Tampere ja muut kuutoskaupungit edelläkävijöinä maailmalla

Kuntien ja kaupunkien kestävän kehityksen työtä ei tehdä kuplassa

Tummahiuksinen naisoletettu katsoo kameraan hymyillen.

Maailmaa runtelee parhaillaan kolmoiskriisi: ilmastonmuutos, resurssien loppuminen ja ruoan hinnannousu. Luontokato, pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat kärjistäneet tilannetta niin, että Agenda2030 -tavoitteisiin pääseminen on vaakalaudalla.     

Suomalaisten kuntien kestävän kehityksen työ tapahtuu kuitenkin suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti laajoissa globaaleissa verkostoissa. Erityisesti Suomen kuudelle suurimmalle kaupungille eli kuutoskaupungeille (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitat on noussut yhdeksi keskeiseksi yhteistyökumppaniksi. Työtä tukee vahvasti ympäristöministeriö.

Tavoitteena kansainvälisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden vahvistaminen

Kuntaliitto on omalta osaltaan tukenut kuutoskaupunkeja niiden kansainvälisessä kestävyystyössä viemällä edelläkävijöinä tunnettujen kuutosten viestejä ja hyviä käytänteitä kestävän kehityksen tärkeimmille foorumeille. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyö varsinkin paikallisen toimeenpanon kontekstissa toimivien kuntaliittojen ja paikallishallintojen kattojärjestöjen, globaalin UCLG:n (United Cities and Local Governments) ja eurooppalaisen CEMR:n (Council of European Municipalities and Regions) kautta on ollut tehokasta ja lisäarvoa tuottavaa. 

Kuntaliiton fasilitoimassa “SDG-tavoitteiden strateginen johtaminen kaupungeissa”- verkostossa kuutoskaupunkien yhtenä tärkeimmistä tavoitteista onkin ollut kansainvälisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Yhdessä edustautumalla kuutoskaupunkien kestävyystyö on tullut tunnetuksi ympäri maailmaa. 

Tampere edistänyt kestävää kehitystä tansanialaisen Mwanzan kanssa   

Tampere on ollut merkittävässä roolissa YK:n ja Suomen strategisessa kumppanuudessa 2022–2023. Erityisesti Tampere-Mwanza Twinning -hankkeen kautta kaupunki on edistänyt kestävää kehitystä yhdessä tansanialaisen Mwanzan kanssa.

Tampere julkaisi ensimmäisen paikallisen kestävyysarvionsa vuonna 2022 (VLR).  Twinning-hankkeessa Tampere toimi Mwanzan sparraajana ja kumppanina. Yhteistyössä UN-Habitatin asiantuntijoiden kanssa Tampere kehitti oman VLR-metodologiansa, jota hyödynnettiin myös Mwanzan VLR-työssä.

Twinning -hanke oli esillä kesäkuun 2023 kestävän kaupunkikehityksen kokouksessa Keniassa sekä sai huomiota myös New Yorkin kestävän kehityksen seurantakokouksessa heinäkuussa, jossa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen edusti Tamperetta ja Suomen kuntakenttää erityisesti paikallisen toimeenpanon ja kumppanuuksien näkökulmasta.

Kestävyystyötä ei voi tehdä kuplassa

Vaikuttavinta kestävyystyötä ei tehdä kuplassa ja oman kunnan rajojen sisällä. Kuutoskaupunkien yhteistyö kansainvälisten järjestöjen ja kansallisen tason toimijoiden kanssa on tästä hyvä esimerkki. Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku jatkavat myös seuraavat kaksi vuotta SDG-verkostossaan globaalien kumppanuuksiensa vaalimista. Verkoston kansainvälisestä yhteistyöstä kumpuavia hyviä käytänteitä sekä tietotaitoa Kuntaliitto jakaa ja levittää koko kuntakentän iloksi ja hyödyksi jatkossakin.

 

Suomen kuusi suurinta kaupunkia - eli Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa - ovat yhdistäneet voimansa taklatakseen yhden aikamme suurista haasteista: Kuinka edistää ja johtaa kestävän kehityksen tavoitteita kaupungeissa?

Kuutoskaupunkien SDG-verkostohanke pyrkii edistämään kestävyysmurroksen vaatimaa ajattelumurrosta ja valtavirtaistamaan kestävän kehityksen tavoitteita yhteiskehittämisen keinoin. Termi SDG on lyhenne englanninkielisestä englanniksi Sustainable Development Goals, joka tarkoittaa suomeksi kestävän kehityksen tavoitteita.

Kuutoskaupungit yhdistävät voimansa kestävän kehityksen johtamisen kehittämisessä | Kuntaliitto.fi

Kirjoittajasta lyhyesti

Eveliina Kiema-Majanen työskentelee Kuntaliitossa erityisasiantuntijana kestävän kehityksen parissa.

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme