksiottopäätös on usein hallinto- tai johtosäännöllä delegoitu, pääsee soveltamaan lukiolain (714/2018) 20-22 §:n säädöksiä opiskelijaksi ottamisesta. Vuoden 2022 alussa voimaan tulleen opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (838/2021) 6 § opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa korostaa oppilaitoksen opetuskielen hallinnan merkitystä.

Opiskelijoiden kieli- ja kulttuuritaustojen moninaistuminen näkyy monin tavoin oppilaitoksissa. Se voi tarkoittaa erilaista tuen tarvetta opiskelussa, mutta samalla se voi myös tarjota mahdollisuuksia kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Kielet oppilaitoksessa ovat siten enemmän kuin oppilaitoksessa opiskeltavat kielet.

Erityisasiantuntija

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @KyostiVarri

Vaaleansininen laasti
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Tule mukaan norminmurtajien joukkoon!

Mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Murrettavien normien keräämisen hetki on nyt! Kuntaliitto kutsuu norminkeruuseen jokaista kaupunkia ja kuntaa, sen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.​ 

Tutustu norminmurtajat-kokonaisuuteen.