Vertaisverkostojen merkitys suuri lukiokoulutuksessa

Kaikkiaan 270 lukiokoulutuksen järjestäjää järjestää lukiokoulutusta vuonna 2026. Näistä pääosa on kunnallisia toimijoita – joko kuntia tai kuntayhtymiä. 88 prosenttia lukio-opiskelijoista opiskelee kunnallisten lukiokoulutuksen järjestäjien oppilaitoksissa. Lukiokoulutusta on lukuvuonna 2025–2026 järjestetty 376 oppilaitoksessa ja määrä nousee 377 oppilaitokseen syksyllä 2026.

Vaikka yli 80 prosenttia lukiolaisista opiskelee kaupunkimaisissa kunnissa, lukiokoulutusta järjestetään ympäri maata paikallisesti hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Koulutuksen järjestäjien erilaisuutta kuvaa, että sekä alle 1 000 asukkaan Savukosken kunta että lähes 700 000 asukkaan Helsingin kaupunki järjestävät lukiokoulutusta. Järjestämisolosuhteiden erilaisuus näkyy myös vaikkapa väestötiheydessä: Savukoskella on 0,15 asukasta neliökilometriä kohti, kun vastaava luku Helsingissä on 3 236,05 asukasta neliökilometriä kohti.

Kuva 1: Tutkintotavoitteisten lukio-opiskelijoiden jakautuminen koulutuksen järjestäjätyypin ja oppilaitoksen sijaintikunnan kuntaryhmän mukaan 20.9.2025.

Lukiokoulutuksen järjestäjillä on tyypillisesti vain yksi lukiokoulutusta tarjoava oppilaitos. Jopa 85 prosenttia järjestäjistä ylläpitää vain yhtä lukiota. Lisäksi lähes puolella lukiokoulutuksen järjestäjistä, joilla on kaksi lukiota, toinen lukioista on ruotsin- ja toinen suomenkielinen. Esimerkiksi perusopetuksesta poiketen oppilaitoksilla on siten lukiokoulutuksessa vähemmän vertaisia saman koulutuksen järjestäjän puitteissa.

Lukiokoulutuksessa on perinteisesti ollut paljon vertaisverkostoja sekä lukiokoulutuksen järjestäjien että etenkin lukioiden välillä. Niille on ollut ja on tarvetta. Yhteistyön tärkeyttä kuvaa, että kolme neljäsosaa lukioista kertoo Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin uusimman arvioinnin mukaan tekevänsä säännöllisesti yhteistyötä toisten lukioiden kanssa. Neljäsosalla lukioista yhteistyö on satunnaisempaa.

Kuva 2: Riitta-Mari Punkki-Heikkinen toimii Kuntaliiton lukiorehtoriverkoston ja Tapio Erma Kuntaliiton Lukiofoorumin puheenjohtajana kaudella 2024‒2026.

Lukiokoulutuksen verkostot ovat hyvin monenlaisia. Monilla seuduilla ja alueilla on lukioiden välisillä verkostoilla pitkä perinne. Alueellista yhteistyötä on hyödynnetty muun muassa henkilöstökoulutuksessa ja opetussuunnitelmatyössä. Monessa lukioverkostossa on kyse myös yhteisestä opetustarjonnasta. Tästä vaikkapa ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kolme alueellista lukioverkostoa ovat hyvinä esimerkkeinä.  

Maantieteellisten verkostojen lisäksi lukiokoulutuksessa on paljon samankaltaisten oppilaitosten verkostoja. Esimerkiksi musiikkilukioiden tai urheilulukioiden keskinäinen yhteistyö on jo hyvin vakiintunutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityistehtävä onkin muodostanut yhden luontevan verkostoperustan, jota vuodesta 2018 käytössä olleet valtakunnalliset kehittämistehtävät ovat vielä tukeneet. Vastaavasti IB-lukioilla on tukenaan kansainvälinen IBO-järjestö (International Baccalaureate Organization).

Lukiokoulutuksen järjestäjien ja lukioiden verkostoja

Pienillä lukioilla on ollut vakiintunutta yhteistoimintaa 1990-luvulta lähtien. Vastaavasti suurten lukioiden johto kokoontuu nykyään kaksi kertaa vuodessa yhteisiin seminaareihinsa. Kaikkein suurimpien lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyö on myös vakiintunut 2010-luvulla. Pysyvien lukioverkostojen lisäksi on myös ajallisesti rajatumpia verkostoja. Seutukaupunkien yhteinen laatuhanke on esimerkki tällaisesta samankaltaisten lukiokoulutuksen järjestäjien, seutukaupunkien, ad hoc -tyyppisestä verkostohankkeesta.

Edellä on käynyt ilmi, että lukiokoulutuksessa on paljon erilaisia verkostoja. Vuonna 2012 perustettu Pro Lukio ry pyrkii omalta osaltaan yhdistämään lukiokoulutuksen parissa työskenteleviä henkilöitä ja organisaatioita. Koska kunnat – joko yksin tai yhdessä – ovat keskeisiä toimijoita lukiokoulutuksessa, on Kuntaliitolla merkittävä rooli lukiokoulutuksessa. Kunnat toimivat sekä lukiokoulutuksen pääasiallisina järjestäjinä että suurimpana rahoittajana. Edistämällä kuntien, kaupunkien ja kuntayhtymien etua lukiokoulutuksessa Kuntaliitto tulee samalla edistäneeksi kaikkien lukiokoulutuksen järjestäjien ja koko lukiokoulutuksen asiaa.

Kuntaliitolla myös omia lukioverkostoja

Sen lisäksi että Kuntaliitto osallistuu monien lukioverkostojen toimintaan, on Kuntaliitolla myös omat lukiokoulutuksen määräaikaiset kutsuverkostonsa. Lukiorehtoriverkostoon kuuluvat lukiorehtorit tulevat eri puolelta maata, tällä hetkellä Kemiönsaarelta Kittilään ja Vaasasta Kuusamoon. Verkostoon määräajaksi kutsutut lukiorehtorit edustavat molempia kieliryhmiä ja erilaisia lukioita – pienimmän opiskelijamäärä on alle 50 opiskelijaa ja suurimman yli 1400 opiskelijaa.

Kuva 3: Opetusministeri Anders Adlercreutz vieraili Kuntaliiton lukioverkostojen kokoontumisessa 17.6.2026.

Kuntaliiton toinen lukioverkosto on lukiokoulutuksen järjestäjien verkosto Lukiofoorumi. Siinä on mukana lukiokoulutusta järjestäviä kuntia ja kuntayhtymiä kaikista Manner-Suomen maakunnista. Koska sekä lukioita että lukiokoulutuksen järjestäjiä on huomattava määrä, kutsutaan molempien verkostojen jäsenet yleensä noin kahden vuoden määräajaksi. Jotta verkostojen kokoontumiset säilyvät vuorovaikutteisina ja keskustelevina, on jäsenmäärä toimikaudella rajattu noin 25 osallistujaan. Monilla alueilla on vakiintunut toimintatapa, jonka mukaan Kuntaliiton verkostoissa käsitellyistä teemoista keskustellaan myöhemmin alueellisissa verkostoissa.

Ajankohtaista tietoa ja kollegiaalista keskustelua

Kuntaliiton omat lukioverkostot ovat Kuntaliiton kannalta hyvin tärkeitä, koska tällöin erilaiset lukiokoulutuskentän ja erilaisten kuntien näkökulmat nousevat kokouksissa esiin. Tapaamisissa keskustellaan asiantuntija-alustusten pohjalta ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista erityisesti lukiokoulutuksen, mutta usein koko koulutusjärjestelmän kannalta. Verkostot käsittelevät tapaamisissaan lukiokoulutukseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Esimerkiksi Karvin lukiokoulutusta käsittelevien arviointien esittelyt ovat arkipäivää verkostotapaamisissa.

Kuva 4: Kuntaliiton lukioverkostoissa toimikaudella 6/2024–6/2026 käsitellyt väitöstutkimukset.

Kuntaliiton lukioverkostojen tapaamiset ovat tärkeitä kollegiaalisen keskustelun areenoja. Ne ovat myös yksi tapa tuoda lukiokoulutusta koskevaa tutkimusta lukiokentän käyttöön. Kuvaavaa on, että verkostojen nykyisellä kaksivuotisella toimikaudella on verkostotapaamisissa käsitelty kaikkiaan kahtatoista tuoretta väitöskirjaa. Lukiokoulutuksen käytäntö ja sitä koskeva tutkimus kohtaavat verkostoissa.